Ylimääräinen yhdistyksen kokous

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:9 helmikuun, 2025

Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry:n hallitus kutsuu yhdistyksen jäseniä ylimääräiseen yhdistyksen kokoukseen.

Aika: pe 28.2. klo 18

Paikka: etäyhteys. Linkki julkaistaan ennen kokouksen alkamista ja poistetaan kokouksen jälkeen.

Asialista:

  1. Kokouksen avaus
  2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä kirjataan läsnäolijat
  3. Päätetään läsnäolo- ja puheoikeuksien myöntämisestä
  4. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi ääntenlaskijaa ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa
  5. Päätetään toiminnantarkastajan vaihtamisesta vuodelle 2024. Hallitus esittää, että vapautetaan yhdistyksen syyskokouksessa 2023 valittu toiminnantarkastaja tehtävästään ja valitaan hänen tilalleen uusi toiminnantarkastaja. Peruste: toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja kieltäytyivät suorittamasta toiminnantarkastusta henkilökohtaisten syiden perusteella.
  6. Kokouksen päättäminen.

Helsingissä 9. helmikuuta 2025,

Hallitus

Jatka lukemistaYlimääräinen yhdistyksen kokous

Henkilöesittelyssä Tapio Gauffin

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:8 helmikuun, 2025

Oletko koskaan miettinyt, toimivatko yhdistykset ja muut organisaatiot niillä periaatteilla, jotka rakenteita, prosesseja ja strategioita kuvaavissa asiakirjoissa lukevat? Tosiasiassa minkään organisaation toimintaa ei voi täysin dokumenteista päätellä. Tämä on ollut nähtävissä voimakkaasti Nousevassa mielessä, jossa hallituksen puheenjohtajana vuodet 2019-2023 ja varapuheenjohtajana vuodet 2024-2025 toiminut Tapio Gauffin on vastannut koko ajan tai lähes koko ajan ainakin seuraavista tehtävistä:

  • Osallistava strateginen suunnittelu (tuoreimmassa strategiassa nykyinen puheenjohtaja vahvasti mukana)
  • Toimintasuunnitelmien ja talousarvioiden laatiminen
  • Toimintakertomusten laatiminen
  • Kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatiminen sekä muu taloushallinto (taloudenhoitaja avustanut enemmän ja vähemmän)
  • Arkistointi, jäsenrekisteri ja tietoturva
  • Rahoituksen suunnittelu, hankinta ja raportointi sekä toiminnan ja talouden yhteensovittaminen
  • Tuloksellisuuden arviointi ja raportointi sekä tiedon hyödyntäminen
  • Henkilöstöhallinto ja henkilöstöjohtaminen, esihenkilötyö rekrytoiduille asiantuntijoille
  • Viestintä ja sisältöjen kehittäminen, pois lukien jäsenlehti
  • Tilaisuuksien järjestäminen ja yhdistyksen edustaminen (tässä ollut välillä apuvoimia)
  • Tarkastustoimi, sisältäen toiminnantarkastuksen järjestämisen
  • Toimintaohjeet ja muu tarpeellinen toimintaa ohjaava dokumentointi
  • Osallisuuden rakenteiden kehittäminen

Ero luottamusjohdolla ja hallituksen muilla jäsenillä on se, että muut jäsenet voivat aina sanoa, että heillä on nyt jotain muuta menoa, minkä takia eivät jaksa osallistua lainkin vaatimien tehtävien hoitamiseen. Luottamusjohtoon koko aikansa kuulunut Tapio Gauffin on tiennyt, että jos hän ei ole se joka hoitaa, niin yhdistys voidaan laittaa pakettiin ja lähettää lakkauttamisilmoitus. Ilman hänen panostaan joka vuosi olisi edessä aika nopeasti tilanne, joka johtaisi yhdistyksen lakkauttamiseen. Ei ole kyse siitä, etteikö osallistettu olisi tai ainakin yritetty. Ihmisiä vain on vaikea saada mukaan, kun on kaikkea muuta ja hallinnointi koetaan ”byrokratiana”. Ja byrokratia usein koetaan synonyyminä kaikelle ikävälle, jota ei ole vielä pystytty kuurnaamaan toiminnasta pois tai johon ei ainakaan kukaan tavallinen ihminen halua henkilökohtaisesti sotkeentua. Ilman byrokratian oppeja ei kuitenkaan ole organisaatioita eikä kansalaisten oikeusturva voi toteutua, ei edes nykyisenä strategisen johtamisen kulta-aikana. Organisaation johto osaltaan tuottaa ymmärrystä siitä, millaista byrokratiaa tarvitaan ja miksi, ja toisaalta millaista byrokratiaa taas ei tarvita. Kevät- ja syyskokousten aikaan hallinnointi kuormittaa luottamusjohtoa, jolloin muiden apu olisi tarpeen. Toisaalta usein Gauffin toimii tehokkaammin yksin kuin muiden avustamana.

Organisaation pyörittäminen on vaativa tehtävä. Jos toiminnanjohtajaa ei ole rekrytoitu, niin toiminnanjohtajan tehtäviä hoitaa luottamusjohto. Tässä tapauksessa tehtävää on pääosin hoitanut vuosien mittaan Tapio Gauffin ilman korvausta. Hän on yrittänyt osallisuutta kehittää, mutta todennut, että reaalimaailmassa osallistaminen epäonnistuu usein sen takia, että osallistettavat eivät halua tai pysty osallistumaan, vaikka osallisuutta tarjottaisiin. Organisaatiot kuitenkin ovat jatkuvassa muutoksessa ja strateginen suunnittelu on yksi keino käynnistää muutoksia. Yhdistyksen laajentuminen mahdollistaisi henkilöstön rekrytointia myös hallinnollisten toimintojen hoitamiseen. Vapaaehtoisuuteen perustuvalla hallinnoinnilla on rajoitteensa.

Organisaatio on pysynyt siis toiminnassa Tapio Gauffinin panoksen ansiosta. Hän kiittää hallituksia mukana olosta ja nykyistä puheenjohtajaa vastuun kantamisesta monista yhdistyksen tärkeistä toiminnoista. Tällä kirjoituksella hän haluaa myös tuoda realismia käsitykseen siitä miten yhdistykset toimivat ja millaista voi luottamusjohdon arki olla. Vaikka arki olisi joskus raskasta, niin se ei tarkoita, että se olisi automaattisesti huonoa. Kaikenlaiset tunteet kuuluvat elämään, myös luottamusjohdolla.

Tapio Gauffinin johtamistyyliä voisi kutsua autenttiseksi. Hän on läsnäoleva, dialogiin pyrkivä ja kertoo rehellisesti ja suoraan mitä ajattelee. Hän ei esitä mitään eikä asetu ihmisten ylä- eikä alapuolelle. Teot merkitsevät hänelle puheita ja titteleitä enemmän. Gauffin on yhdistyksen kunniajäsen sekä kunniapuheenjohtaja.

Jatka lukemistaHenkilöesittelyssä Tapio Gauffin

Mielenterveyspoolin strategiset silmälaput

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:6 helmikuun, 2025

Mielenterveysalan keskeisten järjestöjen mielenterveyspolitiikkaan vaikuttava yhteenliittymä Mielenterveyspooli on hyvin strategisesti johdettu. Tällä ei viitata mihinkään erikseen strategiaksi nimettyyn dokumenttiin, vaan Mielenterveyspooli on ennakkoon suunnitellut näkökulmansa, missä on mukana ja missä ei. Päivittäisjohtaminen noudattaa strategisia linjauksia hyvin. Nouseva mieli on ollut pitkään Mielenterveyspoolin jäsen.

Edellä mainittu varmastikin kuulostaa hyvältä. Priorisointia on osattu tehdä ja toiminta on strategista. Strategia kuitenkin tarkoittaa myös silmälappuja: mikä ei ole organisaatiolle ”strategista”, jätetään helposti kokonaan huomioimatta. Juuri tätä Mielenterveyspooli on valitettavasti yleensä merkinnyt Nousevalle mielelle: tuotamme ääntä sivulla, jonne strategiset silmälaput ovat näkyvyyden estäneet.

Strategiset kärjet laihoja psykoositoipujien kannalta

Mielenterveyspooli on keskittynyt strategisiin seikkoihin, joka on tarkoittanut etenkin seuraavia asioita:

  • Terapiatakuun edistäminen. Perusterveydenhuollossa tarjottava matalan kynnyksen terapia lieviin tai korkeintaan keskivaikeisiin pulmiin ei koske Nousevan mielen sääntömääräistä eturyhmää käytännössä ollenkaan. Strateginen kärki on ollut tässä. Psykologiliitto on ollut tyytyväinen, kun vihdoin joku kuuntelee psykologista asiantuntemusta.
  • Järjestöjen rahoituksen määrä ja rahoitusmekanismit. Järjestörahoituksen määrän leikkaaminen koskee Nousevan mielen eturyhmää. Rahoituksen määrä ja strategisempi kohdentaminen joka Mielenterveyspoolia harmittaa, ei kuitenkaan suoraan koske Nousevaa mieltä organisaationa juurikaan.
  • Hyvinvointivaltion mekanismien yleinen turvaaminen on ollut agendalla, mikä on Nousevan mielen eturyhmälle hyvää edunvalvontaa. Kokoomus tosin lupasi ennen eduskuntavaaleja leikata köyhiltä sekä muilta haavoittuvilta väestönosilta ja tekee nyt sitä mitä lupasikin. Tätä katsottiin läpi sormien, koska puolue lupasi toteuttaa Terapiatakuun. Ilmeisesti jälkeenpäin on valjennut, ettei massiivinen talouskuri, jossa säästötalkoiden kärjessä ovat vähäosaiset, ollutkaan niin kiva juttu mielenterveyspolitiikalle.
  • ”Mielenterveysoikeuksien” edistämiseen eivät ole kuuluneet ihmisoikeuksien kannalta alan ongelmallisimpiin ilmiöihin puuttuminen käytännössä laisinkaan. Näitä ovat esimerkiksi pakkolääkityys, eristäminen ja sitominen. Ihmisoikeuksien toteutumista koko mielenterveysoikeuksien käsite lähinnä näyttää sumentavan.

Vaikuttamisstrategia on siis jäänyt psykoositoipujien kannalta varsin laihaksi. Etenkään palveluihin ei ole edistetty kohderyhmän kannalta oikeastaan mitään konkreettista parannusta ainakaan Nousevan mielen näkökulmasta. Sairaalapaikkojen lisääminen oli jossain vaiheessa agendalla, mutta se ei ole ratkaisu hoidon vakaviin laatuongelmiin.

Viestintä on valikoivaa

Nousevan mielen luottamusjohto on ollut mediassa eri tavoin paljon esillä, esimerkiksi Lapin Kansaan kirjoittaen:

https://www.lapinkansa.fi/diagnoosi-ei-edista-toipumista/11443829

  • Tapio Gauffin, Antti Pigg, Susanne Kopperoinen, Susanna Ojanperä ja Ulla Vattulainen: Diagnoosi ei edistä toipumista. LK 15.12.2024.

https://www.lapinkansa.fi/miksi-avoimen-dialogin-hoitomallia-ei-huomioida-la/6192602

  • Antti Pigg: Miksi avoimen dia­lo­gin hoi­to­mal­lia ei huo­mioi­da La­pis­sa? LK 23.1.2024.

Nämä eivät Mielenterveyspoolin viestintään mahtuneet, mutta esimerkiksi Mielenterveyspoolin pääsihteeri Aija Salon kirjoitus Lapin Kansassa toki mahtui hyvin:

https://www.lapinkansa.fi/sosiaalityo-sailytettava-sairaaloissa/6240215

  • Aija Salo: So­siaa­li­työ säi­ly­tet­tä­vä sai­raa­lois­sa. LK 27.2.2024.

Kokemuksia nostetaan viestinnässä esiin, mutta valikoiden. Viestintään kelpaavat erityisesti kokemukset, joita pystyy kehystämään vakavaa mielen sairautta korostaen. Sen sijaan hyvin perusteltuja psykoosin ja muiden kokemusten psykopatologisen luonteen kiistäviä kirjoituksia ei julkaista. Mielenterveyspooli on ollut myös jokseenkin immuuni Nousevan mielen ehdotuksille, kun vaikuttamisstrategioita muotoillaan. Toki Vaikuttavuusseuran kanssa järjestämämme suhteellisen korkean profiilin tilaisuus, johon pääsihteerikin kutsuttiin puhumaan, uutisoitiin näyttävästi. Pystyihän Nouseva mieli tuottamaan poikkeuksellisesti jotain ”hyödyllistä” Mielenterveyspoolin poliittisen näkyvyyden kannalta.

Tulevaisuudelta odotamme enemmän

Mielenterveyspoolin uusi puheenjohtaja Sari Aalto-Matturi on ystävällisesti lupaillut ottaa avoimen dialogin hoitomallin Mielenterveyspoolin aiheeksi. Toivomme, että aiheesta tulee Mielenterveyspoolille strateginen, eikä sellainen, jonka käsittelyllä pyritään tuottamaan osallisuuden kokemuksia ilman, että itse asiaa olisi tarkoitus edistää lainkaan. Emme kaipaa kuulluksi tulemista tai tunteiden käsittelyä, vaan konkreettisia tekoja. Avoimen dialogin hoitomalli on kyllä Mielenterveyspoolissa monesti esillä ollut ennenkin ilman pelkoa siitä, että asiaa oikeasti mihinkään suuntaan mielenterveyspolitiikassa oltaisiin edistetty.

Aalto-Matturi on fiksu ihminen ja oikein hyvä puheenjohtaja, ja uskommekin, että toiveemme saatetaan ottaa Mielenterveyspoolin strategisessa suunnittelussa jatkossa huomioon. Mielenterveyspooli ei voi edistää vain ”hyödyllisten” ihmisten ja aktiivisten äänestäjien asiaa. Odotamme mielenkiinnolla mitä tuleman pitää.

Kirjoittaja: Tapio Gauffin

Jatka lukemistaMielenterveyspoolin strategiset silmälaput

Vetäytyminen THL:n psykoosilaaturekisteristä

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:6 helmikuun, 2025

Nousevalla mielellä on ollut edustaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) psykoosien hoidon laaturekisterin asiantuntijaryhmässä vuodesta 2019 lähtien. Psykoosien hoidon laaturekisterin tarkoitus on kerätä tietoa psykoosiin sairastuneiden hoidosta ja sen laadusta. Rekisteröitävää ilmiötä kuvataan näin (https://www.thl.fi/kansallisten-laaturekisterien-raportit/psykoosinhoidonrekisteri/):

”Psykoottisille häiriöille ominaista on todellisuudentajun vakava häiriintyminen, joka voi ilmetä harhaluuloina tai aistiharhoina tai puheen ja käytöksen eriskummallisuutena. Skitsofrenia on psykoosisairauksista yleisin ja vakavin. Sairauden kulku ja ennuste on yksilöllinen ja vaihteleva oireettomuudesta huomattavaan toimintakyvyn haittaan asti. Monilla skitsofreniaa sairastavista on jäljellä olevaa työkykyä, ja työllistymistä tukeva kuntoutus parantaa työllistymismahdollisuuksia. On mahdollista elää tyydytystä tuovaa ja toiveikasta elämää sairauden aiheuttamista rajoituksista huolimatta. Korkealaatuisella hoidolla ja kuntoutuksella voidaan parantaa psykoottisten häiriöiden ennustetta ja sairastuneiden toimintakykyä.”

Yhdistys kannattaa avointa moniäänistä keskustelua psykooseista. Tässä kohden kuitenkin vetäydymme pois toiminnasta, koska puhutaan valtakunnallisesti merkityksellisestä ohjaushankkeesta, ja siksi sillä miten potilaita kuvataan on eettisesti keskeisen tärkeä merkitys.

Ensinnäkin psykoosi on väestössä yleinen ilmiö ja voimakkuudeltaan jatkumo. Lääketieteessä ajatellaan että kysymys on oireesta ja oireita hoidetaan ensisisijaisesti vahvoilla lääkkeillä. Tavallisesti psykoosi kuitenkin liittyy vaikeisiin elämäntapahtumiin ja kriiseihin mikäli kokemuksia kuuntelemme. Ensimmäinen eettinen ongelma laaturekisterin raporttiin kirjatussa psykoosin kuvauksessa onkin puheen, ajattelun ja käyttäytymisen eriskummallisuuden painottaminen, mikä leimaa psykoosin kokeneita henkilöitä. Hoidon vaikuttavuus on ollut parempi Keroputaan mallissa, jossa on ennemminkin ajateltu, että psykoosissa sanoja kriisitilanteeseen etsitään ja ne löytää parhaiten moniäänisessä avoimessa dialogissa. Tällöin päästään kiinni psykoosin ja hankalien kokemusten syihin juuri käsillä olevassa tilanteessa eikä lääkittäisi oireita hoitamatta niiden syitä.

Toinen laaturekisteriin liittyvä keskeinen eettinen ongelma on edistettävä biologisen psykiatrian näkemys, jonka mukaan psykoosi johtuisi vakavasta sairaudesta, joka oireet aiheuttaa. Tätä ei ole kuitenkaan pystytty osoittamaan. Nyt sellaiset henkilöt, jotka ovat joskus saaneet psykoosidiagnoosin mutta ovat terveitä muuten paitsi vanhoissa papereissa, tulkitaan helposti piilevästi aivoistaan sairaiksi, ”tyydytystä tuottavaa ja toiveikasta elämää sairauden aiheuttamista rajoituksista huolimatta eläviksi” henkilöiksi mutta ei terveiksi. Tähän ei ole mitään rationaalisia perusteita. THL:n psykoosilaaturekisterin kuvauksessa katsotaan, että skitsofreniadiagnoosin jälkeinen maksimi on ”huomattava toimintakyky” ja ”jäljellä oleva työkyky” eli jotain huomattavaa piilevää vikaa päässä on THL:n näkökulmasta oltava psykoosin jälkeen jatkossakin vaikka ihminen terveeltä näyttäisi. Miten tällaisella näkökulmalla ajatellaan voitavan purkaa psykoosin kokeneiden stigmaa tai edistää työllisyyttä (https://www.ts.fi/puheenvuorot/6506126)? Nousevan mielen hallituksen näkökulmasta ei oikein mitenkään (https://www.lapinkansa.fi/diagnoosi-ei-edista-toipumista/11443829).

THL:n psykoosien hoidon laaturekisterissä oletetaan, että saman näköinen oirekuva johtuu samasta sairaudesta, jolloin sille olisi mahdollista määritellä jokin yhtenäinen hoidon laatu. Se että ”sairauden kulku ja ennuste on yksilöllinen ja vaihteleva” on nähtävä kiertoilmaisuna sille, etteivät ihmiset samoilla oirekuvauksilla eli diagnooseilla itse asiassa sairasta mitään yhteistä sairautta eivätkä hyödy samanlaisesta hoidosta. Siksi on joku selitys keksittävä sille, ettei lopputulemillakaan ole juuri mitään yhteistä keskenään.

Mikäli asiaa kysyy psykiatreilta, niin johtavat psykiatrit ja sitä kautta myös kollegat katsovat, ettei ala ole reduktionistinen eli ei palauta äärimmäisen monimutkaisia ilmiöitä yksinkertaisiin selityksiin, kuten oireisiin jotka johtuvat mielen sairaudesta. Korostetaan, että sosiaaliset suhteet ja elämäntilanne otetaan sairauden hoidossa huomioon ja kuntoutus on sosiaalista. Tosiasia on kuitenkin se, että ala on aivan liian reduktionistinen ja se heijastuu suoraan THL:n psykoosien hoidon laaturekisterin taustaoletuksiin. Myös työryhmä melko tarkkaan heijastelee ammattihierarkiaa eli psykiatrit pitävät lankoja käsissään ja psykologit sekä muut komppailevat. Mielenterveyden hoitoa olisi syytä reformoida profession ulkopuolelta kansanterveyden ja vastuullisuuden näkökulmasta, vaikka erikoislääkärit ovat keskeinen asiantuntijataho ja jatkossakin kiinteä osa mielenterveyden hoitoa.

Toivotamme THL:n psykoosien hoidon laaturekisterille kaikkea hyvää jatkoon! Nouseva mieli yhdistyksenä edistää monipuolista keskustelua psykooseista, ja biologisen psykiatrian käsitys psykoosin aiheuttavasta vakavasta sairaudesta on näkökulma joka mahtuu keskusteluihin. Emme kuitenkaan halua olla yhdistyksenä mukana edistämässä kyseiselle näkökulmalle niin vahvaa asemaa, että mielenterveyspalveluja välttämättä tarvitsevien henkilöiden hoidon laadun mittapuuta rakennettaisiin yksilöiden taudinmäärityksen ja tautiin perustuvien toimenpiteiden varaan. Etenkin reduktionistisen biologisen psykiatrian näkökulma on psykoosin kokeneiden ihmisten myöhemmän elämän kannalta hyvin ongelmallinen. Diagnoosiperustaisesti muodostetun laaturekisterin muodostamisen kannalta taas olisi tärkeää, että potilasryhmillä olisi joko sama sairaus tai muutoin samankaltainen hoidon tarve, mutta tämän laaturekisterin kohdalla näin ei valitettavasti voi katsoa olevan. Laadun parantamiseen keskittymisen sijaan olisi nähtävä tarve päivittää palvelujen järjestämisen strategiaa.

Laaturekisterin tulevaisuudesta tuskin tarvitsee olla huolissaan, koska se on psykiatriyhteisön tukema sekä lääketeollisuudelle hyödyllinen ja siten houkuttelee teollisuutta investoimaan Suomeen (https://www.laaketeollisuus.fi/uutishuone/blogit/kansalliset-laaturekisterit-ovat-investointi-parempaan-hoitoon.html?p44=22). Lääketeollisuudelta puuttuu taloudellinen kannustin edistää psykoosin ymmärtämistä. Eriskummallisen olemuksen korostaminen ja sen johtuminen vakavasta parantumattomasta sairaudesta näkökulmana edistää lääketutkimuksen houkuttelevuutta kaikkein parhaiten. Suomi tarvitsee lääketeollisuuden investointeja ja psykoosien hoidon laaturekisteri tekee Suomesta osaltaan houkuttelevamman toimintaympäristön. Toisaalta Suomi tarvitsisi myös tervettä ja hyvinvoivaa työvoimaa ja tehokkaampaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Se vaatisi isoa näkökulman muuttamista vähittäisen laadun parantamisen sijaan tällä sektorilla. Se vaatisi myös uudenlaista tietojohtamista. Toipumisorientaatio ei uudistamisen lähtökohdaksi riitä, vaan huomio tulisi kohdistaa myös lääketieteen psykoositeorioihin.

Kiitämme siitä, että yhdistys on voinut olla mukana toiminnassa ja THL on mieluisa yhteistyökumppani Nousevalle mielelle jatkossakin, samoin kuin THL:ää ohjaava sosiaali- ja terveysministeriö. Laaturekisteritoiminnasta vetäytymisessä on kysymys asioista ja näkemyksistä yhden lääketieteen erikoisalan sisältöön eikä ihmisistä. Laaturekisteritoiminnan ihmiset ovat oikein mukavia ja sinänsä hyvällä asialla. Varmasti Nousevan mielen edustajia sosiaali- ja terveydenhuollon laatua ja vaikuttavuutta edistävissä tilaisuuksissa nähdään myös jatkossa.

Kirjoittaja: Tapio Gauffin

Jatka lukemistaVetäytyminen THL:n psykoosilaaturekisteristä

Missä asiakaslähtöinen mielenterveysalan johtajuus?

  • Artikkelin kategoria:Blogit
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:7 helmikuun, 2025

Suomessa ihmetellään varsin paljon, miksi avoimen dialogin hoitomallia ei hyödynnetä mielenterveyspalvelutuotannossa. Avoimen dialogin hoitomallin kotiseudulta Länsi-Pohjan alueen mielenterveyspalveluista on tuotettu tietoa, jonka perusteella alueella palveluiden tuloksellisuus kokonaisuudessaan olisi parempi suhteessa tavalliseen hoitoon. Etenkin tässä kontekstissa on tutkittu psykoosien hoitoa. Hoitomallista ja sen vaikuttavuudesta tiiviisti tietoa esimerkiksi täällä: https://www.slideshare.net/slideshow/jaakko-seikkula-miss-mielenterveys-sijaitsee/70338330.

Toimintamallien käyttöönottoon liittyviä ongelmia ratkomaan on kehitetty tieteenalaa nimeltä implementointitutkimus, joka tuottaa tietoa toimintamallien käyttöönotosta. Näkökulma on kuitenkin erittäin rajallinen, jos parhaat toimintamallit eivät ole suunnitteilla strategioihin laisinkaan, tai jos strategioita johdetaan sellaisilla periaatteilla, jotka eivät tosiasiallisesti tue asiakaslähtöistä palvelujärjestelmää.

Organisaatiotaso on palvelujärjestelmän kehittämisessä laiminlyöty osa-alue. Keskustelua käydään lähinnä kansallisesta politiikasta sekä professiosta. Hyvinvointialueilla näyttävät kiinnostavan lähinnä talouden tasapaino ja ”hallintohimmelit”. Kuitenkin avoimen dialogin hoitomallissa varsin keskeistä oli kehittämisosaaminen paikallisesti Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä, ja malli ei olisi kypsynyt ilman paikallista johtajuutta ja paikallisten johtajien sekä päättäjien tukea. Nyt hyvinvointialueet ja sen ostopalvelut ovat se taso, jolla asiakkaat ja ammattilaiset ensisijaisesti toisensa kohtaavat, ja sen takia ehkäpä kaikkein tärkein taso yläpilvien sijaan.

Länsi-Pohjasta otettiin vaikutteita Etelä-Karjalaan Eksoteen, jossa psykososiaalisten palvelujen silloinen johtaja Timo Salmisaari oli keskeisessä roolissa mielenterveyspalvelujärjestelmän uudistamisessa asiakaslähtöisesti: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/eksote-uudistaa-edelleen/. Salmisaari ja avoimen dialogin hoitomallin kotiseudulla Länsi-Pohjassa ylilääkärinä toiminut Birgitta Alakare sekä psykologina ja tutkijana toiminut Jaakko Seikkula eivät ole suomalaisessa psykiatriassa mitään tunnettuja nimiä, mutta he ovat saaneet potilaiden kannalta paljon aikaan. Varsinkin Jaakko Seikkula on kuitenkin maailmalla erittäin arvostettu ja hyvin tunnettu. Seikkulan työtä jatkoi osaltaan Länsi-Pohjassa psykologi ja tutkija Tomi Bergström, mutta hän ei pystynyt Lapin hyvinvointialueella juurikaan vaikuttamaan organisaation toimintaan. Johtaminen ja tutkiminen oli organisaatiossa selkeästi eriytetty toisistaan. Tilanne oli Länsi-Pohjassa aikoinaan aivan toinen. Jaakko Seikkulan väitöskirjan tiivistelmä alkaa toteamalla, että tutkimuksen tarkoitus oli kehittää Keroputaan sairaalan mielenterveyspalveluita: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71522#.

Nyt näyttää siltä, että mielenterveyspalveluja kehitetään isossa kuvassa Suomessa turhan professiolähtöisesti. Kyse on kuitenkin verorahojen tehokkaasta käytöstä etenkin silloin kun puhutaan hyvinvointialueiden itse tuottamasta tai hankkimasta palvelusta. Keskijohtoon kuuluvat mielenterveyspalvelujen vastuualueiden johtajat ovat psykiatrian erikoislääkäreitä eli psykiatreja ja siten heidän kollegiaalisuutensa, eräänlainen lojaaliutensa, suuntautuu muihin psykiatreihin. Psykiatrian parissa taas avoimen dialogin hoitomalli ja koko tarpeenmukaisen hoidon linjaus on nähty epätieteellisenä ja kehityksen uhkana 1990-luvulta lähtien: https://www.duodecimlehti.fi/duo60059.

Julkisten mielenterveyspalvelujen järjestämiseen on monta näkökulmaa ja niistä keskeinen on asiakkaiden näkökulma. Sitä voi osittain laskelmoida, mutta ilman dialogia ja asiakkaiden kuuntelemista ei ole mahdollista ymmärtää mitä lukujen taustalta löytyy ja miksi tuloksellisuutta mittaavat indikaattorit saattavat olla vääristyneitä. Ei kuitenkaan liene kaukana arvio, että psykiatrian alan johtajat viettävät järjestelmällisesti enemmän aikaa lääketeollisuuden edustajien ja tietysti etenkin kollegoidensa parissa kuin palveluiden asiakkaita kuunnellen. Aggregoituun tietoon perustuva palvelujärjestelmän tilannekuva ohittaa potilaiden välittämän ”subjektiivisen” tilannekuvan. Tämä kaikki saattaa muodostaa vahvan arvojen kaikukammion, joka on muodostettu arjesta irrallaan. Helikopteriperspektiivi vääristää kokonaiskuvaa, vaikka sillekin on oma tarpeensa. Vertauskuvallisesti metsä näyttää helikopterista aivan erilaiselta kuin alhaalla puiden lomasta.

Onko tässä kaikessa kyse vain vääränlaisesta asenteesta vai kollektiivisesta johtamisosaamisen puutteesta? Tunnistetaanko todella, että mielenterveysalan johtaja ei voi toimia samalla logiikalla ja samoilla periaatteilla kuin ammattiaan harjoittava lääkäri? Siihen on vaikea vastata. Sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri että Eksote olivat matalia organisaatioita ja molemmissa palveluja pyrittiin johtamaan etulinjassa. Nyt hyvinvointialueilla korostuvat ylilääkärien ja osastonhoitajien yläpuolella organisaatiokaavioissa toimiva keskijohto sekä kansallinen ohjaus. Vaikka hyvinvointialueilla strateginen päätöksenteko olisi keskitetty politiikkaan, niin harvemmin siellä päätetään mitään ilman viranhaltijoiden, käytännössä johtajien, esityksiä. Tämä kaikki etäännyttää johtamista palvelujen arjesta.

Kokemusasiantuntijuus ei ole riittänyt korjaamaan esille nostettuja ongelmia. Satunnaisesti poimitut yksilöt, jotka yleensä ovat koulineet tarinaansa koulutuksessa ja opetelleet asiantuntijataitoja, edustavat heikosti sitä todellisuuden kirjoa, joka mielenterveyspalvelujen asiakasrajapinnassa kohdataan. Kokemusasiantuntijuus ei muuta organisaatioihin ja johtamiseen liittyviä ongelmia kuin varsin kosmeettisesti, jos ei toimintoja ja rakenteita organisaatiomalleista johtamiseen ja strategioihin varta vasten nosteta pöydälle. Ensisijaiset kokemusasiantuntijat ovat niitä arkisia asikkaita, joita palveluissa asioi päivittäin. Mainittu Birgitta Alakare suhtautui kokemusasiantuntijuuteen kriittisesti. Kokemusasiantuntijoiden toiminta on silti toki arvostettavaa, vaikka toiminnalla joskus olisikin ensisijaisesti yksilöiden osallisuutta ja toipumista tukevia psykologisia sekä sosiaalisia tavoitteita.

Mitään yksinkertaisia ratkaisuja tilanteeseen ei ole, mutta ongelmien olemassaolo on tarpeen tiedostaa. Ei ole kovin mielekästä, että asiakkaat joutuvat erityisesti vaatimaan, jos heidänkin näkökulmallaan olisi jotain merkitystä siitä huolimatta tai juuri sen takia, että kyse on julkisesti rahoitetuista palveluista.

Kirjoittanut: Tapio Gauffin

Jatka lukemistaMissä asiakaslähtöinen mielenterveysalan johtajuus?

Vastuullisesti eteenpäin – Nousevan mielen strategia vuosille 2025-2027

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:30 marraskuun, 2024

Nousevan mielen strategia vuosille 2025-2027

  • Strategiaa on hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 29.11.2024.
  • Strategia tarkoittaa tässä pitkän aikavälin suunnitelmaa yhdistyksen toiminnan suunnasta
  • Strategia perustuu puheenjohtaja Antti Piggin toteuttamaan jäsenkyselyyn, johon vastasi 22 jäsentä. Yhteyttä pystyttiin ottamaan 43 jäseneen. Strategian on täydentänyt kokonaisuudeksi Tapio Gauffin. Strategialuonnos oli avoimella kommenttikierroksella ennen hyväksymistä.
  • Tämä strategia on voimassa vuodet 2025-2027. Strategiaa seurataan mahdollisesti päivitetään vuosittain. Hallitus tiedottaa mahdollisista muutoksista strategiaan.
  • Strategia päivitetään kesällä 2027 tehtävällä jäsenkyselyllä, joka tulee muodostumaan strategian perustaksi vuodesta 2028 eteenpäin
  • Vuonna 2027 tehtävä jäsenkysely on päämuodoiltaan sama kuin vuonna 2024 tehty jäsenkysely ja se on suunnattu hallituksen ulkopuolisille yhdistyksen jäsenille, joiden tahto on toiminnan kivijalka

Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry on psykoositoipujien, heidän läheistensä ja asiaa kannattavien valtakunnallinen etujärjestö. Yhdistys on perustettu vuonna 2010 ja merkitty rekisteriin vuonna 2011.

STRATEGINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI

Strategia on laadittu ennen kaikkea jäsenten ja yhdistyksen ensisijaisen eturyhmän eli psykoositoipujien määrittelemistä tarpeista käsin. Sitä on hieman täydennetty, jotta yhdistyksen kaikki keskeiset tavoitteet tulevat strategiassa huomioiduksi.

Psykoositoipujat ovat marginalisoitu väestöryhmä, joka toisaalta on huomattavan heterogeeninen. Psykoosikokemukset ovat väestössä yleisiä ja vain harva ajautuu siihen pisteeseen, että henkilö saa psykoosisairausdiagnoosin. Myös toipuminen on yksilöllistä ja suurella osalla on tarpeenmukaisten palveluiden edesauttamana potentiaalia toipua jopa täysin ja pysyvästi myös vakavimmista psykooseista.

Koska psykoosiin liitetään yleisesti käsitys yksilön irrationaalisuudesta sekä vaarallisuudesta ilman lääkkeitä, voidaan perustellusti puhua erityisen leimatusta kohderyhmästä. Enemmistö vakavan ja pitkittyneen psykoosin takia hoidetuista on työelämän ulkopuolella ja keskimääräinen elinikä on muuta väestöä huomattavasti lyhyempi. Huono-osaisuus alkaa tavallisesti jo nuorella iällä.

Hyviä käytäntöjä palvelujärjestelmän organisoimiseksi ja vaikuttavia psykososiaalisia hoitomenetelmiä on olemassa, mutta psykoosipotilaiden hoito on hyvin medikalisoitunutta ja diagnoosikeskeistä. Suomessa on noussut viime vuosina ajatus järjestää palvelut hyvää elämää korostavan toipumisorientaation ympärille, mutta tällöin aivoperäisiä ongelmia painottavat sairausteoriat jäävät silti usein vaille kyseenalaistamista. Suomessakin on esiintynyt akateemisia ja ruohonjuuritason näkemyksiä tarpeesta siirtyä psykoosisairauksien hoitamisesta kokonaisvaltaisten elämäntilanteiden hoitoon, jossa ongelmat ja oireilu nähdään ihmisten välillä ennemminkin kuin yksilöissä ja heidän aivoissaan.

Suomessa on tällä hetkellä vahvasti priorisoitu lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoito, mutta tukijoiden, käytännön toimijoiden ja joidenkin mielenterveysalan järjestöjen ohella esimerkiksi THL on pitänyt esillä tarvetta kehittää tulevaisuudessa vaikeaoireisten monimuotoisia palveluita.

Hyvinvointialueet kärsivät resurssipulasta ja mielenterveyspalveluja kehitetään tavallisesti lyhytnäköisillä tavoitteilla. Tarvetta olisi siirtyä strategisempaan kehittämiseen, jossa laadukkaat ja vaikuttavat palvelut nähdään edullisten kustannusten ja sitoutuneen henkilöstön toisena puolena. Tällaista visiota Nouseva mieli haluaa olla edistämässä. Myös rahoituksen tulisi tulevaisuudessa kannustaa vaikuttavien palveluiden järjestämiseen. Lisäksi sosiaalietuuksien tulisi tukea psykoositoipujia tavoitteissa siirtyä kohti autonomista ja oman näköistä hyvää elämää.

Julkinen arvo psykoositoipujien hyväksi tuotetaan strategisissa kumppanuuksissa hallintojen ja organisaatioiden sekä kansalaisyhteiskunnan rajat ylittäen. Myös yrityssektori on tärkeää saada mukaan kumppaniksi edistämään vastuullisuutta. Nouseva mieli on mielellään strateginen kumppani edistämässä parempaa tulevaisuutta psykoositoipujille ja siten parempaa yhteiskuntaa.

MISSIO

Yhdistys edistää psykoosin kokeneiden henkistä hyvinvointia, yhdistää ja aktivoi valtakunnallisesti mielenterveyskuntoutujia ja heidän läheisiään, edistää jäsentensä mielenterveyttä ja saattaa kokemusasiantuntijoiden äänen kuuluviin yhteiskunnassa. Yhdistys vaikuttaa siihen, että psykoosin perusteella hoitoa tarvitsevien erityistarpeet otetaan huomioon mielenterveyspalveluita ja etuisuuksia kehitettäessä.

VISIO

Psykoosikokemukset, asenteet niitä kohtaan yhteiskunnassa tai hoitokeinot terveydenhuollossa eivät ole este täysivaltaiselle kansalaisuudelle eivätkä hyvälle elämälle osittain toipuneena tai täysin parantuneena. Psykoosiin liittyvät elämänkokemukset on mahdollista kääntää voimavaraksi. Vierailtakin tuntuvat kokemukset uskalletaan ottaa avoimeen dialogiin tarkastetavaksi olettamatta niitä automaattisesti sairauden oireiksi. Psykoosista toipuvat saavat omiin tarpeisiinsa vastaavaa sosiaalista tukea ja pääsevät elämässä eteenpäin.

ARVOT

VASTUULLISUUS

Ihmisiä kunnioitetaan yksilöinä ja ryhminä. Kokemuksia ei pyritä muuttamaan, vaan niitä kuunnellaan sellaisenaan. Toiminnan perusta muodostuu ihmisten kokemista tarpeista.

YHTEISÖLLISYYS

Toiminta on ryhmämuotoista ja eri saattaa eri lähtökohdista ja taustoista tulevat ihmiset yhteen.

TASAVERTAISUUS

Kaikki ihmiset ovat toiminnassa ja yhteiskuntasuhteissa tasavertaisia. Ketään ei syrjitä eikä kokemuksia leimata.

TAVOITTEELLISUUS

Hallitus huolehtii toiminnan tavoitteellisuudesta. Toiminnasta kertyvällä tiedolla osoitetaan toiminnan vaikuttavuus. Palautetta hyödynnetään aidosti yhdistyksen kehittämiseen.

STRATEGISET PAINOPISTEET

Poutapilvi-lehti

  • Tämä julkaisu on yksi Nousevan mielen ydintoiminnoista
  • Lehti tullaan julkaisemaan muodossa tai toisessa kerran vuodessa 2025, 2026 ja 2027
  • Kokemusasiantuntijoiden tarinat ja projektit ovat lehden toivotuinta sisältöä
  • Poutapilvi-lehdestä tykätään paljolti sellaisena kuin se on ollut tähänkin asti
  • Poutapilvi-lehden toiminta perustuu palkattomaan ja palkkiottomaan vapaaehtoistyöhön
    Arviointi:
  • lehti julkaistu vuoden päätteeksi 2025, 2026 ja 2027
  • Päätoimittaja ja hallitus arvioivat jokaisen kuukauden lopulla

Paikallistason toiminta

  • Pyritään kehittämään esimerkiksi Helsingissä paikallistason toimintaa ja mikäli se onnistuu, voidaan samoja metodeja levittää muualle Suomeen
  • Luontoretket ovat ensimmäinen paikallistason projekti ja siinä paikalliset aktiivit saavat suuren roolin kehittää juuri kyseistä aktiiviporukkaa kiinnostavan luontoretkeilymuodon
  • Paikallistason toiminta budjetoidaan tarpeen mukaan ja mahdolliset hankerahat käytetään
  • Ideoidaan strategiakaudella hanke kehkeytyvän toiminnan perusteella ja pyritään saamaan sille rahoitus
    Arviointi:
  • Paikallistason toiminta on suunniteltu viimeistään kesäkuussa 2025 käynnistetty viimeistään saman vuoden elokuussa. Toiminta jatkuu vuoden 2027 loppuun saakka.
  • Hankerahoitusta on haettu vuoden 2027 loppuun mennessä
  • Toimintaan osallistuneiden määrä
  • Vähintään suullinen palaute

Valtakunnallinen näkyvyys

  • Nouseva mieli pyrkii saamaan kokemusasiantuntijoita mukaan valtakunnalliseen ja maakunnalliseen mielenterveyskeskusteluun käyttämällä vaikuttamisen välineinä esimerkiksi nettiä, sanomalehtiä, paneelikeskusteluita ja yhteistyötä muiden mielenterveysasioiden parissa toimivien toimijoiden kanssa
    Arviointi:
  • Valtakunnallista näkyvyyttä on edistetty aktiiviisesti jokaisena vuonna edellä mainituilla tavoilla ja mahdollisesti muilla innovaatioilla.
  • Nettisivuille on kerätty uusia kokemusasiantuntijoiden tarinoita vuosittain

Lääkkeiden sivuvaikutukset, hyvät ja huonot puolet

  • Yhdistys rohkaisee etenkin kokemusasiantuntijoita kertomaan lääkkeiden vaikutuksista
  • Keskustelussa pakkolääkityksestä pyritään tuomaan esiin kokemusasiantuntijoiden näkökulma asiaan
    Arviointi:
  • Kokemusasiantuntijoita on osallistettu keskusteluun lääkkeistä jokaisena vuonna

Hallituksen arvioon perustuvat painopisteet:

Edunvalvonta

  • Mielenterveyspolitiikkaa ja edunvalvontaa arvioidaan ja siihen otetaan kantaa jäsenistön ja kohderyhmän edun sekä ihmisoikeuksien näkökulmasta. Tämä osaltaan ohjaa toimimista Mielenterveyspoolissa ja muissa verkostoissa.
    Arviointi:
  • Mielenterveyspoolissa on otettu kirjallisesti kantaa mielenterveyspolitiikkaan kohderyhmän edun näkökulmasta vuosittain

Hyvä hallitustoiminta

  • Pieni ja huolellinen hallitus
  • Hallitus panostaa tietosuojasta huolehtimiseen
  • Hallitus on avoin, osallistava ja varsinaista toimintaa sekä ihmisten ideoita ja osaamisen hyödyntämistä mahdollistava
    Arviointi:
  • Moitteeton toiminnantarkastuskertomus joka vuosi
  • Hallitus järjestää avoimia keskustelumahdollisuuksia varsinaista toimintaa edistävien ja toiminnasta kiinnostuneiden ideoiden tukemiseksi joka vuosi
  • Tarjotaan riittävä ohjaus ja annetaan riittävät ohjeet varsinaisen toiminnan raportointiin
Jatka lukemistaVastuullisesti eteenpäin – Nousevan mielen strategia vuosille 2025-2027

Kommentoi strategialuonnosta vuosille 2025-2027

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:25 marraskuun, 2024

Nousevan mielen strategia vuosille 2025-2027

  • Tämä strategialuonnos on laadittu 14.11.2024
  • Strategiaa esitetään hyväksyttäväksi syyskokouksessa 29.11.2024.
  • Strategialuonnosta voi kommentoida oheisella lomakkeella: https://forms.gle/92vtfUjo1HefduoT7. Kommentoida voi 28.11.2024 saakka ja hallitus ottaa kommentit huomioon.
  • Strategia tarkoittaa tässä pitkän aikavälin suunnitelmaa yhdistyksen toiminnan suunnasta
  • Strategia perustuu puheenjohtaja Antti Piggin toteuttamaan jäsenkyselyyn, johon vastasi 22 jäsentä. Yhteyttä pystyttiin ottamaan 43 jäseneen. Strategian on täydentänyt kokonaisuudeksi Tapio Gauffin.
  • Tämä strategia on voimassa vuodet 2025-2027. Strategiaa seurataan mahdollisesti päivitetään vuosittain. Hallitus tiedottaa mahdollisista muutoksista strategiaan.
  • Strategia päivitetään kesällä 2027 tehtävällä jäsenkyselyllä, joka tulee muodostumaan strategian perustaksi vuodesta 2028 eteenpäin
  • Vuonna 2027 tehtävä jäsenkysely on päämuodoiltaan sama kuin vuonna 2024 tehty jäsenkysely ja se on suunnattu hallituksen ulkopuolisille yhdistyksen jäsenille, joiden tahto on toiminnan
    kivijalka

Interaktiivisessa strategiaprosessissa on 25.11.2024 lisätty kommentoitavaksi luonnos strategisesta toimintaympäristöanalyysista, yhdistyksen missiosta, visiosta ja arvoista.

Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry on psykoositoipujien, heidän läheistensä ja asiaa kannattavien valtakunnallinen etujärjestö. Yhdistys on perustettu vuonna 2010 ja merkitty rekisteriin vuonna 2011.

STRATEGINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI

Strategia on laadittu ennen kaikkea jäsenten ja yhdistyksen ensisijaisen eturyhmän eli psykoositoipujien määrittelemistä tarpeista käsin. Sitä on hieman täydennetty, jotta yhdistyksen kaikki keskeiset tavoitteet tulevat strategiassa huomioiduksi.

Psykoositoipujat ovat marginalisoitu väestöryhmä, joka toisaalta on huomattavan heterogeeninen. Psykoosikokemukset ovat väestössä yleisiä ja vain harva kroonistuu siihen pisteeseen, että henkilö saa psykoosisairausdiagnoosin. Myös toipuminen on yksilöllistä ja suurella osalla on tarpeenmukaisten palveluiden edesauttamana potentiaalia toipua jopa täysin ja pysyvästi myös vakavimmista psykooseista.

Koska psykoosiin liitetään yleisesti käsitys yksilön irrationaalisuudesta sekä vaarallisuudesta ilman lääkkeitä, voidaan perustellusti puhua erityisen leimatusta kohderyhmästä. Enemmistö vakavan ja pitkittyneen psykoosin takia hoidetuista on työelämän ulkopuolella ja keskimääräinen elinikä on muuta väestöä huomattavasti lyhyempi. Huono-osaisuus alkaa tavallisesti jo nuorella iällä.

Hyviä käytäntöjä palvelujärjestelmän organisoimiseksi ja vaikuttavia psykososiaalisia hoitomenetelmiä on olemassa, mutta psykoosipotilaiden hoito on hyvin medikalisoitunutta ja diagnoosikeskeistä. Suomessa on noussut viime vuosina ajatus järjestää palvelut hyvää elämää korostavan toipumisorientaation ympärille, mutta tällöin aivoperäisiä ongelmia painottavat sairausteoriat jäävät silti usein vaille kyseenalaistamista. Suomessakin on esiintynyt akateemisia ja ruohonjuuritason näkemyksiä tarpeesta siirtyä psykoosisairauksien hoitamisesta kokonaisvaltaisten elämäntilanteiden hoitoon, jossa ongelmat ja oireilu nähdään ihmisten välillä ennemminkin kuin yksilöissä ja heidän aivoissaan.

Suomessa on tällä hetkellä vahvasti priorisoitu lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoito, mutta tukijoiden, käytännön toimijoiden ja joidenkin mielenterveysalan järjestöjen ohella esimerkiksi THL on pitänyt esillä tarvetta kehittää tulevaisuudessa vaikeaoireisten monimuotoisia palveluita.

Hyvinvointialueet kärsivät resurssipulasta ja mielenterveyspalveluja kehitetään tavallisesti lyhytnäköisillä tavoitteilla. Tarvetta olisi siirtyä strategisempaan kehittämiseen, jossa laadukkaat ja vaikuttavat palvelut nähdään edullisten kustannusten ja sitoutuneen henkilöstön toisena puolena. Tällaista visiota Nouseva mieli haluaa olla edistämässä. Myös rahoituksen tulisi tulevaisuudessa kannustaa vaikuttavien palveluiden järjestämiseen. Lisäksi sosiaalietuuksien tulisi tukea psykoositoipujia tavoitteissa siirtyä kohti autonomista ja oman näköistä hyvää elämää.

Julkinen arvo psykoositoipujien hyväksi tuotetaan strategisissa kumppanuuksissa hallintojen ja organisaatioiden sekä kansalaisyhteiskunnan rajat ylittäen. Myös yrityssektori on tärkeää saada mukaan kumppaniksi edistämään vastuullisuutta. Nouseva mieli on mielellään strateginen kumppani edistämässä parempaa tulevaisuutta psykoositoipujille ja siten parempaa yhteiskuntaa.

MISSIO

Yhdistys edistää psykoosin kokeneiden henkistä hyvinvointia, yhdistää ja aktivoi valtakunnallisesti mielenterveyskuntoutujia ja heidän läheisiään, edistää jäsentensä mielenterveyttä ja saattaa kokemusasiantuntijoiden äänen kuuluviin yhteiskunnassa. Yhdistys vaikuttaa siihen, että psykoosin perusteella hoitoa tarvitsevien erityistarpeet otetaan huomioon mielenterveyspalveluita ja etuisuuksia kehitettäessä.

VISIO

Psykoosikokemukset, asenteet niitä kohtaan yhteiskunnassa tai hoitokeinot terveydenhuollossa eivät ole este täysivaltaiselle kansalaisuudelle eivätkä hyvälle elämälle osittain toipuneena tai täysin parantuneena. Psykoosiin liittyvät elämänkokemukset on mahdollista kääntää voimavaraksi. Vierailtakin tuntuvat kokemukset uskalletaan ottaa avoimeen dialogiin tarkastetavaksi olettamatta niitä automaattisesti sairauden oireiksi. Psykoosista toipuvat saavat omiin tarpeisiinsa vastaavaa sosiaalista tukea ja pääsevät elämässä eteenpäin.

ARVOT

VASTUULLISUUS

Ihmisiä kunnioitetaan yksilöinä ja ryhminä. Kokemuksia ei pyritä muuttamaan, vaan niitä kuunnellaan sellaisenaan. Toiminnan perusta muodostuu ihmisten kokemista tarpeista.

YHTEISÖLLISYYS

Toiminta on ryhmämuotoista ja eri saattaa eri lähtökohdista ja taustoista tulevat ihmiset yhteen.

TASAVERTAISUUS

Kaikki ihmiset ovat toiminnassa ja yhteiskuntasuhteissa tasavertaisia.Ketään ei syrjitä eikä kokemuksia leimata.

TAVOITTEELLISUUS

Hallitus huolehtii toiminnan tavoitteellisuudesta. Toiminnasta kertyvällä tiedolla osoitetaan toiminnan vaikuttavuus. Palautetta hyödynnetään aidosti yhdistyksen kehittämiseen.

STRATEGISET PAINOPISTEET

Poutapilvi-lehti

  • Tämä julkaisu on yksi Nousevan mielen ydintoiminnoista
  • Lehti tullaan julkaisemaan muodossa tai toisessa kerran vuodessa 2025, 2026 ja 2027
  • Kokemusasiantuntijoiden tarinat ja projektit ovat lehden toivotuinta sisältöä
  • Poutapilvi-lehdestä tykätään paljolti sellaisena kuin se on ollut tähänkin asti
  • Poutapilvi-lehden toiminta perustuu palkattomaan ja palkkiottomaan vapaaehtoistyöhön
    Arviointi:
  • lehti julkaistu vuoden päätteeksi 2025, 2026 ja 2027
  • Päätoimittaja ja hallitus arvioivat jokaisen kuukauden lopulla

Paikallistason toiminta

  • Pyritään kehittämään esimerkiksi Helsingissä paikallistason toimintaa ja mikäli se onnistuu, voidaan samoja metodeja levittää muualle Suomeen
  • Luontoretket ovat ensimmäinen paikallistason projekti ja siinä paikalliset aktiivit saavat suuren roolin kehittää juuri kyseistä aktiiviporukkaa kiinnostavan luontoretkeilymuodon
  • Paikallistason toiminta budjetoidaan tarpeen mukaan ja mahdolliset hankerahat käytetään
  • Ideoidaan strategiakaudella hanke kehkeytyvän toiminnan perusteella ja pyritään saamaan sille rahoitus
    Arviointi:
  • Paikallistason toiminta on suunniteltu viimeistään kesäkuussa 2025 käynnistetty viimeistään saman vuoden elokuussa. Toiminta jatkuu vuoden 2027 loppuun saakka.
  • Hankerahoitusta on haettu vuoden 2027 loppuun mennessä
  • Toimintaan osallistuneiden määrä
  • Vähintään suullinen palaute

Valtakunnallinen näkyvyys

  • Nouseva mieli pyrkii saamaan kokemusasiantuntijoita mukaan valtakunnalliseen ja maakunnalliseen mielenterveyskeskusteluun käyttämällä vaikuttamisen välineinä esimerkiksi
    nettiä, sanomalehtiä, paneelikeskusteluita ja yhteistyötä muiden mielenterveysasioiden parissa toimivien toimijoiden kanssa
    Arviointi:
  • Valtakunnallista näkyvyyttä on edistetty aktiiviisesti jokaisena vuonna edellä mainituilla tavoilla ja mahdollisesti muilla innovaatioilla.
  • Nettisivuille on kerätty uusia kokemusasiantuntijoiden tarinoita vuosittain

Lääkkeiden sivuvaikutukset, hyvät ja huonot puolet

  • Yhdistys rohkaisee etenkin kokemusasiantuntijoita kertomaan lääkkeiden vaikutuksista
  • Keskustelussa pakkolääkityksestä pyritään tuomaan esiin kokemusasiantuntijoiden näkökulma asiaan
    Arviointi:
  • Kokemusasiantuntijoita on osallistettu keskusteluun lääkkeistä jokaisena vuonna

Hallituksen arvioon perustuvat painopisteet:

Edunvalvonta

  • Mielenterveyspolitiikkaa ja edunvalvontaa arvioidaan ja siihen otetaan kantaa jäsenistön ja kohderyhmän edun näkökulmasta. Tämä osaltaan ohjaa toimimista Mielenterveyspoolissa ja muissa verkostoissa.
    Arviointi:
  • Mielenterveyspoolissa on otettu kirjallisesti kantaa mielenterveyspolitiikkaa kohderyhmän edun näkökulmasta vuosittain

Hyvä hallitustoiminta

  • Pieni ja huolellinen hallitus
  • Hallitus on avoin, osallistava ja varsinaista toimintaa sekä ihmisten ideoita ja osaamisen hyödyntämistä mahdollistava
    Arviointi:
  • Moitteeton toiminnantarkastuskertomus joka vuosi
  • Hallitus järjestää avoimia keskustelumahdollisuuksia varsinaista toimintaa edistävien ja toiminnasta kiinnostuneiden ideoiden tukemiseksi joka vuosi
  • Tarjotaan riittävä ohjaus ja annetaan riittävät ohjeet varsinaisen toiminnan raportointiin
Jatka lukemistaKommentoi strategialuonnosta vuosille 2025-2027

Populismi psykiatriakriittisyyden varjopuolena

  • Artikkelin kategoria:Blogit
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:18 marraskuun, 2024

Psykiatriakriittistä keskustelua seuratessa tuskin voi olla törmäämättä populismiin. Valtamedia vääristelee asioita, sen huomaa kun perehtyy YouTubeen ja Podcasteihin. Videolla amerikkalainen kauppakorkeakoulun professori sanoi, että korona on huijausta, joten näin sen täytyy olla. Somesta löytyy syvällinen tieto ja todelliset asiantuntijat, jos vain vaivautuu perehtymään. Kuka ei ole ottanut selvää, ei voi oikeasti tietää miten valtamedia pimittää tietoa kansalta. Näin usein koetaan.

Populismin taustalla on usein epäluottamusta, epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia, matalaa koulutusta ja syrjäytymistä. Rakenteellisena ongelmana on informaatioympäristön hajoaminen, joka tosin Mad in Finland -sivustonkin mahdollistaa. Vakavan ongelman yleisellä tasolla muodostavat toki kansalaisfoorumeiden sijaan misinformaatiota levittävät ja informaatioympäristöä hallinnoivat teknologiamiljardöörit, kuten Elon Musk. Ongelmallisia ovat myös monet podcastit ja some-kanavat.

Osaltaan taustalla voi olla myös tiedeyhteisön ja ”katutason byrokraattien” liian yhdensuuntainen tyyli vuorovaikuttaa, ja toisaalta yliampuvia oletuksia yhteiskunnallisen tietämyksen palautumisesta tieteeseen. Dialogin kautta ihmiset ja heidän kokemuksensa tulevat kuulluiksi.

Populismi on vakava ongelma ja siihen liittyy usein autoritääristen johtajien, kuten Donald Trumpin ihannointia. Silti paras keino hallita populismia lienee ymmärtävä suhtautuminen. Syitä epäluottamukseen saa selville parhaiten keskustelemalla ihmisten itsensä kanssa heidän kokemuksistaan.

Itse ymmärrän psykiatriakriittisyyteen liittyvää populismia. Mielenterveysalalla on oikeita isoja ongelmia, jotka oletettavasti itsessään aiheuttavat populismia. Suuri osa psykiatriakriittisestä kirjoittamisesta ei myöskään ole populistista, vaan asiallista kokemusten ja tietämyksen jakamista.

Ymmärryksestäni huolimatta sanoudun populismista ehdottomasti irti, ja autoritäärisen ja ihmisoikeuksia sekä maapallon kestävyyttä kunnioittamattoman hallinnon ihannoinnin myös tuomitsen. En koe, että näkemyksilläni olisi mitään tekemistä politiikan kanssa. Kysymys on sivistyksen vaalimisesta.

Jatka lukemistaPopulismi psykiatriakriittisyyden varjopuolena

Toiminnan ja johtamisen kehittämisen tulokset

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:3 marraskuun, 2024

Helmikuussa 2024 yhdistyksen hallitus käynnisti toiminnan ja johtamisen kehittämisen hankkeen, josta vastasi varapuheenjohtaja Tapio Gauffin. Tarkoituksena oli laatia selkeät periaatteet toiminnalle ja johtamiselle sekä laatia strategia, ja tätä kautta vapauttaa resursseja arjen haasteiden ratkomisesta varsinaiseen toimintaan. Tässä kirjoituksessa raportoidaan ja reflektoidaan kehittämisen tuloksista.

Hankkeen tuloksista

Tiukasta hankeajattelusta on vuoden mittaan luovuttu, koska kehittäminen jatkuu, eikä organisaatio ole koskaan valmis. Silti kehittämistä voi arvioida hankkeen tapaan.

Aikaansaannokset ovat suunnilleen ne mitä tavoiteltiinkin. Koska kyseessä oli yhdistyksen sisäisestä kehittämisestä ilman ulkoista rahoitusta, niin joustava reflektointi ja tavoitteiden päivittäminen oli mahdollista.

Hankekehittämisen ongelma on usein liika mekaanisuus. Jos mittarit joudutaan liian joustamattomasti määrittelemään etukäteen, niin ne ennalta arvaamattomat hyvät seuraukset mitä ei etukäteen oltu odotettu tai mittaroitu jäävät helposti tuloksellisuuden arvioinnin ulkopuolelle. Tämän vuoden osalta on nyt mahdollista arvioida niitäkin tuloksia, joita ei oltu etukäteen suunniteltu.

Väliraportointia tehtiin toukokuussa 2024. Tuloksiksi nostettiin vastuullisempi organisaatiokulttuuri, suunnitelmallisempi ja paremmin ennakoiva toiminta, ihmisten saama parempi ohjaus, ulkoiseen toimintaympäristöön reagoiva osallistava ja ihmislähtöinen strategia sekä talouden ja toiminnan parempi koordinointi.

Alkuperäisiin tavoitteisiin suhteutettuna periaatteita toiminnalle ja johtamiselle on luotu, mutta ei niin mekaanisesti kuin alun perin oli ajatus. Käytännöistä kyllä viestitään aktiivisesti ja dokumentointia tehdään, mutta samalla noudatetaan vahvasti tilannekohtaista viisautta. Käytäntöjä reflektoidaan ja vältetään ”näin on aina tehty” -perusteluja. Taloutta ja toimintaa on koordinoitu aktiivisesti osana hallituksen normaalia toimintaa.

Hallinto on kevyempi, edullisempi ja paremmin johdettu

Yksi keskeinen hankkeen tulos on se, että hallinnoinnin kustannukset on saatu selvästi laskemaan. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että yhdistyksen hallinto on muuttunut kevyemmäksi ja enemmän johtamiskeskeiseksi ja ammattimaiseksi.

On tässä osallistamisbuumissa todettava, että kaikkeen ei voi osallistaa ilman, että häiriintyy sekä hallinto että oikea osallisuus. Miksi osallistaa koko hallitusta esimerkiksi laskutuskäytäntöjen laatimiseen tai organisaation perusrakenteen suunnitteluun ja suunnitelmien esittelyyn? Hyvien käytäntöjen luominen voi olla nopeaa ja sujuvaa. Hallinnollisten toimintojen järjestämistä varten on hallinnon ja johtamisen asiantuntijoita. Päätöksenteko kaikkein tärkeimmistä asioista voi toki tapahtua hallituksessa asioiden esittelyn perusteella.

Ihmisten kohtaaminen ja viestintä ovat avainroolissa yhdistyksen johtamisessa. Viestinnän on tarpeen olla aktiivista ja muutokset pitää perustella hyvin. Kun johtajalähtöisesti muutetaan sellaisia käytäntöjä, joiden mukaan on yhdistyksessä aina toimittu, kuten tässä tapauksessa esimerkiksi hallituksen ja sen toiminnan mittakaavaa suhteessa varsinaiseen toimintaan, voi odottaa epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia ja tunteita. Ihmisten kuuntelu sekä selkeästi kerrotut perustelut sille miksi toimitaan niin kuin toimitaan, auttavat muutosten johtamista.

Puheenjohtaja Antti Pigg puolestaan on kerännyt jäseniltä tarpeelliset tiedot tulevien vuosien strategiaan, joka esitellään syyskokouksessa. Vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus nousevat toiminnan keskiöön.

Varsinainen toiminta laajenee ja organisaatiokeskeisyys vähenee

Tänä vuonna on saatu varsinaisen toiminnan puolella aikaan Poutapilvi-lehti, joka on lähdössä jäsenille marraskuun alkupuolella. Kirjoitukset keräsi lehteen Antti Pigg. Lisäksi Vaikuttavuusseuran kanssa järjestettiin 12.9. tilaisuus ”Mielenterveyspalvelujen tarpeenmukaisuus ja vaikuttavuus” Helsingissä ja etäyhteydellä.

Koska rahaa on mukavasti jäljellä hallinnon keventämisen jäljiltä, niin järjestämme 12 ensin ilmoittautuvalle jäsenelle myös pikkujoulut Helsingissä joulukuun alussa. Ilmoittautumisesta viestitään jäsenlehden mukana ja tilaisuuteen kuuluvat ruokailu ja hohtokeilaus. Lisäksi kuullaan kokemusasiantuntijapuheenvuoro, joka mahdollisuuksien mukaan tallennetaan.

Jäsenlehden mukana lähtee myös Tapio Gauffinin kirjoitus perusteluineen siitä, miten organisaatiota ja sen johtamisjärjestelmää, hallinnointia ja varsinaista toimintaa on tulevaisuudessa tarkoitus kehittää.

Tulevaisuudessa valtuutamme mielellämme toimijoita matalalla kynnyksellä eri puolella Suomea järjestämään varsinaista toimintaa yhdistyksen nimissä. Hallitus ohjaa ja avustaa tässä sekä muutenkin asettuu mielellään dialogiin kansalaisten, jäsenten ja varsinaista toimintaa edistävien kanssa. Kansalaisten osallisuus paranee varsinaisen toiminnan laajentuessa.

Vastuuta varsinaisesta toiminnasta on jo laajennettu entistä enemmän yhdistyksen hallituksen ulkopuolelle. Uudeksi nettisivuvastaavaksi saimme Eeron ja hän alkoi kerätä kokemustarinoita psykooseihin ja niistä toipumiseen liittyen. Ensimmäisenä kirjoitti Dino Nordström. Kokemustarinat siirretään Ajankohtaista-sivulta omaan Tarinat-osioonsa tulevaisuudessa.

Tuloksellisuuden yleisistä mittareista

Tähän saakka yhdistyksen on toiminnassa mitattu osallistujamääriä ja kysytty yleistä palautetta. Tulevaisuudessa vaikuttavuuden parempi arviointi voi tulla ajankohtaiseksi. Yhdistys sai Mielenterveyden keskusliitolta 2000 euroa yleisavustusta vuodelle 2024 ja loput tuloista koostuvat lähinnä jäsenmaksuista. Työntekijöitä ei ole vuonna 2024 ollut.

Kun suhteuttaa käytettävissä olevat resurssit siihen mitä yhdistys on saanut aikaan, voidaan todeta yhdistyksen olevan nykyisin erittäin tehokas, tuottava ja kustannusvaikuttava organisaatio. Ennen kaikkea käyttöön otettava strategia varmistaa jäsenten tarpeisiin vastaamisen. Nykyiselle pohjalle on hyvä rakentaa yhdistyksen tulevaisuutta.

Jatka lukemistaToiminnan ja johtamisen kehittämisen tulokset

Elementor #1336

  • Artikkelin kategoria:Uncategorized
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:6 lokakuun, 2024

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.

Dino Nordström

 

 

Nimeni on Dino Nordström. Olen tämän kirjoittamisen aikana 31-vuotias lappilainen erilaistumattoman skitsofreniadiagnoosin saanut perheenisä ja filosofi-yrittäjä. Skitsofrenia on Psykoosisairauksiin ja niiden ryhmään kuuluva sairausdiagnoosi joka on nykymenetelmin käytännössä elinikäinen vaikka toimintakyky palautuisi. Suunnilleen 10 vuotta (ja risat) sitten jouduin onnettomuuksien sarjaan käytettyäni päihteitä ja jouduin pitkäkestoiseen psykiatriseen pakkohoitoon alettuani muun muassa kokemaan ajatuksieni muuttuvan ulkoistetuiksi ääniksi ja koettuani paljon aistiharhoja ja abstraktia yhteytymistä. En uskonut tilanteen olevan epänormaali ja olin melkein täysin sairaudentunnoton ja toipuminen ja luottamussuhteiden rakentaminen uudelleen kesti vuosien ajan ja olen yhä kestosuojalääkitystä käyttävä ”kuntoutuja”. Koin suurimmiksi tekijöiksi parantumisen puitteissa lainopillisuuden ja niin sanotusti säännönmukaisuuden integroimisen ajatuksiini ja sen mukaiset käytöstapaopit ja päihteettömyyden (absolutismin), jota suositellaan aina psyykenlääkkeiden käyttäjille ja muutenkin kaikille. Aistiharhoista en ole täysin päässyt eroon mutta lakia noudatan silti ja käyttäydyn normaalisti normien mukaisesti. Terveelliset elämäntavat ja vuosia kestänyt rauhoittuminen ja tieteellinen ajatustyö ja menneisyyden murheiden hyvittäminen toi voimavaroja ja tuo yhä ja nyt elän itsenäisesti ja voin olosuhteisiin nähden ihan hyvin. Useita sairaalahoitojaksoja ja lääkekokeiluja on takana kaikkine kuntoutusmenetelmineen. Lääkkeet vähän väsyttävät mutta toistaiseksi lääkkeiden lopettaminen on aiheuttanut aina byrokraattisen hässäkän viranomaisten kanssa oikeus- ja terveysasioissa. Nykyään käytän mieltä koostavaa suojalääkettä melko tyytyväisenä, vaikkakin lääkeaiheiset pakkohoitokäsitykset ja -menetelmät mietityttävät paljonkin aihepiirissä joskus jopa kuormittavasti. Lääkkeet kuitenkin ovat lääkkeitä.

Olen kehittänyt itse terminologisesti ”abstraktin fundamentalismin oireyhtyvyyssyndromatiikkaehkäisy & absolutismiin perustuva leksikaalis-etymologinen symbolifunktio -oppijärjestelmän” joka kaikessa jargonissaan käytännössä tarkoittaa sitä että ei sitoudu epätodentuntuisiin asioihin missään hetkessä ja käyttäytyy normaalisti normien ja lakejen mukaisesti ja käyttää sanoja ja merkityksiä normaalisti ja käytännönläheisesti käytöstapamallia ajatellen todellisten asioiden merkeissä ja varassa ja mukaisesti, vaikka kokisi aistiharhoja, näin selviydyn päivittäin ”vilkkaan mielikuvitukseni” kanssa; lakia kun noudattaa ihan liikennesääntöjä ja fysiikan lakeja myöten niin ei tarvitse stressaantua dialogimaisten ajatusten vuoksi. Se tuntuu hyvältä.

Minulla on filosofina kuitenkin joskus hieman kyseenalaistava kanta-asenne joihinkin sekavuus- ja selkeystilojen välisiin rajapiirtoihin ja elinikäiseen psykoosisairausdiagnoosiin suhtautumiseen, mutta lääketiede on melko leksikaalista (säännönmukaista) touhua, perustui se sitten mihin tahansa tieteelliseen tutkimukseen kestävän kehityksen parissa. Koen sen silti järjissäni olevan kuitenkin pitkälti sairaudentunnottomuutta sillä tiedostan kokeneeni aistiharhoja ja yhteytymistä abstrakteihin tunneformuloihin.

Se siitä, kiitos siitä että saan olla jäsen ja että meillä on nyky-yhteiskunnassa tukea ja turvaa alan aihepiirissä ja toivon että yhdessä voimme kehittää kestävästi keskustelemalla mielenterveysalan aiheita ja alan aihepiiriä ja suojella kaikkien mieliä ja terveyttä ja ihmisoikeuksia alalla ja aiheessa ja yhteiskunnassa jossa niin sanottu etymologinen etymologia eli todenmukaisuusoppi on kestävän kehityksen puitteissa aina vähän hakusessa.

Jatka lukemistaElementor #1336