Mielenterveysalan keskeisten järjestöjen mielenterveyspolitiikkaan vaikuttava yhteenliittymä Mielenterveyspooli on hyvin strategisesti johdettu. Tällä ei viitata mihinkään erikseen strategiaksi nimettyyn dokumenttiin, vaan Mielenterveyspooli on ennakkoon suunnitellut näkökulmansa, missä on mukana ja missä ei. Päivittäisjohtaminen noudattaa strategisia linjauksia hyvin. Nouseva mieli on ollut pitkään Mielenterveyspoolin jäsen.
Edellä mainittu varmastikin kuulostaa hyvältä. Priorisointia on osattu tehdä ja toiminta on strategista. Strategia kuitenkin tarkoittaa myös silmälappuja: mikä ei ole organisaatiolle ”strategista”, jätetään helposti kokonaan huomioimatta. Juuri tätä Mielenterveyspooli on valitettavasti yleensä merkinnyt Nousevalle mielelle: tuotamme ääntä sivulla, jonne strategiset silmälaput ovat näkyvyyden estäneet.
Strategiset kärjet laihoja psykoositoipujien kannalta
Mielenterveyspooli on keskittynyt strategisiin seikkoihin, joka on tarkoittanut etenkin seuraavia asioita:
- Terapiatakuun edistäminen. Perusterveydenhuollossa tarjottava matalan kynnyksen terapia lieviin tai korkeintaan keskivaikeisiin pulmiin ei koske Nousevan mielen sääntömääräistä eturyhmää käytännössä ollenkaan. Strateginen kärki on ollut tässä. Psykologiliitto on ollut tyytyväinen, kun vihdoin joku kuuntelee psykologista asiantuntemusta.
- Järjestöjen rahoituksen määrä ja rahoitusmekanismit. Järjestörahoituksen määrän leikkaaminen koskee Nousevan mielen eturyhmää. Rahoituksen määrä ja strategisempi kohdentaminen joka Mielenterveyspoolia harmittaa, ei kuitenkaan suoraan koske Nousevaa mieltä organisaationa juurikaan.
- Hyvinvointivaltion mekanismien yleinen turvaaminen on ollut agendalla, mikä on Nousevan mielen eturyhmälle hyvää edunvalvontaa. Kokoomus tosin lupasi ennen eduskuntavaaleja leikata köyhiltä sekä muilta haavoittuvilta väestönosilta ja tekee nyt sitä mitä lupasikin. Tätä katsottiin läpi sormien, koska puolue lupasi toteuttaa Terapiatakuun. Ilmeisesti jälkeenpäin on valjennut, ettei massiivinen talouskuri, jossa säästötalkoiden kärjessä ovat vähäosaiset, ollutkaan niin kiva juttu mielenterveyspolitiikalle.
- ”Mielenterveysoikeuksien” edistämiseen eivät ole kuuluneet ihmisoikeuksien kannalta alan ongelmallisimpiin ilmiöihin puuttuminen käytännössä laisinkaan. Näitä ovat esimerkiksi pakkolääkityys, eristäminen ja sitominen. Ihmisoikeuksien toteutumista koko mielenterveysoikeuksien käsite lähinnä näyttää sumentavan.
Vaikuttamisstrategia on siis jäänyt psykoositoipujien kannalta varsin laihaksi. Etenkään palveluihin ei ole edistetty kohderyhmän kannalta oikeastaan mitään konkreettista parannusta ainakaan Nousevan mielen näkökulmasta. Sairaalapaikkojen lisääminen oli jossain vaiheessa agendalla, mutta se ei ole ratkaisu hoidon vakaviin laatuongelmiin.
Viestintä on valikoivaa
Nousevan mielen luottamusjohto on ollut mediassa eri tavoin paljon esillä, esimerkiksi Lapin Kansaan kirjoittaen:
https://www.lapinkansa.fi/diagnoosi-ei-edista-toipumista/11443829
- Tapio Gauffin, Antti Pigg, Susanne Kopperoinen, Susanna Ojanperä ja Ulla Vattulainen: Diagnoosi ei edistä toipumista. LK 15.12.2024.
https://www.lapinkansa.fi/miksi-avoimen-dialogin-hoitomallia-ei-huomioida-la/6192602
- Antti Pigg: Miksi avoimen dialogin hoitomallia ei huomioida Lapissa? LK 23.1.2024.
Nämä eivät Mielenterveyspoolin viestintään mahtuneet, mutta esimerkiksi Mielenterveyspoolin pääsihteeri Aija Salon kirjoitus Lapin Kansassa toki mahtui hyvin:
https://www.lapinkansa.fi/sosiaalityo-sailytettava-sairaaloissa/6240215
- Aija Salo: Sosiaalityö säilytettävä sairaaloissa. LK 27.2.2024.
Kokemuksia nostetaan viestinnässä esiin, mutta valikoiden. Viestintään kelpaavat erityisesti kokemukset, joita pystyy kehystämään vakavaa mielen sairautta korostaen. Sen sijaan hyvin perusteltuja psykoosin ja muiden kokemusten psykopatologisen luonteen kiistäviä kirjoituksia ei julkaista. Mielenterveyspooli on ollut myös jokseenkin immuuni Nousevan mielen ehdotuksille, kun vaikuttamisstrategioita muotoillaan. Toki Vaikuttavuusseuran kanssa järjestämämme suhteellisen korkean profiilin tilaisuus, johon pääsihteerikin kutsuttiin puhumaan, uutisoitiin näyttävästi. Pystyihän Nouseva mieli tuottamaan poikkeuksellisesti jotain ”hyödyllistä” Mielenterveyspoolin poliittisen näkyvyyden kannalta.
Tulevaisuudelta odotamme enemmän
Mielenterveyspoolin uusi puheenjohtaja Sari Aalto-Matturi on ystävällisesti lupaillut ottaa avoimen dialogin hoitomallin Mielenterveyspoolin aiheeksi. Toivomme, että aiheesta tulee Mielenterveyspoolille strateginen, eikä sellainen, jonka käsittelyllä pyritään tuottamaan osallisuuden kokemuksia ilman, että itse asiaa olisi tarkoitus edistää lainkaan. Emme kaipaa kuulluksi tulemista tai tunteiden käsittelyä, vaan konkreettisia tekoja. Avoimen dialogin hoitomalli on kyllä Mielenterveyspoolissa monesti esillä ollut ennenkin ilman pelkoa siitä, että asiaa oikeasti mihinkään suuntaan mielenterveyspolitiikassa oltaisiin edistetty.
Aalto-Matturi on fiksu ihminen ja oikein hyvä puheenjohtaja, ja uskommekin, että toiveemme saatetaan ottaa Mielenterveyspoolin strategisessa suunnittelussa jatkossa huomioon. Mielenterveyspooli ei voi edistää vain ”hyödyllisten” ihmisten ja aktiivisten äänestäjien asiaa. Odotamme mielenkiinnolla mitä tuleman pitää.
Kirjoittaja: Tapio Gauffin
