Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry:n eduskuntavaalitavoitteet 2023

Suomeen valitaan uusi eduskunta 2. huhtikuuta 2023. Ohessa Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry esittää omat eduskuntavaalitavoitteensa, jotka edistäisivät erityisesti psykoosin kokeneiden kansalaisten etua. Seuraavan eduskunnan tulisi mielestämme säilyttää suomalainen hyvinvointivaltio, edistää avoimen dialogin hoitomallin juurruttamista ja priorisoida psykiatrisen avohoidon kehittäminen laitoshoidon lisäämisen edelle. Seuraavaksi erittelemme ja perustelemme tavoitteemme yksityiskohtaisemmin.

1. Suomalainen hyvinvointivaltio tulee säilyttää

Julkisessa keskustelussa on oltu huolissaan valtionvelan kasvusta, väestön ikääntymisestä, veropohjan ohenemisesta ja korkojen noususta. On katsottu, että suomalaiset ovat eläneet yli varojensa ja hyvinvointivaltio sellaisena kuin sen tunnemme tulisi siirtää rahoittamiskelvottomana luksuksena historiaan. Syyttävä sormi on osoittanut etenkin sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Kuitenkin Suomessa on kansainvälisesti katsottuna edulliset ja hyvätasoiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja bruttokansantuotteeseen suhteutettu terveydenhuoltomenojen kasvu on ollut kansainvälisesti katsottuna maltillista. Suomi on lähes millä tahansa mittarilla maailman parhaita maita elää, eikä hyvinvointimme perustu hyvään talouskasvuun eikä korkeaan bruttokansantuotteeseen, vaan korkeaan veroasteeseen ja kattavaan julkiseen sosiaaliturvaan ja solidaariseen sosiaalipolitiikkaan.

Nousevan mielen kohderyhmä, eli psykoosin kokeneet kansalaiset, ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, mikäli hyvinvointia tukevia rakenteita entisestään puretaan ja hyvinvointivaltiomme liberalisointi jatkuu. Psykoosisairausdiagnoosin saaneilla on keskimäärin muita kansalaisia matalampi tulo- ja koulutustaso sekä pirstaloituneempi työura. Heillä on myös keskimääräistä enemmän tarvetta julkisesti rahoitetuille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille sekä tyypillisesti tavallista vähemmän resursseja maksaa palveluista itse. Hyvinvoiva väestö on edellytys Suomen talouden kestävyydelle ja kaikki heikennykset julkisiin hyvinvointipalveluihin ja tulonsiirtoihin vähäosaisille uhkaavat Nousevan mielen kohderyhmän terveyttä ja hyvinvointia sekä mahdollisuutta osallistua työmarkkinoille.

Hyvinvointivaltion säilyttäminen edellyttää ymmärrystä talouden kestävyyden ja väestön hyvinvoinnin välisestä yhteydestä sekä investoimista kustannuksia vähentäviin ja toimintakykyä edistäviin mielenterveyspalveluihin, kuten avoimen dialogin hoitomalliin.

2. Avoimen dialogin hoitomallin juurruttamista tulee edistää

Mielenterveysstrategia ohjaa juurruttamaan näyttöön perustuvia hoitomenetelmiä tarkkarajaisille kohderyhmille. Nousevan mielen näkökulmasta yksittäisten menetelmien liika korostaminen on auttamattoman kapeakatseinen näkökulma palvelujen kehittämiseen. Tulevan eduskunnan tulisikin edistää kansallisesti WHO:n suosittelemaa ja Suomessa kehitettyä avoimen dialogin hoitomallia, jonka kustannusvaikuttavuudesta on palvelujärjestelmätason näyttö. Avoimen dialogin hoitomallissa ihmisten tilannekohtaisiin tarpeisiin vastataan yksilöllisen tarpeen mukaan. Avoimen dialogin hoitomalli ei ole määritelmällisesti hoitomenetelmä, eikä sen juurruttaminen sulje pois mielenterveysstrategian mukaisten yksittäisten menetelmien juurruttamista.

Avoimen dialogin hoitomallin juurruttaminen vaatisi budjettia sote-ammattilaisten ja johtajien kouluttamiseen, hoitokäytännön tutkimiseen, sekä kautta linjan valmiutta organisoida mielenterveyspalvelut uudelleen.

3. Psykiatrisen avohoidon resurssointi tulee priorisoida laitoshoidon lisäämisen edelle

Psykiatriset sairaalat ovat ongelmissa, eivätkä osastohoitopaikat riitä vastaamaan laitoshoidon tarpeeseen. Julkisessa keskustelussa on vaadittu voimakkaasti psykiatrisen laitoshoidon lisäämistä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että valtaosa vakavien psykoositilojen hoidon taloudellisista resursseista kohdistetaan jo nyt laitoshoitoon. Kun psykiatrista sairaalajärjestelmää purettiin, oli tarkoitus lisätä avohoitoa vastamaan hoidon tarpeeseen, mutta psykiatrinen avohoito on edelleen heikoissa kantimissa. Psykiatrinen sairaalahoito on kallista ja usein laitoshoidon tarve kertoo siitä, että avohoidossa ongelmien kehittymiseen ei ole pystytty puuttumaan ihmisten tarpeiden mukaisesti ja riittävän ajoissa. Nouseva mieli ymmärtää psykiatrisen laitoshoidon akuutin kriisin, mutta korostaa sitä, että kukaan ei ole osoittanut avohoitoa tehottomaksi tai riittämättömäksi. Psykiatrinen laitoshoito on myös historiallisesti luonut oman tarpeensa, ja sairaalapaikoilla on taipumusta täyttyä siinä määrin kuin laitospaikkoja tarjotaan. Psykiatrisessa sairaalassa ihminen vieraantuu arkiympäristöstään, jonka tulisi olla myös akuuttien psykoosien ensisijainen hoitoympäristö.

Psykiatrista avohoitoa tulee resurssoida tulevalla vaalikaudella lisää. Laitoshoidon lisääminen ilman voimakasta panostusta avohoitoon on lähinnä tulipalojen sammuttamista ja puutteellisella avohoidolla tuotettujen vahinkojen minimointia.

Lisätietoja:

Tapio Gauffin, hallituksen puheenjohtaja

tapio.gauffin@nousevamieli.org