Vastuullisesti eteenpäin – Nousevan mielen strategia vuosille 2025-2027

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:30 marraskuun, 2024

Nousevan mielen strategia vuosille 2025-2027

  • Strategiaa on hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 29.11.2024.
  • Strategia tarkoittaa tässä pitkän aikavälin suunnitelmaa yhdistyksen toiminnan suunnasta
  • Strategia perustuu puheenjohtaja Antti Piggin toteuttamaan jäsenkyselyyn, johon vastasi 22 jäsentä. Yhteyttä pystyttiin ottamaan 43 jäseneen. Strategian on täydentänyt kokonaisuudeksi Tapio Gauffin. Strategialuonnos oli avoimella kommenttikierroksella ennen hyväksymistä.
  • Tämä strategia on voimassa vuodet 2025-2027. Strategiaa seurataan mahdollisesti päivitetään vuosittain. Hallitus tiedottaa mahdollisista muutoksista strategiaan.
  • Strategia päivitetään kesällä 2027 tehtävällä jäsenkyselyllä, joka tulee muodostumaan strategian perustaksi vuodesta 2028 eteenpäin
  • Vuonna 2027 tehtävä jäsenkysely on päämuodoiltaan sama kuin vuonna 2024 tehty jäsenkysely ja se on suunnattu hallituksen ulkopuolisille yhdistyksen jäsenille, joiden tahto on toiminnan kivijalka

Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry on psykoositoipujien, heidän läheistensä ja asiaa kannattavien valtakunnallinen etujärjestö. Yhdistys on perustettu vuonna 2010 ja merkitty rekisteriin vuonna 2011.

STRATEGINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI

Strategia on laadittu ennen kaikkea jäsenten ja yhdistyksen ensisijaisen eturyhmän eli psykoositoipujien määrittelemistä tarpeista käsin. Sitä on hieman täydennetty, jotta yhdistyksen kaikki keskeiset tavoitteet tulevat strategiassa huomioiduksi.

Psykoositoipujat ovat marginalisoitu väestöryhmä, joka toisaalta on huomattavan heterogeeninen. Psykoosikokemukset ovat väestössä yleisiä ja vain harva ajautuu siihen pisteeseen, että henkilö saa psykoosisairausdiagnoosin. Myös toipuminen on yksilöllistä ja suurella osalla on tarpeenmukaisten palveluiden edesauttamana potentiaalia toipua jopa täysin ja pysyvästi myös vakavimmista psykooseista.

Koska psykoosiin liitetään yleisesti käsitys yksilön irrationaalisuudesta sekä vaarallisuudesta ilman lääkkeitä, voidaan perustellusti puhua erityisen leimatusta kohderyhmästä. Enemmistö vakavan ja pitkittyneen psykoosin takia hoidetuista on työelämän ulkopuolella ja keskimääräinen elinikä on muuta väestöä huomattavasti lyhyempi. Huono-osaisuus alkaa tavallisesti jo nuorella iällä.

Hyviä käytäntöjä palvelujärjestelmän organisoimiseksi ja vaikuttavia psykososiaalisia hoitomenetelmiä on olemassa, mutta psykoosipotilaiden hoito on hyvin medikalisoitunutta ja diagnoosikeskeistä. Suomessa on noussut viime vuosina ajatus järjestää palvelut hyvää elämää korostavan toipumisorientaation ympärille, mutta tällöin aivoperäisiä ongelmia painottavat sairausteoriat jäävät silti usein vaille kyseenalaistamista. Suomessakin on esiintynyt akateemisia ja ruohonjuuritason näkemyksiä tarpeesta siirtyä psykoosisairauksien hoitamisesta kokonaisvaltaisten elämäntilanteiden hoitoon, jossa ongelmat ja oireilu nähdään ihmisten välillä ennemminkin kuin yksilöissä ja heidän aivoissaan.

Suomessa on tällä hetkellä vahvasti priorisoitu lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoito, mutta tukijoiden, käytännön toimijoiden ja joidenkin mielenterveysalan järjestöjen ohella esimerkiksi THL on pitänyt esillä tarvetta kehittää tulevaisuudessa vaikeaoireisten monimuotoisia palveluita.

Hyvinvointialueet kärsivät resurssipulasta ja mielenterveyspalveluja kehitetään tavallisesti lyhytnäköisillä tavoitteilla. Tarvetta olisi siirtyä strategisempaan kehittämiseen, jossa laadukkaat ja vaikuttavat palvelut nähdään edullisten kustannusten ja sitoutuneen henkilöstön toisena puolena. Tällaista visiota Nouseva mieli haluaa olla edistämässä. Myös rahoituksen tulisi tulevaisuudessa kannustaa vaikuttavien palveluiden järjestämiseen. Lisäksi sosiaalietuuksien tulisi tukea psykoositoipujia tavoitteissa siirtyä kohti autonomista ja oman näköistä hyvää elämää.

Julkinen arvo psykoositoipujien hyväksi tuotetaan strategisissa kumppanuuksissa hallintojen ja organisaatioiden sekä kansalaisyhteiskunnan rajat ylittäen. Myös yrityssektori on tärkeää saada mukaan kumppaniksi edistämään vastuullisuutta. Nouseva mieli on mielellään strateginen kumppani edistämässä parempaa tulevaisuutta psykoositoipujille ja siten parempaa yhteiskuntaa.

MISSIO

Yhdistys edistää psykoosin kokeneiden henkistä hyvinvointia, yhdistää ja aktivoi valtakunnallisesti mielenterveyskuntoutujia ja heidän läheisiään, edistää jäsentensä mielenterveyttä ja saattaa kokemusasiantuntijoiden äänen kuuluviin yhteiskunnassa. Yhdistys vaikuttaa siihen, että psykoosin perusteella hoitoa tarvitsevien erityistarpeet otetaan huomioon mielenterveyspalveluita ja etuisuuksia kehitettäessä.

VISIO

Psykoosikokemukset, asenteet niitä kohtaan yhteiskunnassa tai hoitokeinot terveydenhuollossa eivät ole este täysivaltaiselle kansalaisuudelle eivätkä hyvälle elämälle osittain toipuneena tai täysin parantuneena. Psykoosiin liittyvät elämänkokemukset on mahdollista kääntää voimavaraksi. Vierailtakin tuntuvat kokemukset uskalletaan ottaa avoimeen dialogiin tarkastetavaksi olettamatta niitä automaattisesti sairauden oireiksi. Psykoosista toipuvat saavat omiin tarpeisiinsa vastaavaa sosiaalista tukea ja pääsevät elämässä eteenpäin.

ARVOT

VASTUULLISUUS

Ihmisiä kunnioitetaan yksilöinä ja ryhminä. Kokemuksia ei pyritä muuttamaan, vaan niitä kuunnellaan sellaisenaan. Toiminnan perusta muodostuu ihmisten kokemista tarpeista.

YHTEISÖLLISYYS

Toiminta on ryhmämuotoista ja eri saattaa eri lähtökohdista ja taustoista tulevat ihmiset yhteen.

TASAVERTAISUUS

Kaikki ihmiset ovat toiminnassa ja yhteiskuntasuhteissa tasavertaisia. Ketään ei syrjitä eikä kokemuksia leimata.

TAVOITTEELLISUUS

Hallitus huolehtii toiminnan tavoitteellisuudesta. Toiminnasta kertyvällä tiedolla osoitetaan toiminnan vaikuttavuus. Palautetta hyödynnetään aidosti yhdistyksen kehittämiseen.

STRATEGISET PAINOPISTEET

Poutapilvi-lehti

  • Tämä julkaisu on yksi Nousevan mielen ydintoiminnoista
  • Lehti tullaan julkaisemaan muodossa tai toisessa kerran vuodessa 2025, 2026 ja 2027
  • Kokemusasiantuntijoiden tarinat ja projektit ovat lehden toivotuinta sisältöä
  • Poutapilvi-lehdestä tykätään paljolti sellaisena kuin se on ollut tähänkin asti
  • Poutapilvi-lehden toiminta perustuu palkattomaan ja palkkiottomaan vapaaehtoistyöhön
    Arviointi:
  • lehti julkaistu vuoden päätteeksi 2025, 2026 ja 2027
  • Päätoimittaja ja hallitus arvioivat jokaisen kuukauden lopulla

Paikallistason toiminta

  • Pyritään kehittämään esimerkiksi Helsingissä paikallistason toimintaa ja mikäli se onnistuu, voidaan samoja metodeja levittää muualle Suomeen
  • Luontoretket ovat ensimmäinen paikallistason projekti ja siinä paikalliset aktiivit saavat suuren roolin kehittää juuri kyseistä aktiiviporukkaa kiinnostavan luontoretkeilymuodon
  • Paikallistason toiminta budjetoidaan tarpeen mukaan ja mahdolliset hankerahat käytetään
  • Ideoidaan strategiakaudella hanke kehkeytyvän toiminnan perusteella ja pyritään saamaan sille rahoitus
    Arviointi:
  • Paikallistason toiminta on suunniteltu viimeistään kesäkuussa 2025 käynnistetty viimeistään saman vuoden elokuussa. Toiminta jatkuu vuoden 2027 loppuun saakka.
  • Hankerahoitusta on haettu vuoden 2027 loppuun mennessä
  • Toimintaan osallistuneiden määrä
  • Vähintään suullinen palaute

Valtakunnallinen näkyvyys

  • Nouseva mieli pyrkii saamaan kokemusasiantuntijoita mukaan valtakunnalliseen ja maakunnalliseen mielenterveyskeskusteluun käyttämällä vaikuttamisen välineinä esimerkiksi nettiä, sanomalehtiä, paneelikeskusteluita ja yhteistyötä muiden mielenterveysasioiden parissa toimivien toimijoiden kanssa
    Arviointi:
  • Valtakunnallista näkyvyyttä on edistetty aktiiviisesti jokaisena vuonna edellä mainituilla tavoilla ja mahdollisesti muilla innovaatioilla.
  • Nettisivuille on kerätty uusia kokemusasiantuntijoiden tarinoita vuosittain

Lääkkeiden sivuvaikutukset, hyvät ja huonot puolet

  • Yhdistys rohkaisee etenkin kokemusasiantuntijoita kertomaan lääkkeiden vaikutuksista
  • Keskustelussa pakkolääkityksestä pyritään tuomaan esiin kokemusasiantuntijoiden näkökulma asiaan
    Arviointi:
  • Kokemusasiantuntijoita on osallistettu keskusteluun lääkkeistä jokaisena vuonna

Hallituksen arvioon perustuvat painopisteet:

Edunvalvonta

  • Mielenterveyspolitiikkaa ja edunvalvontaa arvioidaan ja siihen otetaan kantaa jäsenistön ja kohderyhmän edun sekä ihmisoikeuksien näkökulmasta. Tämä osaltaan ohjaa toimimista Mielenterveyspoolissa ja muissa verkostoissa.
    Arviointi:
  • Mielenterveyspoolissa on otettu kirjallisesti kantaa mielenterveyspolitiikkaan kohderyhmän edun näkökulmasta vuosittain

Hyvä hallitustoiminta

  • Pieni ja huolellinen hallitus
  • Hallitus panostaa tietosuojasta huolehtimiseen
  • Hallitus on avoin, osallistava ja varsinaista toimintaa sekä ihmisten ideoita ja osaamisen hyödyntämistä mahdollistava
    Arviointi:
  • Moitteeton toiminnantarkastuskertomus joka vuosi
  • Hallitus järjestää avoimia keskustelumahdollisuuksia varsinaista toimintaa edistävien ja toiminnasta kiinnostuneiden ideoiden tukemiseksi joka vuosi
  • Tarjotaan riittävä ohjaus ja annetaan riittävät ohjeet varsinaisen toiminnan raportointiin
Jatka lukemistaVastuullisesti eteenpäin – Nousevan mielen strategia vuosille 2025-2027

Kommentoi strategialuonnosta vuosille 2025-2027

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:25 marraskuun, 2024

Nousevan mielen strategia vuosille 2025-2027

  • Tämä strategialuonnos on laadittu 14.11.2024
  • Strategiaa esitetään hyväksyttäväksi syyskokouksessa 29.11.2024.
  • Strategialuonnosta voi kommentoida oheisella lomakkeella: https://forms.gle/92vtfUjo1HefduoT7. Kommentoida voi 28.11.2024 saakka ja hallitus ottaa kommentit huomioon.
  • Strategia tarkoittaa tässä pitkän aikavälin suunnitelmaa yhdistyksen toiminnan suunnasta
  • Strategia perustuu puheenjohtaja Antti Piggin toteuttamaan jäsenkyselyyn, johon vastasi 22 jäsentä. Yhteyttä pystyttiin ottamaan 43 jäseneen. Strategian on täydentänyt kokonaisuudeksi Tapio Gauffin.
  • Tämä strategia on voimassa vuodet 2025-2027. Strategiaa seurataan mahdollisesti päivitetään vuosittain. Hallitus tiedottaa mahdollisista muutoksista strategiaan.
  • Strategia päivitetään kesällä 2027 tehtävällä jäsenkyselyllä, joka tulee muodostumaan strategian perustaksi vuodesta 2028 eteenpäin
  • Vuonna 2027 tehtävä jäsenkysely on päämuodoiltaan sama kuin vuonna 2024 tehty jäsenkysely ja se on suunnattu hallituksen ulkopuolisille yhdistyksen jäsenille, joiden tahto on toiminnan
    kivijalka

Interaktiivisessa strategiaprosessissa on 25.11.2024 lisätty kommentoitavaksi luonnos strategisesta toimintaympäristöanalyysista, yhdistyksen missiosta, visiosta ja arvoista.

Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry on psykoositoipujien, heidän läheistensä ja asiaa kannattavien valtakunnallinen etujärjestö. Yhdistys on perustettu vuonna 2010 ja merkitty rekisteriin vuonna 2011.

STRATEGINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI

Strategia on laadittu ennen kaikkea jäsenten ja yhdistyksen ensisijaisen eturyhmän eli psykoositoipujien määrittelemistä tarpeista käsin. Sitä on hieman täydennetty, jotta yhdistyksen kaikki keskeiset tavoitteet tulevat strategiassa huomioiduksi.

Psykoositoipujat ovat marginalisoitu väestöryhmä, joka toisaalta on huomattavan heterogeeninen. Psykoosikokemukset ovat väestössä yleisiä ja vain harva kroonistuu siihen pisteeseen, että henkilö saa psykoosisairausdiagnoosin. Myös toipuminen on yksilöllistä ja suurella osalla on tarpeenmukaisten palveluiden edesauttamana potentiaalia toipua jopa täysin ja pysyvästi myös vakavimmista psykooseista.

Koska psykoosiin liitetään yleisesti käsitys yksilön irrationaalisuudesta sekä vaarallisuudesta ilman lääkkeitä, voidaan perustellusti puhua erityisen leimatusta kohderyhmästä. Enemmistö vakavan ja pitkittyneen psykoosin takia hoidetuista on työelämän ulkopuolella ja keskimääräinen elinikä on muuta väestöä huomattavasti lyhyempi. Huono-osaisuus alkaa tavallisesti jo nuorella iällä.

Hyviä käytäntöjä palvelujärjestelmän organisoimiseksi ja vaikuttavia psykososiaalisia hoitomenetelmiä on olemassa, mutta psykoosipotilaiden hoito on hyvin medikalisoitunutta ja diagnoosikeskeistä. Suomessa on noussut viime vuosina ajatus järjestää palvelut hyvää elämää korostavan toipumisorientaation ympärille, mutta tällöin aivoperäisiä ongelmia painottavat sairausteoriat jäävät silti usein vaille kyseenalaistamista. Suomessakin on esiintynyt akateemisia ja ruohonjuuritason näkemyksiä tarpeesta siirtyä psykoosisairauksien hoitamisesta kokonaisvaltaisten elämäntilanteiden hoitoon, jossa ongelmat ja oireilu nähdään ihmisten välillä ennemminkin kuin yksilöissä ja heidän aivoissaan.

Suomessa on tällä hetkellä vahvasti priorisoitu lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoito, mutta tukijoiden, käytännön toimijoiden ja joidenkin mielenterveysalan järjestöjen ohella esimerkiksi THL on pitänyt esillä tarvetta kehittää tulevaisuudessa vaikeaoireisten monimuotoisia palveluita.

Hyvinvointialueet kärsivät resurssipulasta ja mielenterveyspalveluja kehitetään tavallisesti lyhytnäköisillä tavoitteilla. Tarvetta olisi siirtyä strategisempaan kehittämiseen, jossa laadukkaat ja vaikuttavat palvelut nähdään edullisten kustannusten ja sitoutuneen henkilöstön toisena puolena. Tällaista visiota Nouseva mieli haluaa olla edistämässä. Myös rahoituksen tulisi tulevaisuudessa kannustaa vaikuttavien palveluiden järjestämiseen. Lisäksi sosiaalietuuksien tulisi tukea psykoositoipujia tavoitteissa siirtyä kohti autonomista ja oman näköistä hyvää elämää.

Julkinen arvo psykoositoipujien hyväksi tuotetaan strategisissa kumppanuuksissa hallintojen ja organisaatioiden sekä kansalaisyhteiskunnan rajat ylittäen. Myös yrityssektori on tärkeää saada mukaan kumppaniksi edistämään vastuullisuutta. Nouseva mieli on mielellään strateginen kumppani edistämässä parempaa tulevaisuutta psykoositoipujille ja siten parempaa yhteiskuntaa.

MISSIO

Yhdistys edistää psykoosin kokeneiden henkistä hyvinvointia, yhdistää ja aktivoi valtakunnallisesti mielenterveyskuntoutujia ja heidän läheisiään, edistää jäsentensä mielenterveyttä ja saattaa kokemusasiantuntijoiden äänen kuuluviin yhteiskunnassa. Yhdistys vaikuttaa siihen, että psykoosin perusteella hoitoa tarvitsevien erityistarpeet otetaan huomioon mielenterveyspalveluita ja etuisuuksia kehitettäessä.

VISIO

Psykoosikokemukset, asenteet niitä kohtaan yhteiskunnassa tai hoitokeinot terveydenhuollossa eivät ole este täysivaltaiselle kansalaisuudelle eivätkä hyvälle elämälle osittain toipuneena tai täysin parantuneena. Psykoosiin liittyvät elämänkokemukset on mahdollista kääntää voimavaraksi. Vierailtakin tuntuvat kokemukset uskalletaan ottaa avoimeen dialogiin tarkastetavaksi olettamatta niitä automaattisesti sairauden oireiksi. Psykoosista toipuvat saavat omiin tarpeisiinsa vastaavaa sosiaalista tukea ja pääsevät elämässä eteenpäin.

ARVOT

VASTUULLISUUS

Ihmisiä kunnioitetaan yksilöinä ja ryhminä. Kokemuksia ei pyritä muuttamaan, vaan niitä kuunnellaan sellaisenaan. Toiminnan perusta muodostuu ihmisten kokemista tarpeista.

YHTEISÖLLISYYS

Toiminta on ryhmämuotoista ja eri saattaa eri lähtökohdista ja taustoista tulevat ihmiset yhteen.

TASAVERTAISUUS

Kaikki ihmiset ovat toiminnassa ja yhteiskuntasuhteissa tasavertaisia.Ketään ei syrjitä eikä kokemuksia leimata.

TAVOITTEELLISUUS

Hallitus huolehtii toiminnan tavoitteellisuudesta. Toiminnasta kertyvällä tiedolla osoitetaan toiminnan vaikuttavuus. Palautetta hyödynnetään aidosti yhdistyksen kehittämiseen.

STRATEGISET PAINOPISTEET

Poutapilvi-lehti

  • Tämä julkaisu on yksi Nousevan mielen ydintoiminnoista
  • Lehti tullaan julkaisemaan muodossa tai toisessa kerran vuodessa 2025, 2026 ja 2027
  • Kokemusasiantuntijoiden tarinat ja projektit ovat lehden toivotuinta sisältöä
  • Poutapilvi-lehdestä tykätään paljolti sellaisena kuin se on ollut tähänkin asti
  • Poutapilvi-lehden toiminta perustuu palkattomaan ja palkkiottomaan vapaaehtoistyöhön
    Arviointi:
  • lehti julkaistu vuoden päätteeksi 2025, 2026 ja 2027
  • Päätoimittaja ja hallitus arvioivat jokaisen kuukauden lopulla

Paikallistason toiminta

  • Pyritään kehittämään esimerkiksi Helsingissä paikallistason toimintaa ja mikäli se onnistuu, voidaan samoja metodeja levittää muualle Suomeen
  • Luontoretket ovat ensimmäinen paikallistason projekti ja siinä paikalliset aktiivit saavat suuren roolin kehittää juuri kyseistä aktiiviporukkaa kiinnostavan luontoretkeilymuodon
  • Paikallistason toiminta budjetoidaan tarpeen mukaan ja mahdolliset hankerahat käytetään
  • Ideoidaan strategiakaudella hanke kehkeytyvän toiminnan perusteella ja pyritään saamaan sille rahoitus
    Arviointi:
  • Paikallistason toiminta on suunniteltu viimeistään kesäkuussa 2025 käynnistetty viimeistään saman vuoden elokuussa. Toiminta jatkuu vuoden 2027 loppuun saakka.
  • Hankerahoitusta on haettu vuoden 2027 loppuun mennessä
  • Toimintaan osallistuneiden määrä
  • Vähintään suullinen palaute

Valtakunnallinen näkyvyys

  • Nouseva mieli pyrkii saamaan kokemusasiantuntijoita mukaan valtakunnalliseen ja maakunnalliseen mielenterveyskeskusteluun käyttämällä vaikuttamisen välineinä esimerkiksi
    nettiä, sanomalehtiä, paneelikeskusteluita ja yhteistyötä muiden mielenterveysasioiden parissa toimivien toimijoiden kanssa
    Arviointi:
  • Valtakunnallista näkyvyyttä on edistetty aktiiviisesti jokaisena vuonna edellä mainituilla tavoilla ja mahdollisesti muilla innovaatioilla.
  • Nettisivuille on kerätty uusia kokemusasiantuntijoiden tarinoita vuosittain

Lääkkeiden sivuvaikutukset, hyvät ja huonot puolet

  • Yhdistys rohkaisee etenkin kokemusasiantuntijoita kertomaan lääkkeiden vaikutuksista
  • Keskustelussa pakkolääkityksestä pyritään tuomaan esiin kokemusasiantuntijoiden näkökulma asiaan
    Arviointi:
  • Kokemusasiantuntijoita on osallistettu keskusteluun lääkkeistä jokaisena vuonna

Hallituksen arvioon perustuvat painopisteet:

Edunvalvonta

  • Mielenterveyspolitiikkaa ja edunvalvontaa arvioidaan ja siihen otetaan kantaa jäsenistön ja kohderyhmän edun näkökulmasta. Tämä osaltaan ohjaa toimimista Mielenterveyspoolissa ja muissa verkostoissa.
    Arviointi:
  • Mielenterveyspoolissa on otettu kirjallisesti kantaa mielenterveyspolitiikkaa kohderyhmän edun näkökulmasta vuosittain

Hyvä hallitustoiminta

  • Pieni ja huolellinen hallitus
  • Hallitus on avoin, osallistava ja varsinaista toimintaa sekä ihmisten ideoita ja osaamisen hyödyntämistä mahdollistava
    Arviointi:
  • Moitteeton toiminnantarkastuskertomus joka vuosi
  • Hallitus järjestää avoimia keskustelumahdollisuuksia varsinaista toimintaa edistävien ja toiminnasta kiinnostuneiden ideoiden tukemiseksi joka vuosi
  • Tarjotaan riittävä ohjaus ja annetaan riittävät ohjeet varsinaisen toiminnan raportointiin
Jatka lukemistaKommentoi strategialuonnosta vuosille 2025-2027

Populismi psykiatriakriittisyyden varjopuolena

  • Artikkelin kategoria:Blogit
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:18 marraskuun, 2024

Psykiatriakriittistä keskustelua seuratessa tuskin voi olla törmäämättä populismiin. Valtamedia vääristelee asioita, sen huomaa kun perehtyy YouTubeen ja Podcasteihin. Videolla amerikkalainen kauppakorkeakoulun professori sanoi, että korona on huijausta, joten näin sen täytyy olla. Somesta löytyy syvällinen tieto ja todelliset asiantuntijat, jos vain vaivautuu perehtymään. Kuka ei ole ottanut selvää, ei voi oikeasti tietää miten valtamedia pimittää tietoa kansalta. Näin usein koetaan.

Populismin taustalla on usein epäluottamusta, epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia, matalaa koulutusta ja syrjäytymistä. Rakenteellisena ongelmana on informaatioympäristön hajoaminen, joka tosin Mad in Finland -sivustonkin mahdollistaa. Vakavan ongelman yleisellä tasolla muodostavat toki kansalaisfoorumeiden sijaan misinformaatiota levittävät ja informaatioympäristöä hallinnoivat teknologiamiljardöörit, kuten Elon Musk. Ongelmallisia ovat myös monet podcastit ja some-kanavat.

Osaltaan taustalla voi olla myös tiedeyhteisön ja ”katutason byrokraattien” liian yhdensuuntainen tyyli vuorovaikuttaa, ja toisaalta yliampuvia oletuksia yhteiskunnallisen tietämyksen palautumisesta tieteeseen. Dialogin kautta ihmiset ja heidän kokemuksensa tulevat kuulluiksi.

Populismi on vakava ongelma ja siihen liittyy usein autoritääristen johtajien, kuten Donald Trumpin ihannointia. Silti paras keino hallita populismia lienee ymmärtävä suhtautuminen. Syitä epäluottamukseen saa selville parhaiten keskustelemalla ihmisten itsensä kanssa heidän kokemuksistaan.

Itse ymmärrän psykiatriakriittisyyteen liittyvää populismia. Mielenterveysalalla on oikeita isoja ongelmia, jotka oletettavasti itsessään aiheuttavat populismia. Suuri osa psykiatriakriittisestä kirjoittamisesta ei myöskään ole populistista, vaan asiallista kokemusten ja tietämyksen jakamista.

Ymmärryksestäni huolimatta sanoudun populismista ehdottomasti irti, ja autoritäärisen ja ihmisoikeuksia sekä maapallon kestävyyttä kunnioittamattoman hallinnon ihannoinnin myös tuomitsen. En koe, että näkemyksilläni olisi mitään tekemistä politiikan kanssa. Kysymys on sivistyksen vaalimisesta.

Jatka lukemistaPopulismi psykiatriakriittisyyden varjopuolena

Toiminnan ja johtamisen kehittämisen tulokset

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:3 marraskuun, 2024

Helmikuussa 2024 yhdistyksen hallitus käynnisti toiminnan ja johtamisen kehittämisen hankkeen, josta vastasi varapuheenjohtaja Tapio Gauffin. Tarkoituksena oli laatia selkeät periaatteet toiminnalle ja johtamiselle sekä laatia strategia, ja tätä kautta vapauttaa resursseja arjen haasteiden ratkomisesta varsinaiseen toimintaan. Tässä kirjoituksessa raportoidaan ja reflektoidaan kehittämisen tuloksista.

Hankkeen tuloksista

Tiukasta hankeajattelusta on vuoden mittaan luovuttu, koska kehittäminen jatkuu, eikä organisaatio ole koskaan valmis. Silti kehittämistä voi arvioida hankkeen tapaan.

Aikaansaannokset ovat suunnilleen ne mitä tavoiteltiinkin. Koska kyseessä oli yhdistyksen sisäisestä kehittämisestä ilman ulkoista rahoitusta, niin joustava reflektointi ja tavoitteiden päivittäminen oli mahdollista.

Hankekehittämisen ongelma on usein liika mekaanisuus. Jos mittarit joudutaan liian joustamattomasti määrittelemään etukäteen, niin ne ennalta arvaamattomat hyvät seuraukset mitä ei etukäteen oltu odotettu tai mittaroitu jäävät helposti tuloksellisuuden arvioinnin ulkopuolelle. Tämän vuoden osalta on nyt mahdollista arvioida niitäkin tuloksia, joita ei oltu etukäteen suunniteltu.

Väliraportointia tehtiin toukokuussa 2024. Tuloksiksi nostettiin vastuullisempi organisaatiokulttuuri, suunnitelmallisempi ja paremmin ennakoiva toiminta, ihmisten saama parempi ohjaus, ulkoiseen toimintaympäristöön reagoiva osallistava ja ihmislähtöinen strategia sekä talouden ja toiminnan parempi koordinointi.

Alkuperäisiin tavoitteisiin suhteutettuna periaatteita toiminnalle ja johtamiselle on luotu, mutta ei niin mekaanisesti kuin alun perin oli ajatus. Käytännöistä kyllä viestitään aktiivisesti ja dokumentointia tehdään, mutta samalla noudatetaan vahvasti tilannekohtaista viisautta. Käytäntöjä reflektoidaan ja vältetään ”näin on aina tehty” -perusteluja. Taloutta ja toimintaa on koordinoitu aktiivisesti osana hallituksen normaalia toimintaa.

Hallinto on kevyempi, edullisempi ja paremmin johdettu

Yksi keskeinen hankkeen tulos on se, että hallinnoinnin kustannukset on saatu selvästi laskemaan. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että yhdistyksen hallinto on muuttunut kevyemmäksi ja enemmän johtamiskeskeiseksi ja ammattimaiseksi.

On tässä osallistamisbuumissa todettava, että kaikkeen ei voi osallistaa ilman, että häiriintyy sekä hallinto että oikea osallisuus. Miksi osallistaa koko hallitusta esimerkiksi laskutuskäytäntöjen laatimiseen tai organisaation perusrakenteen suunnitteluun ja suunnitelmien esittelyyn? Hyvien käytäntöjen luominen voi olla nopeaa ja sujuvaa. Hallinnollisten toimintojen järjestämistä varten on hallinnon ja johtamisen asiantuntijoita. Päätöksenteko kaikkein tärkeimmistä asioista voi toki tapahtua hallituksessa asioiden esittelyn perusteella.

Ihmisten kohtaaminen ja viestintä ovat avainroolissa yhdistyksen johtamisessa. Viestinnän on tarpeen olla aktiivista ja muutokset pitää perustella hyvin. Kun johtajalähtöisesti muutetaan sellaisia käytäntöjä, joiden mukaan on yhdistyksessä aina toimittu, kuten tässä tapauksessa esimerkiksi hallituksen ja sen toiminnan mittakaavaa suhteessa varsinaiseen toimintaan, voi odottaa epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia ja tunteita. Ihmisten kuuntelu sekä selkeästi kerrotut perustelut sille miksi toimitaan niin kuin toimitaan, auttavat muutosten johtamista.

Puheenjohtaja Antti Pigg puolestaan on kerännyt jäseniltä tarpeelliset tiedot tulevien vuosien strategiaan, joka esitellään syyskokouksessa. Vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus nousevat toiminnan keskiöön.

Varsinainen toiminta laajenee ja organisaatiokeskeisyys vähenee

Tänä vuonna on saatu varsinaisen toiminnan puolella aikaan Poutapilvi-lehti, joka on lähdössä jäsenille marraskuun alkupuolella. Kirjoitukset keräsi lehteen Antti Pigg. Lisäksi Vaikuttavuusseuran kanssa järjestettiin 12.9. tilaisuus ”Mielenterveyspalvelujen tarpeenmukaisuus ja vaikuttavuus” Helsingissä ja etäyhteydellä.

Koska rahaa on mukavasti jäljellä hallinnon keventämisen jäljiltä, niin järjestämme 12 ensin ilmoittautuvalle jäsenelle myös pikkujoulut Helsingissä joulukuun alussa. Ilmoittautumisesta viestitään jäsenlehden mukana ja tilaisuuteen kuuluvat ruokailu ja hohtokeilaus. Lisäksi kuullaan kokemusasiantuntijapuheenvuoro, joka mahdollisuuksien mukaan tallennetaan.

Jäsenlehden mukana lähtee myös Tapio Gauffinin kirjoitus perusteluineen siitä, miten organisaatiota ja sen johtamisjärjestelmää, hallinnointia ja varsinaista toimintaa on tulevaisuudessa tarkoitus kehittää.

Tulevaisuudessa valtuutamme mielellämme toimijoita matalalla kynnyksellä eri puolella Suomea järjestämään varsinaista toimintaa yhdistyksen nimissä. Hallitus ohjaa ja avustaa tässä sekä muutenkin asettuu mielellään dialogiin kansalaisten, jäsenten ja varsinaista toimintaa edistävien kanssa. Kansalaisten osallisuus paranee varsinaisen toiminnan laajentuessa.

Vastuuta varsinaisesta toiminnasta on jo laajennettu entistä enemmän yhdistyksen hallituksen ulkopuolelle. Uudeksi nettisivuvastaavaksi saimme Eeron ja hän alkoi kerätä kokemustarinoita psykooseihin ja niistä toipumiseen liittyen. Ensimmäisenä kirjoitti Dino Nordström. Kokemustarinat siirretään Ajankohtaista-sivulta omaan Tarinat-osioonsa tulevaisuudessa.

Tuloksellisuuden yleisistä mittareista

Tähän saakka yhdistyksen on toiminnassa mitattu osallistujamääriä ja kysytty yleistä palautetta. Tulevaisuudessa vaikuttavuuden parempi arviointi voi tulla ajankohtaiseksi. Yhdistys sai Mielenterveyden keskusliitolta 2000 euroa yleisavustusta vuodelle 2024 ja loput tuloista koostuvat lähinnä jäsenmaksuista. Työntekijöitä ei ole vuonna 2024 ollut.

Kun suhteuttaa käytettävissä olevat resurssit siihen mitä yhdistys on saanut aikaan, voidaan todeta yhdistyksen olevan nykyisin erittäin tehokas, tuottava ja kustannusvaikuttava organisaatio. Ennen kaikkea käyttöön otettava strategia varmistaa jäsenten tarpeisiin vastaamisen. Nykyiselle pohjalle on hyvä rakentaa yhdistyksen tulevaisuutta.

Jatka lukemistaToiminnan ja johtamisen kehittämisen tulokset