Ylimääräinen yhdistyksen kokous

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:28 helmikuun, 2025

Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry:n hallitus kutsuu yhdistyksen jäseniä ylimääräiseen yhdistyksen kokoukseen.

Aika: pe 28.2. klo 18 (-19.30)

Paikka: Keskustakirjasto Oodi, Töölönlahdenkatu 4, Helsinki, ryhmätila 8. Myös etäyhteys, johon linkki julkaistaan ennen kokouksen alkamista ja poistetaan kokouksen jälkeen.

Kokouksen jälkeen n. 18.30 esittelyssä Tomi Bergströmin Olkiukko-romaani. Anni Huhdan, Emilia Sankilan ja Iida Paunilan opinnäytteen esittely siirtyy myöhempään ajankohtaan.

Kokouksen asialista:

  1. Kokouksen avaus
  2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä kirjataan läsnäolijat
  3. Päätetään läsnäolo- ja puheoikeuksien myöntämisestä
  4. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi ääntenlaskijaa ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa
  5. Päätetään toiminnantarkastajan vaihtamisesta vuodelle 2024. Hallitus esittää, että vapautetaan yhdistyksen syyskokouksessa 2023 valittu toiminnantarkastaja tehtävästään ja valitaan hänen tilalleen uusi toiminnantarkastaja. Peruste: toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja kieltäytyivät suorittamasta toiminnantarkastusta henkilökohtaisten syiden perusteella.
  6. Kokouksen päättäminen.

Helsingissä 9. helmikuuta 2025,

Hallitus

Jatka lukemistaYlimääräinen yhdistyksen kokous

Henkilöesittelyssä Tapio Gauffin

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:8 helmikuun, 2025

Oletko koskaan miettinyt, toimivatko yhdistykset ja muut organisaatiot niillä periaatteilla, jotka rakenteita, prosesseja ja strategioita kuvaavissa asiakirjoissa lukevat? Tosiasiassa minkään organisaation toimintaa ei voi täysin dokumenteista päätellä. Tämä on ollut nähtävissä voimakkaasti Nousevassa mielessä, jossa hallituksen puheenjohtajana vuodet 2019-2023 ja varapuheenjohtajana vuodet 2024-2025 toiminut Tapio Gauffin on vastannut koko ajan tai lähes koko ajan ainakin seuraavista tehtävistä:

  • Osallistava strateginen suunnittelu (tuoreimmassa strategiassa nykyinen puheenjohtaja vahvasti mukana)
  • Toimintasuunnitelmien ja talousarvioiden laatiminen
  • Toimintakertomusten laatiminen
  • Kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatiminen sekä muu taloushallinto (taloudenhoitaja avustanut enemmän ja vähemmän)
  • Arkistointi, jäsenrekisteri ja tietoturva
  • Rahoituksen suunnittelu, hankinta ja raportointi sekä toiminnan ja talouden yhteensovittaminen
  • Tuloksellisuuden arviointi ja raportointi sekä tiedon hyödyntäminen
  • Henkilöstöhallinto ja henkilöstöjohtaminen, esihenkilötyö rekrytoiduille asiantuntijoille
  • Viestintä ja sisältöjen kehittäminen, pois lukien jäsenlehti
  • Tilaisuuksien järjestäminen ja yhdistyksen edustaminen (tässä ollut välillä apuvoimia)
  • Tarkastustoimi, sisältäen toiminnantarkastuksen järjestämisen
  • Toimintaohjeet ja muu tarpeellinen toimintaa ohjaava dokumentointi
  • Osallisuuden rakenteiden kehittäminen

Ero luottamusjohdolla ja hallituksen muilla jäsenillä on se, että muut jäsenet voivat aina sanoa, että heillä on nyt jotain muuta menoa, minkä takia eivät jaksa osallistua lainkin vaatimien tehtävien hoitamiseen. Luottamusjohtoon koko aikansa kuulunut Tapio Gauffin on tiennyt, että jos hän ei ole se joka hoitaa, niin yhdistys voidaan laittaa pakettiin ja lähettää lakkauttamisilmoitus. Ilman hänen panostaan joka vuosi olisi edessä aika nopeasti tilanne, joka johtaisi yhdistyksen lakkauttamiseen. Ei ole kyse siitä, etteikö osallistettu olisi tai ainakin yritetty. Ihmisiä vain on vaikea saada mukaan, kun on kaikkea muuta ja hallinnointi koetaan ”byrokratiana”. Ja byrokratia usein koetaan synonyyminä kaikelle ikävälle, jota ei ole vielä pystytty kuurnaamaan toiminnasta pois tai johon ei ainakaan kukaan tavallinen ihminen halua henkilökohtaisesti sotkeentua. Ilman byrokratian oppeja ei kuitenkaan ole organisaatioita eikä kansalaisten oikeusturva voi toteutua, ei edes nykyisenä strategisen johtamisen kulta-aikana. Organisaation johto osaltaan tuottaa ymmärrystä siitä, millaista byrokratiaa tarvitaan ja miksi, ja toisaalta millaista byrokratiaa taas ei tarvita. Kevät- ja syyskokousten aikaan hallinnointi kuormittaa luottamusjohtoa, jolloin muiden apu olisi tarpeen. Toisaalta usein Gauffin toimii tehokkaammin yksin kuin muiden avustamana.

Organisaation pyörittäminen on vaativa tehtävä. Jos toiminnanjohtajaa ei ole rekrytoitu, niin toiminnanjohtajan tehtäviä hoitaa luottamusjohto. Tässä tapauksessa tehtävää on pääosin hoitanut vuosien mittaan Tapio Gauffin ilman korvausta. Hän on yrittänyt osallisuutta kehittää, mutta todennut, että reaalimaailmassa osallistaminen epäonnistuu usein sen takia, että osallistettavat eivät halua tai pysty osallistumaan, vaikka osallisuutta tarjottaisiin. Organisaatiot kuitenkin ovat jatkuvassa muutoksessa ja strateginen suunnittelu on yksi keino käynnistää muutoksia. Yhdistyksen laajentuminen mahdollistaisi henkilöstön rekrytointia myös hallinnollisten toimintojen hoitamiseen. Vapaaehtoisuuteen perustuvalla hallinnoinnilla on rajoitteensa.

Organisaatio on pysynyt siis toiminnassa Tapio Gauffinin panoksen ansiosta. Hän kiittää hallituksia mukana olosta ja nykyistä puheenjohtajaa vastuun kantamisesta monista yhdistyksen tärkeistä toiminnoista. Tällä kirjoituksella hän haluaa myös tuoda realismia käsitykseen siitä miten yhdistykset toimivat ja millaista voi luottamusjohdon arki olla. Vaikka arki olisi joskus raskasta, niin se ei tarkoita, että se olisi automaattisesti huonoa. Kaikenlaiset tunteet kuuluvat elämään, myös luottamusjohdolla.

Tapio Gauffinin johtamistyyliä voisi kutsua autenttiseksi. Hän on läsnäoleva, dialogiin pyrkivä ja kertoo rehellisesti ja suoraan mitä ajattelee. Hän ei esitä mitään eikä asetu ihmisten ylä- eikä alapuolelle. Teot merkitsevät hänelle puheita ja titteleitä enemmän. Gauffin on yhdistyksen kunniajäsen sekä kunniapuheenjohtaja.

Jatka lukemistaHenkilöesittelyssä Tapio Gauffin

Mielenterveyspoolin strategiset silmälaput

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:6 helmikuun, 2025

Mielenterveysalan keskeisten järjestöjen mielenterveyspolitiikkaan vaikuttava yhteenliittymä Mielenterveyspooli on hyvin strategisesti johdettu. Tällä ei viitata mihinkään erikseen strategiaksi nimettyyn dokumenttiin, vaan Mielenterveyspooli on ennakkoon suunnitellut näkökulmansa, missä on mukana ja missä ei. Päivittäisjohtaminen noudattaa strategisia linjauksia hyvin. Nouseva mieli on ollut pitkään Mielenterveyspoolin jäsen.

Edellä mainittu varmastikin kuulostaa hyvältä. Priorisointia on osattu tehdä ja toiminta on strategista. Strategia kuitenkin tarkoittaa myös silmälappuja: mikä ei ole organisaatiolle ”strategista”, jätetään helposti kokonaan huomioimatta. Juuri tätä Mielenterveyspooli on valitettavasti yleensä merkinnyt Nousevalle mielelle: tuotamme ääntä sivulla, jonne strategiset silmälaput ovat näkyvyyden estäneet.

Strategiset kärjet laihoja psykoositoipujien kannalta

Mielenterveyspooli on keskittynyt strategisiin seikkoihin, joka on tarkoittanut etenkin seuraavia asioita:

  • Terapiatakuun edistäminen. Perusterveydenhuollossa tarjottava matalan kynnyksen terapia lieviin tai korkeintaan keskivaikeisiin pulmiin ei koske Nousevan mielen sääntömääräistä eturyhmää käytännössä ollenkaan. Strateginen kärki on ollut tässä. Psykologiliitto on ollut tyytyväinen, kun vihdoin joku kuuntelee psykologista asiantuntemusta.
  • Järjestöjen rahoituksen määrä ja rahoitusmekanismit. Järjestörahoituksen määrän leikkaaminen koskee Nousevan mielen eturyhmää. Rahoituksen määrä ja strategisempi kohdentaminen joka Mielenterveyspoolia harmittaa, ei kuitenkaan suoraan koske Nousevaa mieltä organisaationa juurikaan.
  • Hyvinvointivaltion mekanismien yleinen turvaaminen on ollut agendalla, mikä on Nousevan mielen eturyhmälle hyvää edunvalvontaa. Kokoomus tosin lupasi ennen eduskuntavaaleja leikata köyhiltä sekä muilta haavoittuvilta väestönosilta ja tekee nyt sitä mitä lupasikin. Tätä katsottiin läpi sormien, koska puolue lupasi toteuttaa Terapiatakuun. Ilmeisesti jälkeenpäin on valjennut, ettei massiivinen talouskuri, jossa säästötalkoiden kärjessä ovat vähäosaiset, ollutkaan niin kiva juttu mielenterveyspolitiikalle.
  • ”Mielenterveysoikeuksien” edistämiseen eivät ole kuuluneet ihmisoikeuksien kannalta alan ongelmallisimpiin ilmiöihin puuttuminen käytännössä laisinkaan. Näitä ovat esimerkiksi pakkolääkityys, eristäminen ja sitominen. Ihmisoikeuksien toteutumista koko mielenterveysoikeuksien käsite lähinnä näyttää sumentavan.

Vaikuttamisstrategia on siis jäänyt psykoositoipujien kannalta varsin laihaksi. Etenkään palveluihin ei ole edistetty kohderyhmän kannalta oikeastaan mitään konkreettista parannusta ainakaan Nousevan mielen näkökulmasta. Sairaalapaikkojen lisääminen oli jossain vaiheessa agendalla, mutta se ei ole ratkaisu hoidon vakaviin laatuongelmiin.

Viestintä on valikoivaa

Nousevan mielen luottamusjohto on ollut mediassa eri tavoin paljon esillä, esimerkiksi Lapin Kansaan kirjoittaen:

https://www.lapinkansa.fi/diagnoosi-ei-edista-toipumista/11443829

  • Tapio Gauffin, Antti Pigg, Susanne Kopperoinen, Susanna Ojanperä ja Ulla Vattulainen: Diagnoosi ei edistä toipumista. LK 15.12.2024.

https://www.lapinkansa.fi/miksi-avoimen-dialogin-hoitomallia-ei-huomioida-la/6192602

  • Antti Pigg: Miksi avoimen dia­lo­gin hoi­to­mal­lia ei huo­mioi­da La­pis­sa? LK 23.1.2024.

Nämä eivät Mielenterveyspoolin viestintään mahtuneet, mutta esimerkiksi Mielenterveyspoolin pääsihteeri Aija Salon kirjoitus Lapin Kansassa toki mahtui hyvin:

https://www.lapinkansa.fi/sosiaalityo-sailytettava-sairaaloissa/6240215

  • Aija Salo: So­siaa­li­työ säi­ly­tet­tä­vä sai­raa­lois­sa. LK 27.2.2024.

Kokemuksia nostetaan viestinnässä esiin, mutta valikoiden. Viestintään kelpaavat erityisesti kokemukset, joita pystyy kehystämään vakavaa mielen sairautta korostaen. Sen sijaan hyvin perusteltuja psykoosin ja muiden kokemusten psykopatologisen luonteen kiistäviä kirjoituksia ei julkaista. Mielenterveyspooli on ollut myös jokseenkin immuuni Nousevan mielen ehdotuksille, kun vaikuttamisstrategioita muotoillaan. Toki Vaikuttavuusseuran kanssa järjestämämme suhteellisen korkean profiilin tilaisuus, johon pääsihteerikin kutsuttiin puhumaan, uutisoitiin näyttävästi. Pystyihän Nouseva mieli tuottamaan poikkeuksellisesti jotain ”hyödyllistä” Mielenterveyspoolin poliittisen näkyvyyden kannalta.

Tulevaisuudelta odotamme enemmän

Mielenterveyspoolin uusi puheenjohtaja Sari Aalto-Matturi on ystävällisesti lupaillut ottaa avoimen dialogin hoitomallin Mielenterveyspoolin aiheeksi. Toivomme, että aiheesta tulee Mielenterveyspoolille strateginen, eikä sellainen, jonka käsittelyllä pyritään tuottamaan osallisuuden kokemuksia ilman, että itse asiaa olisi tarkoitus edistää lainkaan. Emme kaipaa kuulluksi tulemista tai tunteiden käsittelyä, vaan konkreettisia tekoja. Avoimen dialogin hoitomalli on kyllä Mielenterveyspoolissa monesti esillä ollut ennenkin ilman pelkoa siitä, että asiaa oikeasti mihinkään suuntaan mielenterveyspolitiikassa oltaisiin edistetty.

Aalto-Matturi on fiksu ihminen ja oikein hyvä puheenjohtaja, ja uskommekin, että toiveemme saatetaan ottaa Mielenterveyspoolin strategisessa suunnittelussa jatkossa huomioon. Mielenterveyspooli ei voi edistää vain ”hyödyllisten” ihmisten ja aktiivisten äänestäjien asiaa. Odotamme mielenkiinnolla mitä tuleman pitää.

Kirjoittaja: Tapio Gauffin

Jatka lukemistaMielenterveyspoolin strategiset silmälaput