Arvoisat kansanedustajat
Sote-uudistuksen tavoitteena ovat yhdenvertaiset, laadukkaat ja kustannusvaikuttavat palvelut. Näiden tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi ei tällä hetkellä ole olemassa järjestelmällisiä keinoja. Määrällistä tietoa suoritteista, esim. käyntikerroista, hoitojaksoista, tehdyistä toimenpiteistä ja lääkityksestä kyllä kerätään, mutta oleellista olisi saada tietoa siitä, kuinka laadukkaita sote-palvelut ovat ja millaisia vaikutuksia niillä on potilaan ja asiakkaan terveyteen ja hyvinvointiin. Tarvitsemme siis tietoa siitä, miten hoidossa onnistutaan.
Laadukas hoito tuottaa terveyttä ja hillitsee kustannuksia
Hyvinvointialueiden toimintaa tullaan rahoittamaan miljardeilla veroeuroilla joka vuosi. Näin mittava investointi vaatii seurantaa hoidon laadusta ja vaikutuksista eli saavutetusta terveyshyödystä. Oikein kohdennettu ja vaikuttava hoito auttaa myös ehkäisemään kalliiden erikoissairaanhoidon palvelujen tarvetta.
Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit tuottavat järjestelmällistä ja yhdenmukaista tietoa siitä, miten ja millaisin tuloksin potilaita hoidetaan eri puolella maata. Tiedon avulla voidaan tasoittaa hyvinvointialueilla esiintyviä eroja hoidon laadussa ja löytää hoidossa olevia epäkohtia. Laaturekisterien tuottamaa tietoa tarvitaan myös hoitosuositusten kehittämisessä, uusien hoitomenetelmien arvioinnissa ja sote-palvelujen ohjauksessa.
Kansallinen laaturekisteritoiminta on sote-tietojohtamisen puuttuva palanen, jonka avulla pureudumme terveydenhuollon palvelulupauksen ytimeen: kuinka hyvin onnistumme hoitamaan ja auttamaan terveydenhuollon palveluja tarvitsevia ihmisiä. Laatutiedon avulla varmistamme, että jokaisen potilaan oikeus parhaaseen mahdolliseen hoitoon toteutuu yhdenvertaisesti.
Suomi on laadun ja vaikuttavuuden seurannassa jälkijunassa, sillä muissa Pohjoismaissa on jo pitkään seurattu ja kehitetty potilaiden saaman hoidon laatua, vaikuttavuutta ja turvallisuutta laaturekisterien avulla. Ruotsissa on käytössä yli 100 erikoisala- tai potilasryhmäkohtaista laaturekisteriä. Tuloksia raportoidaan maakuntakohtaisesti ja usein myös sairaala- ja yksikkötasolla, jolloin ne mahdollistavat vertailun ja hoidon kehittämisen yhdenmukaisesti koko maassa.
Laaturekisterien pysyvä rahoitus tulee turvata
Kansallisia terveydenhuollon laaturekistereitä on kehitetty THL:ssä vuodesta 2018 alkaen yhdessä eri toimijoiden ja laajan asiantuntijajoukon kanssa. Tällä hetkellä THL:n laaturekisteriprojektissa on mukana yhdeksän kansallista sairausryhmäkohtaista kumppanuuslaaturekisteriä. Laaturekisteritoiminta tarjoaa tarvittavaa tietoa hoidon laadusta, vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta, mutta toiminnan pysyvä rahoitus ja kansalliset laaturekisterit nimeävä asetus puuttuvat. Nykyinen rahoitus päättyy vuoden 2022 lopussa, jolloin laaturekisterien perustamiseksi tehty monivuotinen työ uhkaa valua hukkaan ja hajottaa niiden kehittämiseen sitoutuneen laajan asiantuntijaverkoston. Rekisterien perustamiseksi tarvittava THL:lle kohdennettava investointi on asiantuntija-arvioiden mukaan vähintään 3 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä summa maksaa itsensä nopeasti takaisin hoidon vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden parantumisen myötä.
Vetoamme teihin, että laaturekisterien perustamiseksi tarvittava pysyvä rahoitus turvataan. Samalla varmistetaan, että terveydenhuoltoamme kehitetään vaikuttavuuteen, kustannusvaikuttavuuteen, terveyshyötyyn ja yhdenvertaisuuteen perustuen, jolloin sote-uudistuksen tavoitteet on mahdollista saavuttaa.
Mielenterveyden keskusliitto ry
Munuais- ja Maksaliitto ry
Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry
Positiiviset ry
Reumaliitto ry
Selkäliitto ry
Suomen Diabetesliitto ry
Suomen Eturauhassyöpäyhdistys
Sydänliitto ry
