Nousevan mielen strategia vuosille 2025-2027
- Tämä strategialuonnos on laadittu 14.11.2024
- Strategiaa esitetään hyväksyttäväksi syyskokouksessa 29.11.2024.
- Strategialuonnosta voi kommentoida oheisella lomakkeella: https://forms.gle/92vtfUjo1HefduoT7. Kommentoida voi 28.11.2024 saakka ja hallitus ottaa kommentit huomioon.
- Strategia tarkoittaa tässä pitkän aikavälin suunnitelmaa yhdistyksen toiminnan suunnasta
- Strategia perustuu puheenjohtaja Antti Piggin toteuttamaan jäsenkyselyyn, johon vastasi 22 jäsentä. Yhteyttä pystyttiin ottamaan 43 jäseneen. Strategian on täydentänyt kokonaisuudeksi Tapio Gauffin.
- Tämä strategia on voimassa vuodet 2025-2027. Strategiaa seurataan mahdollisesti päivitetään vuosittain. Hallitus tiedottaa mahdollisista muutoksista strategiaan.
- Strategia päivitetään kesällä 2027 tehtävällä jäsenkyselyllä, joka tulee muodostumaan strategian perustaksi vuodesta 2028 eteenpäin
- Vuonna 2027 tehtävä jäsenkysely on päämuodoiltaan sama kuin vuonna 2024 tehty jäsenkysely ja se on suunnattu hallituksen ulkopuolisille yhdistyksen jäsenille, joiden tahto on toiminnan
kivijalka
Interaktiivisessa strategiaprosessissa on 25.11.2024 lisätty kommentoitavaksi luonnos strategisesta toimintaympäristöanalyysista, yhdistyksen missiosta, visiosta ja arvoista.
Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry on psykoositoipujien, heidän läheistensä ja asiaa kannattavien valtakunnallinen etujärjestö. Yhdistys on perustettu vuonna 2010 ja merkitty rekisteriin vuonna 2011.
STRATEGINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI
Strategia on laadittu ennen kaikkea jäsenten ja yhdistyksen ensisijaisen eturyhmän eli psykoositoipujien määrittelemistä tarpeista käsin. Sitä on hieman täydennetty, jotta yhdistyksen kaikki keskeiset tavoitteet tulevat strategiassa huomioiduksi.
Psykoositoipujat ovat marginalisoitu väestöryhmä, joka toisaalta on huomattavan heterogeeninen. Psykoosikokemukset ovat väestössä yleisiä ja vain harva kroonistuu siihen pisteeseen, että henkilö saa psykoosisairausdiagnoosin. Myös toipuminen on yksilöllistä ja suurella osalla on tarpeenmukaisten palveluiden edesauttamana potentiaalia toipua jopa täysin ja pysyvästi myös vakavimmista psykooseista.
Koska psykoosiin liitetään yleisesti käsitys yksilön irrationaalisuudesta sekä vaarallisuudesta ilman lääkkeitä, voidaan perustellusti puhua erityisen leimatusta kohderyhmästä. Enemmistö vakavan ja pitkittyneen psykoosin takia hoidetuista on työelämän ulkopuolella ja keskimääräinen elinikä on muuta väestöä huomattavasti lyhyempi. Huono-osaisuus alkaa tavallisesti jo nuorella iällä.
Hyviä käytäntöjä palvelujärjestelmän organisoimiseksi ja vaikuttavia psykososiaalisia hoitomenetelmiä on olemassa, mutta psykoosipotilaiden hoito on hyvin medikalisoitunutta ja diagnoosikeskeistä. Suomessa on noussut viime vuosina ajatus järjestää palvelut hyvää elämää korostavan toipumisorientaation ympärille, mutta tällöin aivoperäisiä ongelmia painottavat sairausteoriat jäävät silti usein vaille kyseenalaistamista. Suomessakin on esiintynyt akateemisia ja ruohonjuuritason näkemyksiä tarpeesta siirtyä psykoosisairauksien hoitamisesta kokonaisvaltaisten elämäntilanteiden hoitoon, jossa ongelmat ja oireilu nähdään ihmisten välillä ennemminkin kuin yksilöissä ja heidän aivoissaan.
Suomessa on tällä hetkellä vahvasti priorisoitu lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoito, mutta tukijoiden, käytännön toimijoiden ja joidenkin mielenterveysalan järjestöjen ohella esimerkiksi THL on pitänyt esillä tarvetta kehittää tulevaisuudessa vaikeaoireisten monimuotoisia palveluita.
Hyvinvointialueet kärsivät resurssipulasta ja mielenterveyspalveluja kehitetään tavallisesti lyhytnäköisillä tavoitteilla. Tarvetta olisi siirtyä strategisempaan kehittämiseen, jossa laadukkaat ja vaikuttavat palvelut nähdään edullisten kustannusten ja sitoutuneen henkilöstön toisena puolena. Tällaista visiota Nouseva mieli haluaa olla edistämässä. Myös rahoituksen tulisi tulevaisuudessa kannustaa vaikuttavien palveluiden järjestämiseen. Lisäksi sosiaalietuuksien tulisi tukea psykoositoipujia tavoitteissa siirtyä kohti autonomista ja oman näköistä hyvää elämää.
Julkinen arvo psykoositoipujien hyväksi tuotetaan strategisissa kumppanuuksissa hallintojen ja organisaatioiden sekä kansalaisyhteiskunnan rajat ylittäen. Myös yrityssektori on tärkeää saada mukaan kumppaniksi edistämään vastuullisuutta. Nouseva mieli on mielellään strateginen kumppani edistämässä parempaa tulevaisuutta psykoositoipujille ja siten parempaa yhteiskuntaa.
MISSIO
Yhdistys edistää psykoosin kokeneiden henkistä hyvinvointia, yhdistää ja aktivoi valtakunnallisesti mielenterveyskuntoutujia ja heidän läheisiään, edistää jäsentensä mielenterveyttä ja saattaa kokemusasiantuntijoiden äänen kuuluviin yhteiskunnassa. Yhdistys vaikuttaa siihen, että psykoosin perusteella hoitoa tarvitsevien erityistarpeet otetaan huomioon mielenterveyspalveluita ja etuisuuksia kehitettäessä.
VISIO
Psykoosikokemukset, asenteet niitä kohtaan yhteiskunnassa tai hoitokeinot terveydenhuollossa eivät ole este täysivaltaiselle kansalaisuudelle eivätkä hyvälle elämälle osittain toipuneena tai täysin parantuneena. Psykoosiin liittyvät elämänkokemukset on mahdollista kääntää voimavaraksi. Vierailtakin tuntuvat kokemukset uskalletaan ottaa avoimeen dialogiin tarkastetavaksi olettamatta niitä automaattisesti sairauden oireiksi. Psykoosista toipuvat saavat omiin tarpeisiinsa vastaavaa sosiaalista tukea ja pääsevät elämässä eteenpäin.
ARVOT
VASTUULLISUUS
Ihmisiä kunnioitetaan yksilöinä ja ryhminä. Kokemuksia ei pyritä muuttamaan, vaan niitä kuunnellaan sellaisenaan. Toiminnan perusta muodostuu ihmisten kokemista tarpeista.
YHTEISÖLLISYYS
Toiminta on ryhmämuotoista ja eri saattaa eri lähtökohdista ja taustoista tulevat ihmiset yhteen.
TASAVERTAISUUS
Kaikki ihmiset ovat toiminnassa ja yhteiskuntasuhteissa tasavertaisia.Ketään ei syrjitä eikä kokemuksia leimata.
TAVOITTEELLISUUS
Hallitus huolehtii toiminnan tavoitteellisuudesta. Toiminnasta kertyvällä tiedolla osoitetaan toiminnan vaikuttavuus. Palautetta hyödynnetään aidosti yhdistyksen kehittämiseen.
STRATEGISET PAINOPISTEET
Poutapilvi-lehti
- Tämä julkaisu on yksi Nousevan mielen ydintoiminnoista
- Lehti tullaan julkaisemaan muodossa tai toisessa kerran vuodessa 2025, 2026 ja 2027
- Kokemusasiantuntijoiden tarinat ja projektit ovat lehden toivotuinta sisältöä
- Poutapilvi-lehdestä tykätään paljolti sellaisena kuin se on ollut tähänkin asti
- Poutapilvi-lehden toiminta perustuu palkattomaan ja palkkiottomaan vapaaehtoistyöhön
Arviointi: - lehti julkaistu vuoden päätteeksi 2025, 2026 ja 2027
- Päätoimittaja ja hallitus arvioivat jokaisen kuukauden lopulla
Paikallistason toiminta
- Pyritään kehittämään esimerkiksi Helsingissä paikallistason toimintaa ja mikäli se onnistuu, voidaan samoja metodeja levittää muualle Suomeen
- Luontoretket ovat ensimmäinen paikallistason projekti ja siinä paikalliset aktiivit saavat suuren roolin kehittää juuri kyseistä aktiiviporukkaa kiinnostavan luontoretkeilymuodon
- Paikallistason toiminta budjetoidaan tarpeen mukaan ja mahdolliset hankerahat käytetään
- Ideoidaan strategiakaudella hanke kehkeytyvän toiminnan perusteella ja pyritään saamaan sille rahoitus
Arviointi: - Paikallistason toiminta on suunniteltu viimeistään kesäkuussa 2025 käynnistetty viimeistään saman vuoden elokuussa. Toiminta jatkuu vuoden 2027 loppuun saakka.
- Hankerahoitusta on haettu vuoden 2027 loppuun mennessä
- Toimintaan osallistuneiden määrä
- Vähintään suullinen palaute
Valtakunnallinen näkyvyys
- Nouseva mieli pyrkii saamaan kokemusasiantuntijoita mukaan valtakunnalliseen ja maakunnalliseen mielenterveyskeskusteluun käyttämällä vaikuttamisen välineinä esimerkiksi
nettiä, sanomalehtiä, paneelikeskusteluita ja yhteistyötä muiden mielenterveysasioiden parissa toimivien toimijoiden kanssa
Arviointi: - Valtakunnallista näkyvyyttä on edistetty aktiiviisesti jokaisena vuonna edellä mainituilla tavoilla ja mahdollisesti muilla innovaatioilla.
- Nettisivuille on kerätty uusia kokemusasiantuntijoiden tarinoita vuosittain
Lääkkeiden sivuvaikutukset, hyvät ja huonot puolet
- Yhdistys rohkaisee etenkin kokemusasiantuntijoita kertomaan lääkkeiden vaikutuksista
- Keskustelussa pakkolääkityksestä pyritään tuomaan esiin kokemusasiantuntijoiden näkökulma asiaan
Arviointi: - Kokemusasiantuntijoita on osallistettu keskusteluun lääkkeistä jokaisena vuonna
Hallituksen arvioon perustuvat painopisteet:
Edunvalvonta
- Mielenterveyspolitiikkaa ja edunvalvontaa arvioidaan ja siihen otetaan kantaa jäsenistön ja kohderyhmän edun näkökulmasta. Tämä osaltaan ohjaa toimimista Mielenterveyspoolissa ja muissa verkostoissa.
Arviointi: - Mielenterveyspoolissa on otettu kirjallisesti kantaa mielenterveyspolitiikkaa kohderyhmän edun näkökulmasta vuosittain
Hyvä hallitustoiminta
- Pieni ja huolellinen hallitus
- Hallitus on avoin, osallistava ja varsinaista toimintaa sekä ihmisten ideoita ja osaamisen hyödyntämistä mahdollistava
Arviointi: - Moitteeton toiminnantarkastuskertomus joka vuosi
- Hallitus järjestää avoimia keskustelumahdollisuuksia varsinaista toimintaa edistävien ja toiminnasta kiinnostuneiden ideoiden tukemiseksi joka vuosi
- Tarjotaan riittävä ohjaus ja annetaan riittävät ohjeet varsinaisen toiminnan raportointiin