2025 - Nouseva mieli

Yhdistyksen vuosikertomus 2024

Artikkeli julkaistu:2 maaliskuun, 2025
Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
Artikkelin kommentit:0 kommenttia
Artikkelia viimeksi muokattu:2 maaliskuun, 2025

Nouseva mieli –Suomen skitsofreniayhdistys ry

Y-tunnus: 3004885-7

Kotipaikka: Helsinki

Nettisivut: nousevamieli.fi

Vuosikertomus 2024

Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry on rekisteröity 18.4.2011 nimellä Suomen skitsofreniayhdistys ry. Yhdistyksen nimi vaihdettiin vuonna 2019 siten, että vanhentuneita käsityksiä monissa herättävä skitsofrenian käsite sai nimessä pienemmän merkityksen. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää psykoosin kokeneiden henkistä hyvinvointia, yhdistää ja aktivoida valtakunnallisesti mielenterveyskuntoutujia ja heidän läheisiään, edistää jäsentensä mielenterveyttä, kehittää mielenterveyspalvelujen saatavuutta, laatua ja tasoa sekä tehdä ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Yhdistys vaikuttaa siihen, että mielenterveyspalveluja tarvitsevien erityistarpeet otetaan kunnissa huomioon palveluista päätettäessä. Vuoden 2024 lopussa jäseniä ja kannatusjäseniä oli yhteensä 84, mikä on neljä enemmän kuin vuoden 2023 lopussa. Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry on Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistys.

Yhdistyksen hallitus ja toiminnantarkastajat 2024

Antti Pigg, valintahetkellä syyskokouksessa 2023 sukunimi vielä Haapakoski (puheenjohtaja)

Tapio Gauffin (varapuheenjohtaja)

Susanna Ojanperä (taloudenhoitaja)

Tomi Bergström

Seppo Kuusela

Veikko Leinonen

Antti Pitkänen (ero myönnettiin omasta pyynnöstä 15.3.2024)

Varajäsenet:

Outi Hietala

Karoliina Maanmieli (sihteeri)

Jukka Kuusela (ero myönnettiin omasta pyynnöstään 5.1.2024)

Kevätkokouksessa 2023 toiminnantarkastajaksi valittiin Heidi Tommila ja varatoiminnantarkastajaksi Marita Timonen. Heidän kieltäydyttyä tehtävästä hallitus kutsui koolle yhdistyksen kokouksen 28.2.2024. Kokouksessa Heidi Tommilan tilalle toiminnantarkastajaksi valittiin Joni Koskinen.

Kokoukset

Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 15.3.2024 Keskustakirjasto Oodissa Helsingissä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Arto Haatanen ja sihteerinä Eero Isopahkala. Kokouksessa esiteltiin vuoden 2023 tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajan lausunto. Kokous myönsi vastuuvapauden vuoden 2023 hallitukselle ja muille vastuuhenkilöille. Tiedoksi saatettiin Antti Pitkäsen eroaminen hallituksen jäsenyydestä ja Jukka Kuuselan ero varajäsenyydestä. Molempien eroamisten perusteena oli oma pyyntö. Hallituksen kokoonpano pysyi sääntöjen määräämissä puitteissa ilman uusia nimityksiä.

Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidettiin 29.11.2024 Keskustakirjasto Oodissa Helsingissä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Arto Haatanen ja sihteerinä Tapio Gauffin. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2025 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Jäsenmaksun suuruus päätettiin kokouksessa pitää 15 eurossa ja kannatusjäsenmaksu 30 eurossa. Hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2024 valittiin Antti Pigg ja muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Tapio Gauffin, Susanna Ojanperä ja Susanne Kopperoinen. Hallituksen varajäseniksi puolestaan valittiin Veikko Leinonen ja Ulla Vattulainen. Kokouksessa vahvistettiin yhdistyksen strategia vuodelle 2025-2027. Strategia on julkaistu myös yhdistyksen nettisivuilla. Kokouksessa valittiin lisäksi kunniajäseneksi Karoliina Maanmieli. Toiminnantarkastajaksi vuodelle 2025 valittiin Oskari Ihalainen ja varatoiminnantarkastajaksi Tomi Bergström.

Hallituksen kokouksia pidettiin Keskustakirjasto Oodissa Helsingissä ja etäyhteydellä. Hallituksen kokouksia oli yhteensä viisi kappaletta. Lisäksi hallitus piti yhteyttä sähköpostitse, Whatsapp-sovelluksella ja toisinaan myös puhelimitse. Hallitus seurasi toimikaudella 2024 aktiivisesti mielenterveysalan tapahtumia sekä Mielenterveyden keskusliitto ry:n tiedotusta ja toimintaa.

Talous

Talousarviossa oli budjetoitu yhdistyksen rahoituksen kulmakiven muodostavan uuden MTKL:n yleisavustusten määräksi yhteensä 3000 euroa, josta toteutui 2000 euroa. Tästä toiminta-avustusta oli 2000 euroa ja kehittämisavustusta ei haettu. Kirjatuottoja ei vähäisen myynnin vuoksi tilitetty. Tilikauden tulos oli maltillisesti 21,77 euroa tappiollinen eli hyvin lähellä nollatulosta. Yhdistys tavoitteli 80 euron ylijäämää. Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry on vuoden 2024 päättyessä velaton eikä saamisia tai siirtyviä avustuksia ole. Yhdistyksen talous on tilikauden jälkeen kohtalaisen hyvässä kunnossa ja maksuvalmius on hyvä.

Toiminta vuoden 2024 aikana

Strategia

Yhdistyksessä tavoiteltiin entistä strategisempaa ajattelua. Strategiaa vuodelle 2025-2027 laadittiin Antti Piggin, Tapio Gauffinin ja Tomi Bergströmin toimesta. Bergström oli mukana lähinnä alkuvaiheessa. Suunnittelun jälkeen Pigg otti yhteyttä jäseniin puhelimitse ja sähköpostilla ja hankki näkeyksiä strategian kehittämisen tueksi. Piggin kyselyn tuloksista tehtiin kooste, joka siirrettiin strategiaan. Strategian päivitti Tapio Gauffin lisäten strategisen tilannekuvan, yhdistyksen mission, vision, arvot ja Piggin kyselyn perusteella laadittujen strategisten painopisteiden arviointikriteerit. Lisäksi Gauffin lisäsi hieman yhdistyksen hallintoon liittyviä tavoitteita. Strategia oli julkisella kommenttikierroksella, jonka perusteella siihen tehtiin pieniä muutoksia. Strategia ”Vastuullisesti eteenpäin – Nousevan mielen strategia vuosille 2025-2027” vahvistettiin yhdistyksen syyskokouksessa 2024. Yhdistyksen arvoiksi määriteltiin vastuullisuus, yhteisöllisyys, tasavertaisuus ja tavoitteellisuus. Strategiset painopisteet ovat Poutapilvi-lehti, paikallistason toiminta, valtakunnallinen näkyvyys, lääkkeiden sivuvaikutukset, hyvät ja huonot puolet, edunvalvonta ja hyvä hallitustoiminta. Missio on johdettu pitkälti yhdistyksen säännöistä ja visio korostaa tulevaisuuden osalta toiveikkuutta ja tasavertaista asemaa.

Johtamisen kehittäminen

Tapio Gauffin kehitti yhdistyksen johtamista ja toimintaa aktiivisesti pitkin vuotta. Hallitustoimintaa onnistuttiin keventämään sekä toiminnallisesti että taloudellisesti kuitenkin hallinnoinnin laatua parantaen, organisaatio- ja hallituskeskeisyyttä onnistuttiin vähentämään ja ihmislähtöistä toimintaa pystyttiin korostamaan. Varsinaiseen toimintaan edistettiin innovatiivisuutta sekä ihmisten ideoiden tukemista ja resurssointia. Eväät tulevaisuuden kasvupotentiaalille luotiin.

Henkilöstö

Yhdistyksessä ei ollut palkattua henkilöstöä vuonna 2024. Johtamisen ja hallinnoinnin laatua haluttiin kehittää, eikä hallitus kokenut, että henkilöstön palkkaaminen olisi ollut tänä vuonna ajankohtaista.

Viestintä

Julkaisimme toimikauden aikana yhden Poutapilvi-lehden, jossa monipuolisesti kirjoituksia. Päätoimittaja oli Antti Pigg. Lehteä pidettiin laadukkaana ja se julkaistiin sekä paperisena että digitaalisena versiona nettisivuilla.

Nettisivuja päivitettiin ja kehitettiin aktiivisesti. Sosiaalisen median tilejä päivitettiin etenkin Facebookissa ja toiminnasta tiedotettiin.

Mielenterveysmessuille näytteilleasettajan roolissa osallistumista ei rahan niukkuuden vuoksi toteutettu.

Yhdistyksen aatetta edisti Viisi vuodenaikaa – Psykoosista kuntoutumisen kokemuksia ja mahdollisuuksia -kirja. Kirjassa kerrottiin psykoosista toipumisesta ja luotiin toivoa jäsenille ja kuntoutujille. Kirjan myynti vuonna 2024 oli sen verran vähäistä, ettei tuottoja tilitetty.

Retket, matkat ja virkistystoiminta

Perustettiin vaikuttamisjaosto, joka järjesti kaikille yhdistyksen jäsenille avoimet pikkujoulut Helsingissä 3.12.2024. Syömässä käytiin Hakaniemen Memphisissä Helsingissä, josta yhdistykselle oli varattu kiinteähintainen kabinetti, jossa ruokailtiin. Memphisistä jatkettiin hohtokeilaamaan FunBowling & Bariin. Paikalla oli neljä henkilöä, vaikka markkinointia oli tehty laajasti. Tapahtumaan osallistuneet olivat siihen hyvin tyytyväisiä. Tapahtuman vastuuhenkilö oli Tapio Gauffin.

Yhteistyö Mielenterveyden keskusliiton kanssa

Hallitus seurasi aktiivisesti Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) viestintää ja reagoi siihen aina tarvittaessa.

Vertaistuki

Perustettu vaikuttamisjaosto järjesti yhdessä Lapinlahden Lähteellä Helsingissä 12.9.2024 tilaisuuden otsikolla ”Mielenterveyspalvelujen tarpeenmukaisuus ja vaikuttavuus” yhteistyössä Vaikuttavuusseura ry:n kanssa. Tapahtumaa koordinoi Tapio Gauffin. Tilaisuus toimi alustuksena vertaistuelliselle keskustelulle puheenvuorojen jälkeen. Puheenjohtajana toimi Helsingin yliopiston terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori ja Vaikuttavuusseuran puheenjohtaja Paulus Torkki. Puhujia olivat ISPS Suomen puheenjohtaja, psykiatrian dosentti Klaus Lehtinen, kokemusasiantuntija ja Nousevan mielen puheenjohtaja Antti Pigg, kehitysjohtaja Sami Ylitalo Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry:stä, mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon vastuualuejohtaja Antti Alaräisänen Lapin hyvinvointialueelta sekä Mielenterveyspoolin pääsihteeri Aija Salo. Avoimen hybridiosallistumisen mahdollistaneessa tilaisuudessa oli 45 osallistujaa, ja tilaisuuden jälkeen jäsenet ja muut paikalla olijat saivat purkaa omia kokemuksiaan mielenterveydestä, sen hoidosta ja tilaisuudesta. Kevyt kahvitarjoilu järjestettiin Lapinlahteen paikalle tulleille. Tilaisuus sai paljon kiitosta osallistujilta ja teemoista keskustelu jatkui sosiaalisessa mediassa yleisesti ja jäsenistön kesken. Vertaistuellista keskustelua järjestettiin yhdistyksen kokousten yhteydessä. Lisäksi pitkin vuotta vastattiin nettisivujen ja sosiaalisen median kautta tulleisiin tukipyyntöihin ja vertaistuellisiin avuntarpeisiin.

Vaikuttaminen sosiaali- ja terveyspolitiikkaan

Yhdistys osallistui vuonna 2024 aktiivisesti mielenterveysalan keskeisten toimijoiden muodostamaan Mielenterveyspoolin, mikä on myös tuonut yhdistyksen toiminnalle näkyvyyttä ja uskottavuutta. Avoimen dialogin hoitomallia esitettiin jalkautettavaksi käytäntöön, mutta esitys ei edennyt käytännön mielenterveyspolitiikassa. Mielenterveyspoolin toimintaan osallistuminen ja vaikuttaminen on vankistanut yhdistyksen asemaa psykoosista kuntoutuvien puolesta puhujana.

Tapio Gauffin edusti yhdistystä Kansallisessa Vaikuttavuusseminaarissa Vanhalla ylioppilastalolla ja etänä Helsingissä 6.9.2024. Seminaarin järjestivät valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laaturekisterit, Nordic Healthcare Group ja Vaikuttavuusseura. Gauffin osallistui seminaarissa vaikuttavuustiedon hyödyntämisestä paneelikeskusteluun, johon hän oli siihen saanut henkilökohtaisen kutsun.

Lopuksi

Toimintasuunnitelmassa asetetut tavoitteet pystyttiin toteuttamaan hyvin. Yhdistyksen johtaminen saatiin huomattavasti entistä uudenaikaisempaan kuntoon aktiivisella kehittämisellä. Sekä toiminnallisesti että kulurakenteeltaan keventynyt ja laadultaan kehittynyt hallitustoiminta jätti resursseja varsinaiseen toimintaan entistäkin enemmän. Vaikka rahoitus oli niukka, niin sillä saatiin runsaasti toimintaa ja tavoiteltuja vaikutuksia aikaan. Potentiaali yhdistyksen tulevaisuuden laajenemiselle luotiin.

Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry:n puolesta

Helsingissä 2.3.2025

Tapio Gauffin

Hallituksen varapuheenjohtaja

Jatka lukemista

Ylimääräinen yhdistyksen kokous

Artikkeli julkaistu:9 helmikuun, 2025
Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
Artikkelin kommentit:0 kommenttia
Artikkelia viimeksi muokattu:28 helmikuun, 2025

Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry:n hallitus kutsuu yhdistyksen jäseniä ylimääräiseen yhdistyksen kokoukseen.

Aika: pe 28.2. klo 18 (-19.30)

Paikka: Keskustakirjasto Oodi, Töölönlahdenkatu 4, Helsinki, ryhmätila 8. Myös etäyhteys, johon linkki julkaistaan ennen kokouksen alkamista ja poistetaan kokouksen jälkeen.

Kokouksen jälkeen n. 18.30 esittelyssä Tomi Bergströmin Olkiukko-romaani. Anni Huhdan, Emilia Sankilan ja Iida Paunilan opinnäytteen esittely siirtyy myöhempään ajankohtaan.

Kokouksen asialista:

Kokouksen avaus
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä kirjataan läsnäolijat
Päätetään läsnäolo- ja puheoikeuksien myöntämisestä
Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi ääntenlaskijaa ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa
Päätetään toiminnantarkastajan vaihtamisesta vuodelle 2024. Hallitus esittää, että vapautetaan yhdistyksen syyskokouksessa 2023 valittu toiminnantarkastaja tehtävästään ja valitaan hänen tilalleen uusi toiminnantarkastaja. Peruste: toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja kieltäytyivät suorittamasta toiminnantarkastusta henkilökohtaisten syiden perusteella.
Kokouksen päättäminen.

Helsingissä 9. helmikuuta 2025,

Hallitus

Jatka lukemista

Henkilöesittelyssä Tapio Gauffin

Artikkeli julkaistu:7 helmikuun, 2025
Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
Artikkelin kommentit:0 kommenttia
Artikkelia viimeksi muokattu:8 helmikuun, 2025

Oletko koskaan miettinyt, toimivatko yhdistykset ja muut organisaatiot niillä periaatteilla, jotka rakenteita, prosesseja ja strategioita kuvaavissa asiakirjoissa lukevat? Tosiasiassa minkään organisaation toimintaa ei voi täysin dokumenteista päätellä. Tämä on ollut nähtävissä voimakkaasti Nousevassa mielessä, jossa hallituksen puheenjohtajana vuodet 2019-2023 ja varapuheenjohtajana vuodet 2024-2025 toiminut Tapio Gauffin on vastannut koko ajan tai lähes koko ajan ainakin seuraavista tehtävistä:

Osallistava strateginen suunnittelu (tuoreimmassa strategiassa nykyinen puheenjohtaja vahvasti mukana)
Toimintasuunnitelmien ja talousarvioiden laatiminen
Toimintakertomusten laatiminen
Kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatiminen sekä muu taloushallinto (taloudenhoitaja avustanut enemmän ja vähemmän)
Arkistointi, jäsenrekisteri ja tietoturva
Rahoituksen suunnittelu, hankinta ja raportointi sekä toiminnan ja talouden yhteensovittaminen
Tuloksellisuuden arviointi ja raportointi sekä tiedon hyödyntäminen
Henkilöstöhallinto ja henkilöstöjohtaminen, esihenkilötyö rekrytoiduille asiantuntijoille
Viestintä ja sisältöjen kehittäminen, pois lukien jäsenlehti
Tilaisuuksien järjestäminen ja yhdistyksen edustaminen (tässä ollut välillä apuvoimia)
Tarkastustoimi, sisältäen toiminnantarkastuksen järjestämisen
Toimintaohjeet ja muu tarpeellinen toimintaa ohjaava dokumentointi
Osallisuuden rakenteiden kehittäminen

Ero luottamusjohdolla ja hallituksen muilla jäsenillä on se, että muut jäsenet voivat aina sanoa, että heillä on nyt jotain muuta menoa, minkä takia eivät jaksa osallistua lainkin vaatimien tehtävien hoitamiseen. Luottamusjohtoon koko aikansa kuulunut Tapio Gauffin on tiennyt, että jos hän ei ole se joka hoitaa, niin yhdistys voidaan laittaa pakettiin ja lähettää lakkauttamisilmoitus. Ilman hänen panostaan joka vuosi olisi edessä aika nopeasti tilanne, joka johtaisi yhdistyksen lakkauttamiseen. Ei ole kyse siitä, etteikö osallistettu olisi tai ainakin yritetty. Ihmisiä vain on vaikea saada mukaan, kun on kaikkea muuta ja hallinnointi koetaan ”byrokratiana”. Ja byrokratia usein koetaan synonyyminä kaikelle ikävälle, jota ei ole vielä pystytty kuurnaamaan toiminnasta pois tai johon ei ainakaan kukaan tavallinen ihminen halua henkilökohtaisesti sotkeentua. Ilman byrokratian oppeja ei kuitenkaan ole organisaatioita eikä kansalaisten oikeusturva voi toteutua, ei edes nykyisenä strategisen johtamisen kulta-aikana. Organisaation johto osaltaan tuottaa ymmärrystä siitä, millaista byrokratiaa tarvitaan ja miksi, ja toisaalta millaista byrokratiaa taas ei tarvita. Kevät- ja syyskokousten aikaan hallinnointi kuormittaa luottamusjohtoa, jolloin muiden apu olisi tarpeen. Toisaalta usein Gauffin toimii tehokkaammin yksin kuin muiden avustamana.

Organisaation pyörittäminen on vaativa tehtävä. Jos toiminnanjohtajaa ei ole rekrytoitu, niin toiminnanjohtajan tehtäviä hoitaa luottamusjohto. Tässä tapauksessa tehtävää on pääosin hoitanut vuosien mittaan Tapio Gauffin ilman korvausta. Hän on yrittänyt osallisuutta kehittää, mutta todennut, että reaalimaailmassa osallistaminen epäonnistuu usein sen takia, että osallistettavat eivät halua tai pysty osallistumaan, vaikka osallisuutta tarjottaisiin. Organisaatiot kuitenkin ovat jatkuvassa muutoksessa ja strateginen suunnittelu on yksi keino käynnistää muutoksia. Yhdistyksen laajentuminen mahdollistaisi henkilöstön rekrytointia myös hallinnollisten toimintojen hoitamiseen. Vapaaehtoisuuteen perustuvalla hallinnoinnilla on rajoitteensa.

Organisaatio on pysynyt siis toiminnassa Tapio Gauffinin panoksen ansiosta. Hän kiittää hallituksia mukana olosta ja nykyistä puheenjohtajaa vastuun kantamisesta monista yhdistyksen tärkeistä toiminnoista. Tällä kirjoituksella hän haluaa myös tuoda realismia käsitykseen siitä miten yhdistykset toimivat ja millaista voi luottamusjohdon arki olla. Vaikka arki olisi joskus raskasta, niin se ei tarkoita, että se olisi automaattisesti huonoa. Kaikenlaiset tunteet kuuluvat elämään, myös luottamusjohdolla.

Tapio Gauffinin johtamistyyliä voisi kutsua autenttiseksi. Hän on läsnäoleva, dialogiin pyrkivä ja kertoo rehellisesti ja suoraan mitä ajattelee. Hän ei esitä mitään eikä asetu ihmisten ylä- eikä alapuolelle. Teot merkitsevät hänelle puheita ja titteleitä enemmän. Gauffin on yhdistyksen kunniajäsen sekä kunniapuheenjohtaja.

Jatka lukemista

Mielenterveyspoolin strategiset silmälaput

Artikkeli julkaistu:5 helmikuun, 2025
Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
Artikkelin kommentit:0 kommenttia
Artikkelia viimeksi muokattu:6 helmikuun, 2025

Mielenterveysalan keskeisten järjestöjen mielenterveyspolitiikkaan vaikuttava yhteenliittymä Mielenterveyspooli on hyvin strategisesti johdettu. Tällä ei viitata mihinkään erikseen strategiaksi nimettyyn dokumenttiin, vaan Mielenterveyspooli on ennakkoon suunnitellut näkökulmansa, missä on mukana ja missä ei. Päivittäisjohtaminen noudattaa strategisia linjauksia hyvin. Nouseva mieli on ollut pitkään Mielenterveyspoolin jäsen.

Edellä mainittu varmastikin kuulostaa hyvältä. Priorisointia on osattu tehdä ja toiminta on strategista. Strategia kuitenkin tarkoittaa myös silmälappuja: mikä ei ole organisaatiolle ”strategista”, jätetään helposti kokonaan huomioimatta. Juuri tätä Mielenterveyspooli on valitettavasti yleensä merkinnyt Nousevalle mielelle: tuotamme ääntä sivulla, jonne strategiset silmälaput ovat näkyvyyden estäneet.

Strategiset kärjet laihoja psykoositoipujien kannalta

Mielenterveyspooli on keskittynyt strategisiin seikkoihin, joka on tarkoittanut etenkin seuraavia asioita:

Terapiatakuun edistäminen. Perusterveydenhuollossa tarjottava matalan kynnyksen terapia lieviin tai korkeintaan keskivaikeisiin pulmiin ei koske Nousevan mielen sääntömääräistä eturyhmää käytännössä ollenkaan. Strateginen kärki on ollut tässä. Psykologiliitto on ollut tyytyväinen, kun vihdoin joku kuuntelee psykologista asiantuntemusta.
Järjestöjen rahoituksen määrä ja rahoitusmekanismit. Järjestörahoituksen määrän leikkaaminen koskee Nousevan mielen eturyhmää. Rahoituksen määrä ja strategisempi kohdentaminen joka Mielenterveyspoolia harmittaa, ei kuitenkaan suoraan koske Nousevaa mieltä organisaationa juurikaan.
Hyvinvointivaltion mekanismien yleinen turvaaminen on ollut agendalla, mikä on Nousevan mielen eturyhmälle hyvää edunvalvontaa. Kokoomus tosin lupasi ennen eduskuntavaaleja leikata köyhiltä sekä muilta haavoittuvilta väestönosilta ja tekee nyt sitä mitä lupasikin. Tätä katsottiin läpi sormien, koska puolue lupasi toteuttaa Terapiatakuun. Ilmeisesti jälkeenpäin on valjennut, ettei massiivinen talouskuri, jossa säästötalkoiden kärjessä ovat vähäosaiset, ollutkaan niin kiva juttu mielenterveyspolitiikalle.
”Mielenterveysoikeuksien” edistämiseen eivät ole kuuluneet ihmisoikeuksien kannalta alan ongelmallisimpiin ilmiöihin puuttuminen käytännössä laisinkaan. Näitä ovat esimerkiksi pakkolääkityys, eristäminen ja sitominen. Ihmisoikeuksien toteutumista koko mielenterveysoikeuksien käsite lähinnä näyttää sumentavan.

Vaikuttamisstrategia on siis jäänyt psykoositoipujien kannalta varsin laihaksi. Etenkään palveluihin ei ole edistetty kohderyhmän kannalta oikeastaan mitään konkreettista parannusta ainakaan Nousevan mielen näkökulmasta. Sairaalapaikkojen lisääminen oli jossain vaiheessa agendalla, mutta se ei ole ratkaisu hoidon vakaviin laatuongelmiin.

Viestintä on valikoivaa

Nousevan mielen luottamusjohto on ollut mediassa eri tavoin paljon esillä, esimerkiksi Lapin Kansaan kirjoittaen:

https://www.lapinkansa.fi/diagnoosi-ei-edista-toipumista/11443829

Tapio Gauffin, Antti Pigg, Susanne Kopperoinen, Susanna Ojanperä ja Ulla Vattulainen: Diagnoosi ei edistä toipumista. LK 15.12.2024.

https://www.lapinkansa.fi/miksi-avoimen-dialogin-hoitomallia-ei-huomioida-la/6192602

Antti Pigg: Miksi avoimen dialogin hoitomallia ei huomioida Lapissa? LK 23.1.2024.

Nämä eivät Mielenterveyspoolin viestintään mahtuneet, mutta esimerkiksi Mielenterveyspoolin pääsihteeri Aija Salon kirjoitus Lapin Kansassa toki mahtui hyvin:

https://www.lapinkansa.fi/sosiaalityo-sailytettava-sairaaloissa/6240215

Aija Salo: Sosiaalityö säilytettävä sairaaloissa. LK 27.2.2024.

Kokemuksia nostetaan viestinnässä esiin, mutta valikoiden. Viestintään kelpaavat erityisesti kokemukset, joita pystyy kehystämään vakavaa mielen sairautta korostaen. Sen sijaan hyvin perusteltuja psykoosin ja muiden kokemusten psykopatologisen luonteen kiistäviä kirjoituksia ei julkaista. Mielenterveyspooli on ollut myös jokseenkin immuuni Nousevan mielen ehdotuksille, kun vaikuttamisstrategioita muotoillaan. Toki Vaikuttavuusseuran kanssa järjestämämme suhteellisen korkean profiilin tilaisuus, johon pääsihteerikin kutsuttiin puhumaan, uutisoitiin näyttävästi. Pystyihän Nouseva mieli tuottamaan poikkeuksellisesti jotain ”hyödyllistä” Mielenterveyspoolin poliittisen näkyvyyden kannalta.

Tulevaisuudelta odotamme enemmän

Mielenterveyspoolin uusi puheenjohtaja Sari Aalto-Matturi on ystävällisesti lupaillut ottaa avoimen dialogin hoitomallin Mielenterveyspoolin aiheeksi. Toivomme, että aiheesta tulee Mielenterveyspoolille strateginen, eikä sellainen, jonka käsittelyllä pyritään tuottamaan osallisuuden kokemuksia ilman, että itse asiaa olisi tarkoitus edistää lainkaan. Emme kaipaa kuulluksi tulemista tai tunteiden käsittelyä, vaan konkreettisia tekoja. Avoimen dialogin hoitomalli on kyllä Mielenterveyspoolissa monesti esillä ollut ennenkin ilman pelkoa siitä, että asiaa oikeasti mihinkään suuntaan mielenterveyspolitiikassa oltaisiin edistetty.

Aalto-Matturi on fiksu ihminen ja oikein hyvä puheenjohtaja, ja uskommekin, että toiveemme saatetaan ottaa Mielenterveyspoolin strategisessa suunnittelussa jatkossa huomioon. Mielenterveyspooli ei voi edistää vain ”hyödyllisten” ihmisten ja aktiivisten äänestäjien asiaa. Odotamme mielenkiinnolla mitä tuleman pitää.

Kirjoittaja: Tapio Gauffin

Jatka lukemista

Vetäytyminen THL:n psykoosilaaturekisteristä

Artikkeli julkaistu:3 tammikuun, 2025
Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
Artikkelin kommentit:0 kommenttia
Artikkelia viimeksi muokattu:6 helmikuun, 2025

Nousevalla mielellä on ollut edustaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) psykoosien hoidon laaturekisterin asiantuntijaryhmässä vuodesta 2019 lähtien. Psykoosien hoidon laaturekisterin tarkoitus on kerätä tietoa psykoosiin sairastuneiden hoidosta ja sen laadusta. Rekisteröitävää ilmiötä kuvataan näin (https://www.thl.fi/kansallisten-laaturekisterien-raportit/psykoosinhoidonrekisteri/):

”Psykoottisille häiriöille ominaista on todellisuudentajun vakava häiriintyminen, joka voi ilmetä harhaluuloina tai aistiharhoina tai puheen ja käytöksen eriskummallisuutena. Skitsofrenia on psykoosisairauksista yleisin ja vakavin. Sairauden kulku ja ennuste on yksilöllinen ja vaihteleva oireettomuudesta huomattavaan toimintakyvyn haittaan asti. Monilla skitsofreniaa sairastavista on jäljellä olevaa työkykyä, ja työllistymistä tukeva kuntoutus parantaa työllistymismahdollisuuksia. On mahdollista elää tyydytystä tuovaa ja toiveikasta elämää sairauden aiheuttamista rajoituksista huolimatta. Korkealaatuisella hoidolla ja kuntoutuksella voidaan parantaa psykoottisten häiriöiden ennustetta ja sairastuneiden toimintakykyä.”

Yhdistys kannattaa avointa moniäänistä keskustelua psykooseista. Tässä kohden kuitenkin vetäydymme pois toiminnasta, koska puhutaan valtakunnallisesti merkityksellisestä ohjaushankkeesta, ja siksi sillä miten potilaita kuvataan on eettisesti keskeisen tärkeä merkitys.

Ensinnäkin psykoosi on väestössä yleinen ilmiö ja voimakkuudeltaan jatkumo. Lääketieteessä ajatellaan että kysymys on oireesta ja oireita hoidetaan ensisisijaisesti vahvoilla lääkkeillä. Tavallisesti psykoosi kuitenkin liittyy vaikeisiin elämäntapahtumiin ja kriiseihin mikäli kokemuksia kuuntelemme. Ensimmäinen eettinen ongelma laaturekisterin raporttiin kirjatussa psykoosin kuvauksessa onkin puheen, ajattelun ja käyttäytymisen eriskummallisuuden painottaminen, mikä leimaa psykoosin kokeneita henkilöitä. Hoidon vaikuttavuus on ollut parempi Keroputaan mallissa, jossa on ennemminkin ajateltu, että psykoosissa sanoja kriisitilanteeseen etsitään ja ne löytää parhaiten moniäänisessä avoimessa dialogissa. Tällöin päästään kiinni psykoosin ja hankalien kokemusten syihin juuri käsillä olevassa tilanteessa eikä lääkittäisi oireita hoitamatta niiden syitä.

Toinen laaturekisteriin liittyvä keskeinen eettinen ongelma on edistettävä biologisen psykiatrian näkemys, jonka mukaan psykoosi johtuisi vakavasta sairaudesta, joka oireet aiheuttaa. Tätä ei ole kuitenkaan pystytty osoittamaan. Nyt sellaiset henkilöt, jotka ovat joskus saaneet psykoosidiagnoosin mutta ovat terveitä muuten paitsi vanhoissa papereissa, tulkitaan helposti piilevästi aivoistaan sairaiksi, ”tyydytystä tuottavaa ja toiveikasta elämää sairauden aiheuttamista rajoituksista huolimatta eläviksi” henkilöiksi mutta ei terveiksi. Tähän ei ole mitään rationaalisia perusteita. THL:n psykoosilaaturekisterin kuvauksessa katsotaan, että skitsofreniadiagnoosin jälkeinen maksimi on ”huomattava toimintakyky” ja ”jäljellä oleva työkyky” eli jotain huomattavaa piilevää vikaa päässä on THL:n näkökulmasta oltava psykoosin jälkeen jatkossakin vaikka ihminen terveeltä näyttäisi. Miten tällaisella näkökulmalla ajatellaan voitavan purkaa psykoosin kokeneiden stigmaa tai edistää työllisyyttä (https://www.ts.fi/puheenvuorot/6506126)? Nousevan mielen hallituksen näkökulmasta ei oikein mitenkään (https://www.lapinkansa.fi/diagnoosi-ei-edista-toipumista/11443829).

THL:n psykoosien hoidon laaturekisterissä oletetaan, että saman näköinen oirekuva johtuu samasta sairaudesta, jolloin sille olisi mahdollista määritellä jokin yhtenäinen hoidon laatu. Se että ”sairauden kulku ja ennuste on yksilöllinen ja vaihteleva” on nähtävä kiertoilmaisuna sille, etteivät ihmiset samoilla oirekuvauksilla eli diagnooseilla itse asiassa sairasta mitään yhteistä sairautta eivätkä hyödy samanlaisesta hoidosta. Siksi on joku selitys keksittävä sille, ettei lopputulemillakaan ole juuri mitään yhteistä keskenään.

Mikäli asiaa kysyy psykiatreilta, niin johtavat psykiatrit ja sitä kautta myös kollegat katsovat, ettei ala ole reduktionistinen eli ei palauta äärimmäisen monimutkaisia ilmiöitä yksinkertaisiin selityksiin, kuten oireisiin jotka johtuvat mielen sairaudesta. Korostetaan, että sosiaaliset suhteet ja elämäntilanne otetaan sairauden hoidossa huomioon ja kuntoutus on sosiaalista. Tosiasia on kuitenkin se, että ala on aivan liian reduktionistinen ja se heijastuu suoraan THL:n psykoosien hoidon laaturekisterin taustaoletuksiin. Myös työryhmä melko tarkkaan heijastelee ammattihierarkiaa eli psykiatrit pitävät lankoja käsissään ja psykologit sekä muut komppailevat. Mielenterveyden hoitoa olisi syytä reformoida profession ulkopuolelta kansanterveyden ja vastuullisuuden näkökulmasta, vaikka erikoislääkärit ovat keskeinen asiantuntijataho ja jatkossakin kiinteä osa mielenterveyden hoitoa.

Toivotamme THL:n psykoosien hoidon laaturekisterille kaikkea hyvää jatkoon! Nouseva mieli yhdistyksenä edistää monipuolista keskustelua psykooseista, ja biologisen psykiatrian käsitys psykoosin aiheuttavasta vakavasta sairaudesta on näkökulma joka mahtuu keskusteluihin. Emme kuitenkaan halua olla yhdistyksenä mukana edistämässä kyseiselle näkökulmalle niin vahvaa asemaa, että mielenterveyspalveluja välttämättä tarvitsevien henkilöiden hoidon laadun mittapuuta rakennettaisiin yksilöiden taudinmäärityksen ja tautiin perustuvien toimenpiteiden varaan. Etenkin reduktionistisen biologisen psykiatrian näkökulma on psykoosin kokeneiden ihmisten myöhemmän elämän kannalta hyvin ongelmallinen. Diagnoosiperustaisesti muodostetun laaturekisterin muodostamisen kannalta taas olisi tärkeää, että potilasryhmillä olisi joko sama sairaus tai muutoin samankaltainen hoidon tarve, mutta tämän laaturekisterin kohdalla näin ei valitettavasti voi katsoa olevan. Laadun parantamiseen keskittymisen sijaan olisi nähtävä tarve päivittää palvelujen järjestämisen strategiaa.

Laaturekisterin tulevaisuudesta tuskin tarvitsee olla huolissaan, koska se on psykiatriyhteisön tukema sekä lääketeollisuudelle hyödyllinen ja siten houkuttelee teollisuutta investoimaan Suomeen (https://www.laaketeollisuus.fi/uutishuone/blogit/kansalliset-laaturekisterit-ovat-investointi-parempaan-hoitoon.html?p44=22). Lääketeollisuudelta puuttuu taloudellinen kannustin edistää psykoosin ymmärtämistä. Eriskummallisen olemuksen korostaminen ja sen johtuminen vakavasta parantumattomasta sairaudesta näkökulmana edistää lääketutkimuksen houkuttelevuutta kaikkein parhaiten. Suomi tarvitsee lääketeollisuuden investointeja ja psykoosien hoidon laaturekisteri tekee Suomesta osaltaan houkuttelevamman toimintaympäristön. Toisaalta Suomi tarvitsisi myös tervettä ja hyvinvoivaa työvoimaa ja tehokkaampaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Se vaatisi isoa näkökulman muuttamista vähittäisen laadun parantamisen sijaan tällä sektorilla. Se vaatisi myös uudenlaista tietojohtamista. Toipumisorientaatio ei uudistamisen lähtökohdaksi riitä, vaan huomio tulisi kohdistaa myös lääketieteen psykoositeorioihin.

Kiitämme siitä, että yhdistys on voinut olla mukana toiminnassa ja THL on mieluisa yhteistyökumppani Nousevalle mielelle jatkossakin, samoin kuin THL:ää ohjaava sosiaali- ja terveysministeriö. Laaturekisteritoiminnasta vetäytymisessä on kysymys asioista ja näkemyksistä yhden lääketieteen erikoisalan sisältöön eikä ihmisistä. Laaturekisteritoiminnan ihmiset ovat oikein mukavia ja sinänsä hyvällä asialla. Varmasti Nousevan mielen edustajia sosiaali- ja terveydenhuollon laatua ja vaikuttavuutta edistävissä tilaisuuksissa nähdään myös jatkossa.

Kirjoittaja: Tapio Gauffin

Jatka lukemista