Bergström, Tomi (2025) Olkiukko. Helsinki: Momentum Kirjat. 292 sivua.
Teksti: Tapio Gauffin
Tomi Bergströmin esikoisromaani Olkiukko on satiirinen teos mielenterveysalan ajankohtaisista ilmiöistä ja oudosta keskustelusta, jota alan tilanteesta ja kehityksestä käydään. Tomi Bergström on kliinisen psykologian dosentti ja kansainvälisesti tunnettu holististen mielenterveyshoitomallien tutkija.
Tutkimusprojekti pyrkii mullistamaan mielenterveyshäiriöiden hoidon
Teoksessa suorituskeskeinen psykiatrian tohtoriopiskelija Kai Virtanen osallistuu tutkimusprojektiin, jonka uskotaan mullistavan mielenterveyshäiriöiden hoidon. Tutkimukseen osallistujat saavat IDEA-rannekkeen eli Integroidun Diagnostisen Etäaseman, joka näyttää vihreää valoa rannekkeen käyttäjän ollessa mieleltään terve ja punaista, jos mieli on sairastunut. Kellertävä ja oranssi väri kertovat kohonneesta sairastumisen riskistä. Sairastuneille IDEA-ranneke annostelee havaitsemansa yleisen P-faktoriarvon mukaisen annoksen Trinifity®-lääkeainetta suoraan verenkiertoon. Tutkimus toteutetaan yhdessä Panakea Oy:n kanssa. Alustavien vaikuttavuustutkimusten tulokset ovat olleet hyvin rohkaisevia, vaikka väitöskirjaa tekevä sosiologi Henna Alinen esittääkin netissä IDEA-rannekkeesta lääketieteeseen perustumattomia salaliittoteorioita. Kirjan päähenkilö Kai Virtanen tekee tärkeää työtä paljastaessaan Alisen kansanterveyttä uhkaavia väitteitä Huuhaa-tutkassa.
Mielenterveysalan ilmiöt liittyvät yhteiskunnan arvostuksiin
Kirja on monitasoinen ja käsittelee monipuolisesti mielenterveyshoitoon liittyviä aiheita, jotka liittyvät laajempaan yhteiskunnalliseen asiayhteyteen ja arvostuksiin. Esimerkiksi IDEA-rannekkeen voi tulkita kertovan liian optimistisesta uskosta teknologian tuomiin mahdollisuuksiin ja helppoihin ratkaisuihin terveydenhuollossa. Kalliista henkilöstöstä mahdollisuuksien mukaan eroon pääseminen rannekkeen avulla näyttäytyy kirjassa lähes itseisarvona. Ranneke tehostaa hoitoprosesseja, koska se diagnosoi sairauksia objektiivisesti tarjoten myös tarpeenmukaisen hoidon ilman objektiivisuutta sekoittavia potilaiden henkilökohtaisia kokemuksia. Ikävä kyllä kirjan etenemisen mittaan alkaa näyttää siltä, että ihmisiäkin saatettaisiin tuliterästä teknologiasta huolimatta ihmisten hoitamiseen tarvita. Kokemuskouluttajat ry:n kokemusasiantuntijoillakin on tarinassa oma tärkeä tehtävänsä, koska heidät on osoitettu hyödyllisiksi vertaistensa sitouttamisessa näyttöön perustuvaan hoitoon.
Kansalliset instituutiot innostuvat
Kirjassa Psykopatologiakoalitio on innoissaan tutkimushankkeesta. Sosiaali- ja terveysministeriö taas on suunnitellut IDEA-rannekkeesta inspiroituneena tutkijoiden ja Panakea Oy:n myyntiedustajien kanssa kauaskantoista psykopatologiastrategiaa, joka on suojassa demokratialta ja muilta sekoittavilta tekijöiltä. Viedäänpä IDEA-rannekkeen keinoin myös Terveysinstituutin toimeksiannosta konsulttivoimin järkeä Mellosniemen sairaalaan, koska Terveysinsituutti on havainnut Mellosniemellä hälyttäviä väestön mielenterveyden tunnuslukuja.
Kirja ilmentää keskustelukulttuuria
IDEA-rannekkeen toiminta tuottaa kirjan edetessä ennalta arvaamattomia vaikutuksia ja myös yhteiskunnallisia jakolinjoja. Kukaan ei tietenkään halua sairastua, mutta kun sairastuu, kirjassa ahkerasti muistutetaan, ettei sairastuminen ole kenenkään syytä. Tässä voi nähdä yhden ilmentymän kirjan Olkiukko-nimestä: biologista psykiatriaa on kiitelty siitä, että mielen sairastumiseen ei kukaan olekaan syypää. Mutta mitä jos vanhemmilla ei vain ole jaksamista tai kykyä huolehtia lapsistaan, tai elinolosuhteiden tuottama kuorma vain musertaa alleen? Olisiko jotain muitakin vaihtoehtoja kuin etsiä syyllisiä tai löytää vika sairastuneen aivoista? Tai onko mielen sairastuminen toimiva konsepti laisinkaan? Tällaisia asioita kirja voi saada lukijansa miettimään.
Suositeltavaa luettavaa
Kirja on viihdyttävä ja sitä on sujuva lukea. Määritelmällisesti olkiukko on argumentointivirhe, jossa vastapuolen argumentti sivuutetaan ymmärtämällä se tahallaan väärin. Mielenterveysalan tosielämän olkiukkoja kirja tykittääkin esiin aikamoisen määrän. Tomi Bergströmin Olkiukko on suositeltavaa luettavaa mielenterveysalasta, yhteiskunnasta tai vain hyvästä satiirista kiinnostuneille.
Kirjaesittelyn kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri ja väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston väestön terveyden tohtoriohjelmassa. Tomi Bergström on toinen hänen väitöskirjansa ohjaajista.
Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry on rekisteröity 18.4.2011 nimellä Suomen skitsofreniayhdistys ry. Yhdistyksen nimi vaihdettiin vuonna 2019 siten, että vanhentuneita käsityksiä monissa herättävä skitsofrenian käsite sai nimessä pienemmän merkityksen. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää psykoosin kokeneiden henkistä hyvinvointia, yhdistää ja aktivoida valtakunnallisesti mielenterveyskuntoutujia ja heidän läheisiään, edistää jäsentensä mielenterveyttä, kehittää mielenterveyspalvelujen saatavuutta, laatua ja tasoa sekä tehdä ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Yhdistys vaikuttaa siihen, että mielenterveyspalveluja tarvitsevien erityistarpeet otetaan kunnissa huomioon palveluista päätettäessä. Vuoden 2024 lopussa jäseniä ja kannatusjäseniä oli yhteensä 84, mikä on neljä enemmän kuin vuoden 2023 lopussa. Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry on Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistys.
Yhdistyksen hallitus ja toiminnantarkastajat 2024
Antti Pigg, valintahetkellä syyskokouksessa 2023 sukunimi vielä Haapakoski (puheenjohtaja)
Tapio Gauffin (varapuheenjohtaja)
Susanna Ojanperä (taloudenhoitaja)
Tomi Bergström
Seppo Kuusela
Veikko Leinonen
Antti Pitkänen (ero myönnettiin omasta pyynnöstä 15.3.2024)
Varajäsenet:
Outi Hietala
Karoliina Maanmieli (sihteeri)
Jukka Kuusela (ero myönnettiin omasta pyynnöstään 5.1.2024)
Kevätkokouksessa 2023 toiminnantarkastajaksi valittiin Heidi Tommila ja varatoiminnantarkastajaksi Marita Timonen. Heidän kieltäydyttyä tehtävästä hallitus kutsui koolle yhdistyksen kokouksen 28.2.2024. Kokouksessa Heidi Tommilan tilalle toiminnantarkastajaksi valittiin Joni Koskinen.
Kokoukset
Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 15.3.2024 Keskustakirjasto Oodissa Helsingissä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Arto Haatanen ja sihteerinä Eero Isopahkala. Kokouksessa esiteltiin vuoden 2023 tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajan lausunto. Kokous myönsi vastuuvapauden vuoden 2023 hallitukselle ja muille vastuuhenkilöille. Tiedoksi saatettiin Antti Pitkäsen eroaminen hallituksen jäsenyydestä ja Jukka Kuuselan ero varajäsenyydestä. Molempien eroamisten perusteena oli oma pyyntö. Hallituksen kokoonpano pysyi sääntöjen määräämissä puitteissa ilman uusia nimityksiä.
Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidettiin 29.11.2024 Keskustakirjasto Oodissa Helsingissä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Arto Haatanen ja sihteerinä Tapio Gauffin. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2025 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Jäsenmaksun suuruus päätettiin kokouksessa pitää 15 eurossa ja kannatusjäsenmaksu 30 eurossa. Hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2024 valittiin Antti Pigg ja muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Tapio Gauffin, Susanna Ojanperä ja Susanne Kopperoinen. Hallituksen varajäseniksi puolestaan valittiin Veikko Leinonen ja Ulla Vattulainen. Kokouksessa vahvistettiin yhdistyksen strategia vuodelle 2025-2027. Strategia on julkaistu myös yhdistyksen nettisivuilla. Kokouksessa valittiin lisäksi kunniajäseneksi Karoliina Maanmieli. Toiminnantarkastajaksi vuodelle 2025 valittiin Oskari Ihalainen ja varatoiminnantarkastajaksi Tomi Bergström.
Hallituksen kokouksia pidettiin Keskustakirjasto Oodissa Helsingissä ja etäyhteydellä. Hallituksen kokouksia oli yhteensä viisi kappaletta. Lisäksi hallitus piti yhteyttä sähköpostitse, Whatsapp-sovelluksella ja toisinaan myös puhelimitse. Hallitus seurasi toimikaudella 2024 aktiivisesti mielenterveysalan tapahtumia sekä Mielenterveyden keskusliitto ry:n tiedotusta ja toimintaa.
Talous
Talousarviossa oli budjetoitu yhdistyksen rahoituksen kulmakiven muodostavan uuden MTKL:n yleisavustusten määräksi yhteensä 3000 euroa, josta toteutui 2000 euroa. Tästä toiminta-avustusta oli 2000 euroa ja kehittämisavustusta ei haettu. Kirjatuottoja ei vähäisen myynnin vuoksi tilitetty. Tilikauden tulos oli maltillisesti 21,77 euroa tappiollinen eli hyvin lähellä nollatulosta. Yhdistys tavoitteli 80 euron ylijäämää. Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry on vuoden 2024 päättyessä velaton eikä saamisia tai siirtyviä avustuksia ole. Yhdistyksen talous on tilikauden jälkeen kohtalaisen hyvässä kunnossa ja maksuvalmius on hyvä.
Toiminta vuoden 2024 aikana
Strategia
Yhdistyksessä tavoiteltiin entistä strategisempaa ajattelua. Strategiaa vuodelle 2025-2027 laadittiin Antti Piggin, Tapio Gauffinin ja Tomi Bergströmin toimesta. Bergström oli mukana lähinnä alkuvaiheessa. Suunnittelun jälkeen Pigg otti yhteyttä jäseniin puhelimitse ja sähköpostilla ja hankki näkeyksiä strategian kehittämisen tueksi. Piggin kyselyn tuloksista tehtiin kooste, joka siirrettiin strategiaan. Strategian päivitti Tapio Gauffin lisäten strategisen tilannekuvan, yhdistyksen mission, vision, arvot ja Piggin kyselyn perusteella laadittujen strategisten painopisteiden arviointikriteerit. Lisäksi Gauffin lisäsi hieman yhdistyksen hallintoon liittyviä tavoitteita. Strategia oli julkisella kommenttikierroksella, jonka perusteella siihen tehtiin pieniä muutoksia. Strategia ”Vastuullisesti eteenpäin – Nousevan mielen strategia vuosille 2025-2027” vahvistettiin yhdistyksen syyskokouksessa 2024. Yhdistyksen arvoiksi määriteltiin vastuullisuus, yhteisöllisyys, tasavertaisuus ja tavoitteellisuus. Strategiset painopisteet ovat Poutapilvi-lehti, paikallistason toiminta, valtakunnallinen näkyvyys, lääkkeiden sivuvaikutukset, hyvät ja huonot puolet, edunvalvonta ja hyvä hallitustoiminta. Missio on johdettu pitkälti yhdistyksen säännöistä ja visio korostaa tulevaisuuden osalta toiveikkuutta ja tasavertaista asemaa.
Johtamisen kehittäminen
Tapio Gauffin kehitti yhdistyksen johtamista ja toimintaa aktiivisesti pitkin vuotta. Hallitustoimintaa onnistuttiin keventämään sekä toiminnallisesti että taloudellisesti kuitenkin hallinnoinnin laatua parantaen, organisaatio- ja hallituskeskeisyyttä onnistuttiin vähentämään ja ihmislähtöistä toimintaa pystyttiin korostamaan. Varsinaiseen toimintaan edistettiin innovatiivisuutta sekä ihmisten ideoiden tukemista ja resurssointia. Eväät tulevaisuuden kasvupotentiaalille luotiin.
Henkilöstö
Yhdistyksessä ei ollut palkattua henkilöstöä vuonna 2024. Johtamisen ja hallinnoinnin laatua haluttiin kehittää, eikä hallitus kokenut, että henkilöstön palkkaaminen olisi ollut tänä vuonna ajankohtaista.
Viestintä
Julkaisimme toimikauden aikana yhden Poutapilvi-lehden, jossa monipuolisesti kirjoituksia. Päätoimittaja oli Antti Pigg. Lehteä pidettiin laadukkaana ja se julkaistiin sekä paperisena että digitaalisena versiona nettisivuilla.
Nettisivuja päivitettiin ja kehitettiin aktiivisesti. Sosiaalisen median tilejä päivitettiin etenkin Facebookissa ja toiminnasta tiedotettiin.
Mielenterveysmessuille näytteilleasettajan roolissa osallistumista ei rahan niukkuuden vuoksi toteutettu.
Yhdistyksen aatetta edisti Viisi vuodenaikaa – Psykoosista kuntoutumisen kokemuksia ja mahdollisuuksia -kirja. Kirjassa kerrottiin psykoosista toipumisesta ja luotiin toivoa jäsenille ja kuntoutujille. Kirjan myynti vuonna 2024 oli sen verran vähäistä, ettei tuottoja tilitetty.
Retket, matkat ja virkistystoiminta
Perustettiin vaikuttamisjaosto, joka järjesti kaikille yhdistyksen jäsenille avoimet pikkujoulut Helsingissä 3.12.2024. Syömässä käytiin Hakaniemen Memphisissä Helsingissä, josta yhdistykselle oli varattu kiinteähintainen kabinetti, jossa ruokailtiin. Memphisistä jatkettiin hohtokeilaamaan FunBowling & Bariin. Paikalla oli neljä henkilöä, vaikka markkinointia oli tehty laajasti. Tapahtumaan osallistuneet olivat siihen hyvin tyytyväisiä. Tapahtuman vastuuhenkilö oli Tapio Gauffin.
Yhteistyö Mielenterveyden keskusliiton kanssa
Hallitus seurasi aktiivisesti Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) viestintää ja reagoi siihen aina tarvittaessa.
Vertaistuki
Perustettu vaikuttamisjaosto järjesti yhdessä Lapinlahden Lähteellä Helsingissä 12.9.2024 tilaisuuden otsikolla ”Mielenterveyspalvelujen tarpeenmukaisuus ja vaikuttavuus” yhteistyössä Vaikuttavuusseura ry:n kanssa. Tapahtumaa koordinoi Tapio Gauffin. Tilaisuus toimi alustuksena vertaistuelliselle keskustelulle puheenvuorojen jälkeen. Puheenjohtajana toimi Helsingin yliopiston terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori ja Vaikuttavuusseuran puheenjohtaja Paulus Torkki. Puhujia olivat ISPS Suomen puheenjohtaja, psykiatrian dosentti Klaus Lehtinen, kokemusasiantuntija ja Nousevan mielen puheenjohtaja Antti Pigg, kehitysjohtaja Sami Ylitalo Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry:stä, mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon vastuualuejohtaja Antti Alaräisänen Lapin hyvinvointialueelta sekä Mielenterveyspoolin pääsihteeri Aija Salo. Avoimen hybridiosallistumisen mahdollistaneessa tilaisuudessa oli 45 osallistujaa, ja tilaisuuden jälkeen jäsenet ja muut paikalla olijat saivat purkaa omia kokemuksiaan mielenterveydestä, sen hoidosta ja tilaisuudesta. Kevyt kahvitarjoilu järjestettiin Lapinlahteen paikalle tulleille. Tilaisuus sai paljon kiitosta osallistujilta ja teemoista keskustelu jatkui sosiaalisessa mediassa yleisesti ja jäsenistön kesken. Vertaistuellista keskustelua järjestettiin yhdistyksen kokousten yhteydessä. Lisäksi pitkin vuotta vastattiin nettisivujen ja sosiaalisen median kautta tulleisiin tukipyyntöihin ja vertaistuellisiin avuntarpeisiin.
Vaikuttaminen sosiaali- ja terveyspolitiikkaan
Yhdistys osallistui vuonna 2024 aktiivisesti mielenterveysalan keskeisten toimijoiden muodostamaan Mielenterveyspoolin, mikä on myös tuonut yhdistyksen toiminnalle näkyvyyttä ja uskottavuutta. Avoimen dialogin hoitomallia esitettiin jalkautettavaksi käytäntöön, mutta esitys ei edennyt käytännön mielenterveyspolitiikassa. Mielenterveyspoolin toimintaan osallistuminen ja vaikuttaminen on vankistanut yhdistyksen asemaa psykoosista kuntoutuvien puolesta puhujana.
Tapio Gauffin edusti yhdistystä Kansallisessa Vaikuttavuusseminaarissa Vanhalla ylioppilastalolla ja etänä Helsingissä 6.9.2024. Seminaarin järjestivät valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laaturekisterit, Nordic Healthcare Group ja Vaikuttavuusseura. Gauffin osallistui seminaarissa vaikuttavuustiedon hyödyntämisestä paneelikeskusteluun, johon hän oli siihen saanut henkilökohtaisen kutsun.
Lopuksi
Toimintasuunnitelmassa asetetut tavoitteet pystyttiin toteuttamaan hyvin. Yhdistyksen johtaminen saatiin huomattavasti entistä uudenaikaisempaan kuntoon aktiivisella kehittämisellä. Sekä toiminnallisesti että kulurakenteeltaan keventynyt ja laadultaan kehittynyt hallitustoiminta jätti resursseja varsinaiseen toimintaan entistäkin enemmän. Vaikka rahoitus oli niukka, niin sillä saatiin runsaasti toimintaa ja tavoiteltuja vaikutuksia aikaan. Potentiaali yhdistyksen tulevaisuuden laajenemiselle luotiin.
Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry:n puolesta
Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry:n hallitus kutsuu yhdistyksen jäseniä ylimääräiseen yhdistyksen kokoukseen.
Aika: pe 28.2. klo 18 (-19.30)
Paikka: Keskustakirjasto Oodi, Töölönlahdenkatu 4, Helsinki, ryhmätila 8. Myös etäyhteys, johon linkki julkaistaan ennen kokouksen alkamista ja poistetaan kokouksen jälkeen.
Kokouksen jälkeen n. 18.30 esittelyssä Tomi Bergströmin Olkiukko-romaani. Anni Huhdan, Emilia Sankilan ja Iida Paunilan opinnäytteen esittely siirtyy myöhempään ajankohtaan.
Kokouksen asialista:
Kokouksen avaus
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä kirjataan läsnäolijat
Päätetään läsnäolo- ja puheoikeuksien myöntämisestä
Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi ääntenlaskijaa ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa
Päätetään toiminnantarkastajan vaihtamisesta vuodelle 2024. Hallitus esittää, että vapautetaan yhdistyksen syyskokouksessa 2023 valittu toiminnantarkastaja tehtävästään ja valitaan hänen tilalleen uusi toiminnantarkastaja. Peruste: toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja kieltäytyivät suorittamasta toiminnantarkastusta henkilökohtaisten syiden perusteella.
Oletko koskaan miettinyt, toimivatko yhdistykset ja muut organisaatiot niillä periaatteilla, jotka rakenteita, prosesseja ja strategioita kuvaavissa asiakirjoissa lukevat? Tosiasiassa minkään organisaation toimintaa ei voi täysin dokumenteista päätellä. Tämä on ollut nähtävissä voimakkaasti Nousevassa mielessä, jossa hallituksen puheenjohtajana vuodet 2019-2023 ja varapuheenjohtajana vuodet 2024-2025 toiminut Tapio Gauffin on vastannut koko ajan tai lähes koko ajan ainakin seuraavista tehtävistä:
Osallistava strateginen suunnittelu (tuoreimmassa strategiassa nykyinen puheenjohtaja vahvasti mukana)
Toimintasuunnitelmien ja talousarvioiden laatiminen
Toimintakertomusten laatiminen
Kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatiminen sekä muu taloushallinto (taloudenhoitaja avustanut enemmän ja vähemmän)
Arkistointi, jäsenrekisteri ja tietoturva
Rahoituksen suunnittelu, hankinta ja raportointi sekä toiminnan ja talouden yhteensovittaminen
Tuloksellisuuden arviointi ja raportointi sekä tiedon hyödyntäminen
Henkilöstöhallinto ja henkilöstöjohtaminen, esihenkilötyö rekrytoiduille asiantuntijoille
Viestintä ja sisältöjen kehittäminen, pois lukien jäsenlehti
Tilaisuuksien järjestäminen ja yhdistyksen edustaminen (tässä ollut välillä apuvoimia)
Toimintaohjeet ja muu tarpeellinen toimintaa ohjaava dokumentointi
Osallisuuden rakenteiden kehittäminen
Ero luottamusjohdolla ja hallituksen muilla jäsenillä on se, että muut jäsenet voivat aina sanoa, että heillä on nyt jotain muuta menoa, minkä takia eivät jaksa osallistua lainkin vaatimien tehtävien hoitamiseen. Luottamusjohtoon koko aikansa kuulunut Tapio Gauffin on tiennyt, että jos hän ei ole se joka hoitaa, niin yhdistys voidaan laittaa pakettiin ja lähettää lakkauttamisilmoitus. Ilman hänen panostaan joka vuosi olisi edessä aika nopeasti tilanne, joka johtaisi yhdistyksen lakkauttamiseen. Ei ole kyse siitä, etteikö osallistettu olisi tai ainakin yritetty. Ihmisiä vain on vaikea saada mukaan, kun on kaikkea muuta ja hallinnointi koetaan ”byrokratiana”. Ja byrokratia usein koetaan synonyyminä kaikelle ikävälle, jota ei ole vielä pystytty kuurnaamaan toiminnasta pois tai johon ei ainakaan kukaan tavallinen ihminen halua henkilökohtaisesti sotkeentua. Ilman byrokratian oppeja ei kuitenkaan ole organisaatioita eikä kansalaisten oikeusturva voi toteutua, ei edes nykyisenä strategisen johtamisen kulta-aikana. Organisaation johto osaltaan tuottaa ymmärrystä siitä, millaista byrokratiaa tarvitaan ja miksi, ja toisaalta millaista byrokratiaa taas ei tarvita. Kevät- ja syyskokousten aikaan hallinnointi kuormittaa luottamusjohtoa, jolloin muiden apu olisi tarpeen. Toisaalta usein Gauffin toimii tehokkaammin yksin kuin muiden avustamana.
Organisaation pyörittäminen on vaativa tehtävä. Jos toiminnanjohtajaa ei ole rekrytoitu, niin toiminnanjohtajan tehtäviä hoitaa luottamusjohto. Tässä tapauksessa tehtävää on pääosin hoitanut vuosien mittaan Tapio Gauffin ilman korvausta. Hän on yrittänyt osallisuutta kehittää, mutta todennut, että reaalimaailmassa osallistaminen epäonnistuu usein sen takia, että osallistettavat eivät halua tai pysty osallistumaan, vaikka osallisuutta tarjottaisiin. Organisaatiot kuitenkin ovat jatkuvassa muutoksessa ja strateginen suunnittelu on yksi keino käynnistää muutoksia. Yhdistyksen laajentuminen mahdollistaisi henkilöstön rekrytointia myös hallinnollisten toimintojen hoitamiseen. Vapaaehtoisuuteen perustuvalla hallinnoinnilla on rajoitteensa.
Organisaatio on pysynyt siis toiminnassa Tapio Gauffinin panoksen ansiosta. Hän kiittää hallituksia mukana olosta ja nykyistä puheenjohtajaa vastuun kantamisesta monista yhdistyksen tärkeistä toiminnoista. Tällä kirjoituksella hän haluaa myös tuoda realismia käsitykseen siitä miten yhdistykset toimivat ja millaista voi luottamusjohdon arki olla. Vaikka arki olisi joskus raskasta, niin se ei tarkoita, että se olisi automaattisesti huonoa. Kaikenlaiset tunteet kuuluvat elämään, myös luottamusjohdolla.
Tapio Gauffinin johtamistyyliä voisi kutsua autenttiseksi. Hän on läsnäoleva, dialogiin pyrkivä ja kertoo rehellisesti ja suoraan mitä ajattelee. Hän ei esitä mitään eikä asetu ihmisten ylä- eikä alapuolelle. Teot merkitsevät hänelle puheita ja titteleitä enemmän. Gauffin on yhdistyksen kunniajäsen sekä kunniapuheenjohtaja.
Mielenterveysalan keskeisten järjestöjen mielenterveyspolitiikkaan vaikuttava yhteenliittymä Mielenterveyspooli on hyvin strategisesti johdettu. Tällä ei viitata mihinkään erikseen strategiaksi nimettyyn dokumenttiin, vaan Mielenterveyspooli on ennakkoon suunnitellut näkökulmansa, missä on mukana ja missä ei. Päivittäisjohtaminen noudattaa strategisia linjauksia hyvin. Nouseva mieli on ollut pitkään Mielenterveyspoolin jäsen.
Edellä mainittu varmastikin kuulostaa hyvältä. Priorisointia on osattu tehdä ja toiminta on strategista. Strategia kuitenkin tarkoittaa myös silmälappuja: mikä ei ole organisaatiolle ”strategista”, jätetään helposti kokonaan huomioimatta. Juuri tätä Mielenterveyspooli on valitettavasti yleensä merkinnyt Nousevalle mielelle: tuotamme ääntä sivulla, jonne strategiset silmälaput ovat näkyvyyden estäneet.
Strategiset kärjet laihoja psykoositoipujien kannalta
Mielenterveyspooli on keskittynyt strategisiin seikkoihin, joka on tarkoittanut etenkin seuraavia asioita:
Terapiatakuun edistäminen. Perusterveydenhuollossa tarjottava matalan kynnyksen terapia lieviin tai korkeintaan keskivaikeisiin pulmiin ei koske Nousevan mielen sääntömääräistä eturyhmää käytännössä ollenkaan. Strateginen kärki on ollut tässä. Psykologiliitto on ollut tyytyväinen, kun vihdoin joku kuuntelee psykologista asiantuntemusta.
Järjestöjen rahoituksen määrä ja rahoitusmekanismit. Järjestörahoituksen määrän leikkaaminen koskee Nousevan mielen eturyhmää. Rahoituksen määrä ja strategisempi kohdentaminen joka Mielenterveyspoolia harmittaa, ei kuitenkaan suoraan koske Nousevaa mieltä organisaationa juurikaan.
Hyvinvointivaltion mekanismien yleinen turvaaminen on ollut agendalla, mikä on Nousevan mielen eturyhmälle hyvää edunvalvontaa. Kokoomus tosin lupasi ennen eduskuntavaaleja leikata köyhiltä sekä muilta haavoittuvilta väestönosilta ja tekee nyt sitä mitä lupasikin. Tätä katsottiin läpi sormien, koska puolue lupasi toteuttaa Terapiatakuun. Ilmeisesti jälkeenpäin on valjennut, ettei massiivinen talouskuri, jossa säästötalkoiden kärjessä ovat vähäosaiset, ollutkaan niin kiva juttu mielenterveyspolitiikalle.
”Mielenterveysoikeuksien” edistämiseen eivät ole kuuluneet ihmisoikeuksien kannalta alan ongelmallisimpiin ilmiöihin puuttuminen käytännössä laisinkaan. Näitä ovat esimerkiksi pakkolääkityys, eristäminen ja sitominen. Ihmisoikeuksien toteutumista koko mielenterveysoikeuksien käsite lähinnä näyttää sumentavan.
Vaikuttamisstrategia on siis jäänyt psykoositoipujien kannalta varsin laihaksi. Etenkään palveluihin ei ole edistetty kohderyhmän kannalta oikeastaan mitään konkreettista parannusta ainakaan Nousevan mielen näkökulmasta. Sairaalapaikkojen lisääminen oli jossain vaiheessa agendalla, mutta se ei ole ratkaisu hoidon vakaviin laatuongelmiin.
Viestintä on valikoivaa
Nousevan mielen luottamusjohto on ollut mediassa eri tavoin paljon esillä, esimerkiksi Lapin Kansaan kirjoittaen:
Antti Pigg: Miksi avoimen dialogin hoitomallia ei huomioida Lapissa? LK 23.1.2024.
Nämä eivät Mielenterveyspoolin viestintään mahtuneet, mutta esimerkiksi Mielenterveyspoolin pääsihteeri Aija Salon kirjoitus Lapin Kansassa toki mahtui hyvin:
Kokemuksia nostetaan viestinnässä esiin, mutta valikoiden. Viestintään kelpaavat erityisesti kokemukset, joita pystyy kehystämään vakavaa mielen sairautta korostaen. Sen sijaan hyvin perusteltuja psykoosin ja muiden kokemusten psykopatologisen luonteen kiistäviä kirjoituksia ei julkaista. Mielenterveyspooli on ollut myös jokseenkin immuuni Nousevan mielen ehdotuksille, kun vaikuttamisstrategioita muotoillaan. Toki Vaikuttavuusseuran kanssa järjestämämme suhteellisen korkean profiilin tilaisuus, johon pääsihteerikin kutsuttiin puhumaan, uutisoitiin näyttävästi. Pystyihän Nouseva mieli tuottamaan poikkeuksellisesti jotain ”hyödyllistä” Mielenterveyspoolin poliittisen näkyvyyden kannalta.
Tulevaisuudelta odotamme enemmän
Mielenterveyspoolin uusi puheenjohtaja Sari Aalto-Matturi on ystävällisesti lupaillut ottaa avoimen dialogin hoitomallin Mielenterveyspoolin aiheeksi. Toivomme, että aiheesta tulee Mielenterveyspoolille strateginen, eikä sellainen, jonka käsittelyllä pyritään tuottamaan osallisuuden kokemuksia ilman, että itse asiaa olisi tarkoitus edistää lainkaan. Emme kaipaa kuulluksi tulemista tai tunteiden käsittelyä, vaan konkreettisia tekoja. Avoimen dialogin hoitomalli on kyllä Mielenterveyspoolissa monesti esillä ollut ennenkin ilman pelkoa siitä, että asiaa oikeasti mihinkään suuntaan mielenterveyspolitiikassa oltaisiin edistetty.
Aalto-Matturi on fiksu ihminen ja oikein hyvä puheenjohtaja, ja uskommekin, että toiveemme saatetaan ottaa Mielenterveyspoolin strategisessa suunnittelussa jatkossa huomioon. Mielenterveyspooli ei voi edistää vain ”hyödyllisten” ihmisten ja aktiivisten äänestäjien asiaa. Odotamme mielenkiinnolla mitä tuleman pitää.
Nousevalla mielellä on ollut edustaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) psykoosien hoidon laaturekisterin asiantuntijaryhmässä vuodesta 2019 lähtien. Psykoosien hoidon laaturekisterin tarkoitus on kerätä tietoa psykoosiin sairastuneiden hoidosta ja sen laadusta. Rekisteröitävää ilmiötä kuvataan näin (https://www.thl.fi/kansallisten-laaturekisterien-raportit/psykoosinhoidonrekisteri/):
”Psykoottisille häiriöille ominaista on todellisuudentajun vakava häiriintyminen, joka voi ilmetä harhaluuloina tai aistiharhoina tai puheen ja käytöksen eriskummallisuutena. Skitsofrenia on psykoosisairauksista yleisin ja vakavin. Sairauden kulku ja ennuste on yksilöllinen ja vaihteleva oireettomuudesta huomattavaan toimintakyvyn haittaan asti. Monilla skitsofreniaa sairastavista on jäljellä olevaa työkykyä, ja työllistymistä tukeva kuntoutus parantaa työllistymismahdollisuuksia. On mahdollista elää tyydytystä tuovaa ja toiveikasta elämää sairauden aiheuttamista rajoituksista huolimatta. Korkealaatuisella hoidolla ja kuntoutuksella voidaan parantaa psykoottisten häiriöiden ennustetta ja sairastuneiden toimintakykyä.”
Yhdistys kannattaa avointa moniäänistä keskustelua psykooseista. Tässä kohden kuitenkin vetäydymme pois toiminnasta, koska puhutaan valtakunnallisesti merkityksellisestä ohjaushankkeesta, ja siksi sillä miten potilaita kuvataan on eettisesti keskeisen tärkeä merkitys.
Ensinnäkin psykoosi on väestössä yleinen ilmiö ja voimakkuudeltaan jatkumo. Lääketieteessä ajatellaan että kysymys on oireesta ja oireita hoidetaan ensisisijaisesti vahvoilla lääkkeillä. Tavallisesti psykoosi kuitenkin liittyy vaikeisiin elämäntapahtumiin ja kriiseihin mikäli kokemuksia kuuntelemme. Ensimmäinen eettinen ongelma laaturekisterin raporttiin kirjatussa psykoosin kuvauksessa onkin puheen, ajattelun ja käyttäytymisen eriskummallisuuden painottaminen, mikä leimaa psykoosin kokeneita henkilöitä. Hoidon vaikuttavuus on ollut parempi Keroputaan mallissa, jossa on ennemminkin ajateltu, että psykoosissa sanoja kriisitilanteeseen etsitään ja ne löytää parhaiten moniäänisessä avoimessa dialogissa. Tällöin päästään kiinni psykoosin ja hankalien kokemusten syihin juuri käsillä olevassa tilanteessa eikä lääkittäisi oireita hoitamatta niiden syitä.
Toinen laaturekisteriin liittyvä keskeinen eettinen ongelma on edistettävä biologisen psykiatrian näkemys, jonka mukaan psykoosi johtuisi vakavasta sairaudesta, joka oireet aiheuttaa. Tätä ei ole kuitenkaan pystytty osoittamaan. Nyt sellaiset henkilöt, jotka ovat joskus saaneet psykoosidiagnoosin mutta ovat terveitä muuten paitsi vanhoissa papereissa, tulkitaan helposti piilevästi aivoistaan sairaiksi, ”tyydytystä tuottavaa ja toiveikasta elämää sairauden aiheuttamista rajoituksista huolimatta eläviksi” henkilöiksi mutta ei terveiksi. Tähän ei ole mitään rationaalisia perusteita. THL:n psykoosilaaturekisterin kuvauksessa katsotaan, että skitsofreniadiagnoosin jälkeinen maksimi on ”huomattava toimintakyky” ja ”jäljellä oleva työkyky” eli jotain huomattavaa piilevää vikaa päässä on THL:n näkökulmasta oltava psykoosin jälkeen jatkossakin vaikka ihminen terveeltä näyttäisi. Miten tällaisella näkökulmalla ajatellaan voitavan purkaa psykoosin kokeneiden stigmaa tai edistää työllisyyttä (https://www.ts.fi/puheenvuorot/6506126)? Nousevan mielen hallituksen näkökulmasta ei oikein mitenkään (https://www.lapinkansa.fi/diagnoosi-ei-edista-toipumista/11443829).
THL:n psykoosien hoidon laaturekisterissä oletetaan, että saman näköinen oirekuva johtuu samasta sairaudesta, jolloin sille olisi mahdollista määritellä jokin yhtenäinen hoidon laatu. Se että ”sairauden kulku ja ennuste on yksilöllinen ja vaihteleva” on nähtävä kiertoilmaisuna sille, etteivät ihmiset samoilla oirekuvauksilla eli diagnooseilla itse asiassa sairasta mitään yhteistä sairautta eivätkä hyödy samanlaisesta hoidosta. Siksi on joku selitys keksittävä sille, ettei lopputulemillakaan ole juuri mitään yhteistä keskenään.
Mikäli asiaa kysyy psykiatreilta, niin johtavat psykiatrit ja sitä kautta myös kollegat katsovat, ettei ala ole reduktionistinen eli ei palauta äärimmäisen monimutkaisia ilmiöitä yksinkertaisiin selityksiin, kuten oireisiin jotka johtuvat mielen sairaudesta. Korostetaan, että sosiaaliset suhteet ja elämäntilanne otetaan sairauden hoidossa huomioon ja kuntoutus on sosiaalista. Tosiasia on kuitenkin se, että ala on aivan liian reduktionistinen ja se heijastuu suoraan THL:n psykoosien hoidon laaturekisterin taustaoletuksiin. Myös työryhmä melko tarkkaan heijastelee ammattihierarkiaa eli psykiatrit pitävät lankoja käsissään ja psykologit sekä muut komppailevat. Mielenterveyden hoitoa olisi syytä reformoida profession ulkopuolelta kansanterveyden ja vastuullisuuden näkökulmasta, vaikka erikoislääkärit ovat keskeinen asiantuntijataho ja jatkossakin kiinteä osa mielenterveyden hoitoa.
Toivotamme THL:n psykoosien hoidon laaturekisterille kaikkea hyvää jatkoon! Nouseva mieli yhdistyksenä edistää monipuolista keskustelua psykooseista, ja biologisen psykiatrian käsitys psykoosin aiheuttavasta vakavasta sairaudesta on näkökulma joka mahtuu keskusteluihin. Emme kuitenkaan halua olla yhdistyksenä mukana edistämässä kyseiselle näkökulmalle niin vahvaa asemaa, että mielenterveyspalveluja välttämättä tarvitsevien henkilöiden hoidon laadun mittapuuta rakennettaisiin yksilöiden taudinmäärityksen ja tautiin perustuvien toimenpiteiden varaan. Etenkin reduktionistisen biologisen psykiatrian näkökulma on psykoosin kokeneiden ihmisten myöhemmän elämän kannalta hyvin ongelmallinen. Diagnoosiperustaisesti muodostetun laaturekisterin muodostamisen kannalta taas olisi tärkeää, että potilasryhmillä olisi joko sama sairaus tai muutoin samankaltainen hoidon tarve, mutta tämän laaturekisterin kohdalla näin ei valitettavasti voi katsoa olevan. Laadun parantamiseen keskittymisen sijaan olisi nähtävä tarve päivittää palvelujen järjestämisen strategiaa.
Laaturekisterin tulevaisuudesta tuskin tarvitsee olla huolissaan, koska se on psykiatriyhteisön tukema sekä lääketeollisuudelle hyödyllinen ja siten houkuttelee teollisuutta investoimaan Suomeen (https://www.laaketeollisuus.fi/uutishuone/blogit/kansalliset-laaturekisterit-ovat-investointi-parempaan-hoitoon.html?p44=22). Lääketeollisuudelta puuttuu taloudellinen kannustin edistää psykoosin ymmärtämistä. Eriskummallisen olemuksen korostaminen ja sen johtuminen vakavasta parantumattomasta sairaudesta näkökulmana edistää lääketutkimuksen houkuttelevuutta kaikkein parhaiten. Suomi tarvitsee lääketeollisuuden investointeja ja psykoosien hoidon laaturekisteri tekee Suomesta osaltaan houkuttelevamman toimintaympäristön. Toisaalta Suomi tarvitsisi myös tervettä ja hyvinvoivaa työvoimaa ja tehokkaampaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Se vaatisi isoa näkökulman muuttamista vähittäisen laadun parantamisen sijaan tällä sektorilla. Se vaatisi myös uudenlaista tietojohtamista. Toipumisorientaatio ei uudistamisen lähtökohdaksi riitä, vaan huomio tulisi kohdistaa myös lääketieteen psykoositeorioihin.
Kiitämme siitä, että yhdistys on voinut olla mukana toiminnassa ja THL on mieluisa yhteistyökumppani Nousevalle mielelle jatkossakin, samoin kuin THL:ää ohjaava sosiaali- ja terveysministeriö. Laaturekisteritoiminnasta vetäytymisessä on kysymys asioista ja näkemyksistä yhden lääketieteen erikoisalan sisältöön eikä ihmisistä. Laaturekisteritoiminnan ihmiset ovat oikein mukavia ja sinänsä hyvällä asialla. Varmasti Nousevan mielen edustajia sosiaali- ja terveydenhuollon laatua ja vaikuttavuutta edistävissä tilaisuuksissa nähdään myös jatkossa.
Suomessa ihmetellään varsin paljon, miksi avoimen dialogin hoitomallia ei hyödynnetä mielenterveyspalvelutuotannossa. Avoimen dialogin hoitomallin kotiseudulta Länsi-Pohjan alueen mielenterveyspalveluista on tuotettu tietoa, jonka perusteella alueella palveluiden tuloksellisuus kokonaisuudessaan olisi parempi suhteessa tavalliseen hoitoon. Etenkin tässä kontekstissa on tutkittu psykoosien hoitoa. Hoitomallista ja sen vaikuttavuudesta tiiviisti tietoa esimerkiksi täällä: https://www.slideshare.net/slideshow/jaakko-seikkula-miss-mielenterveys-sijaitsee/70338330.
Toimintamallien käyttöönottoon liittyviä ongelmia ratkomaan on kehitetty tieteenalaa nimeltä implementointitutkimus, joka tuottaa tietoa toimintamallien käyttöönotosta. Näkökulma on kuitenkin erittäin rajallinen, jos parhaat toimintamallit eivät ole suunnitteilla strategioihin laisinkaan, tai jos strategioita johdetaan sellaisilla periaatteilla, jotka eivät tosiasiallisesti tue asiakaslähtöistä palvelujärjestelmää.
Organisaatiotaso on palvelujärjestelmän kehittämisessä laiminlyöty osa-alue. Keskustelua käydään lähinnä kansallisesta politiikasta sekä professiosta. Hyvinvointialueilla näyttävät kiinnostavan lähinnä talouden tasapaino ja ”hallintohimmelit”. Kuitenkin avoimen dialogin hoitomallissa varsin keskeistä oli kehittämisosaaminen paikallisesti Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä, ja malli ei olisi kypsynyt ilman paikallista johtajuutta ja paikallisten johtajien sekä päättäjien tukea. Nyt hyvinvointialueet ja sen ostopalvelut ovat se taso, jolla asiakkaat ja ammattilaiset ensisijaisesti toisensa kohtaavat, ja sen takia ehkäpä kaikkein tärkein taso yläpilvien sijaan.
Länsi-Pohjasta otettiin vaikutteita Etelä-Karjalaan Eksoteen, jossa psykososiaalisten palvelujen silloinen johtaja Timo Salmisaari oli keskeisessä roolissa mielenterveyspalvelujärjestelmän uudistamisessa asiakaslähtöisesti: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/eksote-uudistaa-edelleen/. Salmisaari ja avoimen dialogin hoitomallin kotiseudulla Länsi-Pohjassa ylilääkärinä toiminut Birgitta Alakare sekä psykologina ja tutkijana toiminut Jaakko Seikkula eivät ole suomalaisessa psykiatriassa mitään tunnettuja nimiä, mutta he ovat saaneet potilaiden kannalta paljon aikaan. Varsinkin Jaakko Seikkula on kuitenkin maailmalla erittäin arvostettu ja hyvin tunnettu. Seikkulan työtä jatkoi osaltaan Länsi-Pohjassa psykologi ja tutkija Tomi Bergström, mutta hän ei pystynyt Lapin hyvinvointialueella juurikaan vaikuttamaan organisaation toimintaan. Johtaminen ja tutkiminen oli organisaatiossa selkeästi eriytetty toisistaan. Tilanne oli Länsi-Pohjassa aikoinaan aivan toinen. Jaakko Seikkulan väitöskirjan tiivistelmä alkaa toteamalla, että tutkimuksen tarkoitus oli kehittää Keroputaan sairaalan mielenterveyspalveluita: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71522#.
Nyt näyttää siltä, että mielenterveyspalveluja kehitetään isossa kuvassa Suomessa turhan professiolähtöisesti. Kyse on kuitenkin verorahojen tehokkaasta käytöstä etenkin silloin kun puhutaan hyvinvointialueiden itse tuottamasta tai hankkimasta palvelusta. Keskijohtoon kuuluvat mielenterveyspalvelujen vastuualueiden johtajat ovat psykiatrian erikoislääkäreitä eli psykiatreja ja siten heidän kollegiaalisuutensa, eräänlainen lojaaliutensa, suuntautuu muihin psykiatreihin. Psykiatrian parissa taas avoimen dialogin hoitomalli ja koko tarpeenmukaisen hoidon linjaus on nähty epätieteellisenä ja kehityksen uhkana 1990-luvulta lähtien: https://www.duodecimlehti.fi/duo60059.
Julkisten mielenterveyspalvelujen järjestämiseen on monta näkökulmaa ja niistä keskeinen on asiakkaiden näkökulma. Sitä voi osittain laskelmoida, mutta ilman dialogia ja asiakkaiden kuuntelemista ei ole mahdollista ymmärtää mitä lukujen taustalta löytyy ja miksi tuloksellisuutta mittaavat indikaattorit saattavat olla vääristyneitä. Ei kuitenkaan liene kaukana arvio, että psykiatrian alan johtajat viettävät järjestelmällisesti enemmän aikaa lääketeollisuuden edustajien ja tietysti etenkin kollegoidensa parissa kuin palveluiden asiakkaita kuunnellen. Aggregoituun tietoon perustuva palvelujärjestelmän tilannekuva ohittaa potilaiden välittämän ”subjektiivisen” tilannekuvan. Tämä kaikki saattaa muodostaa vahvan arvojen kaikukammion, joka on muodostettu arjesta irrallaan. Helikopteriperspektiivi vääristää kokonaiskuvaa, vaikka sillekin on oma tarpeensa. Vertauskuvallisesti metsä näyttää helikopterista aivan erilaiselta kuin alhaalla puiden lomasta.
Onko tässä kaikessa kyse vain vääränlaisesta asenteesta vai kollektiivisesta johtamisosaamisen puutteesta? Tunnistetaanko todella, että mielenterveysalan johtaja ei voi toimia samalla logiikalla ja samoilla periaatteilla kuin ammattiaan harjoittava lääkäri? Siihen on vaikea vastata. Sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri että Eksote olivat matalia organisaatioita ja molemmissa palveluja pyrittiin johtamaan etulinjassa. Nyt hyvinvointialueilla korostuvat ylilääkärien ja osastonhoitajien yläpuolella organisaatiokaavioissa toimiva keskijohto sekä kansallinen ohjaus. Vaikka hyvinvointialueilla strateginen päätöksenteko olisi keskitetty politiikkaan, niin harvemmin siellä päätetään mitään ilman viranhaltijoiden, käytännössä johtajien, esityksiä. Tämä kaikki etäännyttää johtamista palvelujen arjesta.
Kokemusasiantuntijuus ei ole riittänyt korjaamaan esille nostettuja ongelmia. Satunnaisesti poimitut yksilöt, jotka yleensä ovat koulineet tarinaansa koulutuksessa ja opetelleet asiantuntijataitoja, edustavat heikosti sitä todellisuuden kirjoa, joka mielenterveyspalvelujen asiakasrajapinnassa kohdataan. Kokemusasiantuntijuus ei muuta organisaatioihin ja johtamiseen liittyviä ongelmia kuin varsin kosmeettisesti, jos ei toimintoja ja rakenteita organisaatiomalleista johtamiseen ja strategioihin varta vasten nosteta pöydälle. Ensisijaiset kokemusasiantuntijat ovat niitä arkisia asikkaita, joita palveluissa asioi päivittäin. Mainittu Birgitta Alakare suhtautui kokemusasiantuntijuuteen kriittisesti. Kokemusasiantuntijoiden toiminta on silti toki arvostettavaa, vaikka toiminnalla joskus olisikin ensisijaisesti yksilöiden osallisuutta ja toipumista tukevia psykologisia sekä sosiaalisia tavoitteita.
Mitään yksinkertaisia ratkaisuja tilanteeseen ei ole, mutta ongelmien olemassaolo on tarpeen tiedostaa. Ei ole kovin mielekästä, että asiakkaat joutuvat erityisesti vaatimaan, jos heidänkin näkökulmallaan olisi jotain merkitystä siitä huolimatta tai juuri sen takia, että kyse on julkisesti rahoitetuista palveluista.
Strategiaa on hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 29.11.2024.
Strategia tarkoittaa tässä pitkän aikavälin suunnitelmaa yhdistyksen toiminnan suunnasta
Strategia perustuu puheenjohtaja Antti Piggin toteuttamaan jäsenkyselyyn, johon vastasi 22 jäsentä. Yhteyttä pystyttiin ottamaan 43 jäseneen. Strategian on täydentänyt kokonaisuudeksi Tapio Gauffin. Strategialuonnos oli avoimella kommenttikierroksella ennen hyväksymistä.
Tämä strategia on voimassa vuodet 2025-2027. Strategiaa seurataan mahdollisesti päivitetään vuosittain. Hallitus tiedottaa mahdollisista muutoksista strategiaan.
Strategia päivitetään kesällä 2027 tehtävällä jäsenkyselyllä, joka tulee muodostumaan strategian perustaksi vuodesta 2028 eteenpäin
Vuonna 2027 tehtävä jäsenkysely on päämuodoiltaan sama kuin vuonna 2024 tehty jäsenkysely ja se on suunnattu hallituksen ulkopuolisille yhdistyksen jäsenille, joiden tahto on toiminnan kivijalka
Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry on psykoositoipujien, heidän läheistensä ja asiaa kannattavien valtakunnallinen etujärjestö. Yhdistys on perustettu vuonna 2010 ja merkitty rekisteriin vuonna 2011.
STRATEGINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI
Strategia on laadittu ennen kaikkea jäsenten ja yhdistyksen ensisijaisen eturyhmän eli psykoositoipujien määrittelemistä tarpeista käsin. Sitä on hieman täydennetty, jotta yhdistyksen kaikki keskeiset tavoitteet tulevat strategiassa huomioiduksi.
Psykoositoipujat ovat marginalisoitu väestöryhmä, joka toisaalta on huomattavan heterogeeninen. Psykoosikokemukset ovat väestössä yleisiä ja vain harva ajautuu siihen pisteeseen, että henkilö saa psykoosisairausdiagnoosin. Myös toipuminen on yksilöllistä ja suurella osalla on tarpeenmukaisten palveluiden edesauttamana potentiaalia toipua jopa täysin ja pysyvästi myös vakavimmista psykooseista.
Koska psykoosiin liitetään yleisesti käsitys yksilön irrationaalisuudesta sekä vaarallisuudesta ilman lääkkeitä, voidaan perustellusti puhua erityisen leimatusta kohderyhmästä. Enemmistö vakavan ja pitkittyneen psykoosin takia hoidetuista on työelämän ulkopuolella ja keskimääräinen elinikä on muuta väestöä huomattavasti lyhyempi. Huono-osaisuus alkaa tavallisesti jo nuorella iällä.
Hyviä käytäntöjä palvelujärjestelmän organisoimiseksi ja vaikuttavia psykososiaalisia hoitomenetelmiä on olemassa, mutta psykoosipotilaiden hoito on hyvin medikalisoitunutta ja diagnoosikeskeistä. Suomessa on noussut viime vuosina ajatus järjestää palvelut hyvää elämää korostavan toipumisorientaation ympärille, mutta tällöin aivoperäisiä ongelmia painottavat sairausteoriat jäävät silti usein vaille kyseenalaistamista. Suomessakin on esiintynyt akateemisia ja ruohonjuuritason näkemyksiä tarpeesta siirtyä psykoosisairauksien hoitamisesta kokonaisvaltaisten elämäntilanteiden hoitoon, jossa ongelmat ja oireilu nähdään ihmisten välillä ennemminkin kuin yksilöissä ja heidän aivoissaan.
Suomessa on tällä hetkellä vahvasti priorisoitu lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoito, mutta tukijoiden, käytännön toimijoiden ja joidenkin mielenterveysalan järjestöjen ohella esimerkiksi THL on pitänyt esillä tarvetta kehittää tulevaisuudessa vaikeaoireisten monimuotoisia palveluita.
Hyvinvointialueet kärsivät resurssipulasta ja mielenterveyspalveluja kehitetään tavallisesti lyhytnäköisillä tavoitteilla. Tarvetta olisi siirtyä strategisempaan kehittämiseen, jossa laadukkaat ja vaikuttavat palvelut nähdään edullisten kustannusten ja sitoutuneen henkilöstön toisena puolena. Tällaista visiota Nouseva mieli haluaa olla edistämässä. Myös rahoituksen tulisi tulevaisuudessa kannustaa vaikuttavien palveluiden järjestämiseen. Lisäksi sosiaalietuuksien tulisi tukea psykoositoipujia tavoitteissa siirtyä kohti autonomista ja oman näköistä hyvää elämää.
Julkinen arvo psykoositoipujien hyväksi tuotetaan strategisissa kumppanuuksissa hallintojen ja organisaatioiden sekä kansalaisyhteiskunnan rajat ylittäen. Myös yrityssektori on tärkeää saada mukaan kumppaniksi edistämään vastuullisuutta. Nouseva mieli on mielellään strateginen kumppani edistämässä parempaa tulevaisuutta psykoositoipujille ja siten parempaa yhteiskuntaa.
MISSIO
Yhdistys edistää psykoosin kokeneiden henkistä hyvinvointia, yhdistää ja aktivoi valtakunnallisesti mielenterveyskuntoutujia ja heidän läheisiään, edistää jäsentensä mielenterveyttä ja saattaa kokemusasiantuntijoiden äänen kuuluviin yhteiskunnassa. Yhdistys vaikuttaa siihen, että psykoosin perusteella hoitoa tarvitsevien erityistarpeet otetaan huomioon mielenterveyspalveluita ja etuisuuksia kehitettäessä.
VISIO
Psykoosikokemukset, asenteet niitä kohtaan yhteiskunnassa tai hoitokeinot terveydenhuollossa eivät ole este täysivaltaiselle kansalaisuudelle eivätkä hyvälle elämälle osittain toipuneena tai täysin parantuneena. Psykoosiin liittyvät elämänkokemukset on mahdollista kääntää voimavaraksi. Vierailtakin tuntuvat kokemukset uskalletaan ottaa avoimeen dialogiin tarkastetavaksi olettamatta niitä automaattisesti sairauden oireiksi. Psykoosista toipuvat saavat omiin tarpeisiinsa vastaavaa sosiaalista tukea ja pääsevät elämässä eteenpäin.
ARVOT
VASTUULLISUUS
Ihmisiä kunnioitetaan yksilöinä ja ryhminä. Kokemuksia ei pyritä muuttamaan, vaan niitä kuunnellaan sellaisenaan. Toiminnan perusta muodostuu ihmisten kokemista tarpeista.
YHTEISÖLLISYYS
Toiminta on ryhmämuotoista ja eri saattaa eri lähtökohdista ja taustoista tulevat ihmiset yhteen.
TASAVERTAISUUS
Kaikki ihmiset ovat toiminnassa ja yhteiskuntasuhteissa tasavertaisia. Ketään ei syrjitä eikä kokemuksia leimata.
TAVOITTEELLISUUS
Hallitus huolehtii toiminnan tavoitteellisuudesta. Toiminnasta kertyvällä tiedolla osoitetaan toiminnan vaikuttavuus. Palautetta hyödynnetään aidosti yhdistyksen kehittämiseen.
STRATEGISET PAINOPISTEET
Poutapilvi-lehti
Tämä julkaisu on yksi Nousevan mielen ydintoiminnoista
Lehti tullaan julkaisemaan muodossa tai toisessa kerran vuodessa 2025, 2026 ja 2027
Kokemusasiantuntijoiden tarinat ja projektit ovat lehden toivotuinta sisältöä
Poutapilvi-lehdestä tykätään paljolti sellaisena kuin se on ollut tähänkin asti
Poutapilvi-lehden toiminta perustuu palkattomaan ja palkkiottomaan vapaaehtoistyöhön Arviointi:
lehti julkaistu vuoden päätteeksi 2025, 2026 ja 2027
Päätoimittaja ja hallitus arvioivat jokaisen kuukauden lopulla
Paikallistason toiminta
Pyritään kehittämään esimerkiksi Helsingissä paikallistason toimintaa ja mikäli se onnistuu, voidaan samoja metodeja levittää muualle Suomeen
Luontoretket ovat ensimmäinen paikallistason projekti ja siinä paikalliset aktiivit saavat suuren roolin kehittää juuri kyseistä aktiiviporukkaa kiinnostavan luontoretkeilymuodon
Paikallistason toiminta budjetoidaan tarpeen mukaan ja mahdolliset hankerahat käytetään
Ideoidaan strategiakaudella hanke kehkeytyvän toiminnan perusteella ja pyritään saamaan sille rahoitus Arviointi:
Paikallistason toiminta on suunniteltu viimeistään kesäkuussa 2025 käynnistetty viimeistään saman vuoden elokuussa. Toiminta jatkuu vuoden 2027 loppuun saakka.
Hankerahoitusta on haettu vuoden 2027 loppuun mennessä
Toimintaan osallistuneiden määrä
Vähintään suullinen palaute
Valtakunnallinen näkyvyys
Nouseva mieli pyrkii saamaan kokemusasiantuntijoita mukaan valtakunnalliseen ja maakunnalliseen mielenterveyskeskusteluun käyttämällä vaikuttamisen välineinä esimerkiksi nettiä, sanomalehtiä, paneelikeskusteluita ja yhteistyötä muiden mielenterveysasioiden parissa toimivien toimijoiden kanssa Arviointi:
Valtakunnallista näkyvyyttä on edistetty aktiiviisesti jokaisena vuonna edellä mainituilla tavoilla ja mahdollisesti muilla innovaatioilla.
Nettisivuille on kerätty uusia kokemusasiantuntijoiden tarinoita vuosittain
Lääkkeiden sivuvaikutukset, hyvät ja huonot puolet
Yhdistys rohkaisee etenkin kokemusasiantuntijoita kertomaan lääkkeiden vaikutuksista
Keskustelussa pakkolääkityksestä pyritään tuomaan esiin kokemusasiantuntijoiden näkökulma asiaan Arviointi:
Kokemusasiantuntijoita on osallistettu keskusteluun lääkkeistä jokaisena vuonna
Hallituksen arvioon perustuvat painopisteet:
Edunvalvonta
Mielenterveyspolitiikkaa ja edunvalvontaa arvioidaan ja siihen otetaan kantaa jäsenistön ja kohderyhmän edun sekä ihmisoikeuksien näkökulmasta. Tämä osaltaan ohjaa toimimista Mielenterveyspoolissa ja muissa verkostoissa. Arviointi:
Mielenterveyspoolissa on otettu kirjallisesti kantaa mielenterveyspolitiikkaan kohderyhmän edun näkökulmasta vuosittain
Hyvä hallitustoiminta
Pieni ja huolellinen hallitus
Hallitus panostaa tietosuojasta huolehtimiseen
Hallitus on avoin, osallistava ja varsinaista toimintaa sekä ihmisten ideoita ja osaamisen hyödyntämistä mahdollistava Arviointi:
Moitteeton toiminnantarkastuskertomus joka vuosi
Hallitus järjestää avoimia keskustelumahdollisuuksia varsinaista toimintaa edistävien ja toiminnasta kiinnostuneiden ideoiden tukemiseksi joka vuosi
Tarjotaan riittävä ohjaus ja annetaan riittävät ohjeet varsinaisen toiminnan raportointiin
Strategiaa esitetään hyväksyttäväksi syyskokouksessa 29.11.2024.
Strategialuonnosta voi kommentoida oheisella lomakkeella: https://forms.gle/92vtfUjo1HefduoT7. Kommentoida voi 28.11.2024 saakka ja hallitus ottaa kommentit huomioon.
Strategia tarkoittaa tässä pitkän aikavälin suunnitelmaa yhdistyksen toiminnan suunnasta
Strategia perustuu puheenjohtaja Antti Piggin toteuttamaan jäsenkyselyyn, johon vastasi 22 jäsentä. Yhteyttä pystyttiin ottamaan 43 jäseneen. Strategian on täydentänyt kokonaisuudeksi Tapio Gauffin.
Tämä strategia on voimassa vuodet 2025-2027. Strategiaa seurataan mahdollisesti päivitetään vuosittain. Hallitus tiedottaa mahdollisista muutoksista strategiaan.
Strategia päivitetään kesällä 2027 tehtävällä jäsenkyselyllä, joka tulee muodostumaan strategian perustaksi vuodesta 2028 eteenpäin
Vuonna 2027 tehtävä jäsenkysely on päämuodoiltaan sama kuin vuonna 2024 tehty jäsenkysely ja se on suunnattu hallituksen ulkopuolisille yhdistyksen jäsenille, joiden tahto on toiminnan kivijalka
Interaktiivisessa strategiaprosessissa on 25.11.2024 lisätty kommentoitavaksi luonnos strategisesta toimintaympäristöanalyysista, yhdistyksen missiosta, visiosta ja arvoista.
Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry on psykoositoipujien, heidän läheistensä ja asiaa kannattavien valtakunnallinen etujärjestö. Yhdistys on perustettu vuonna 2010 ja merkitty rekisteriin vuonna 2011.
STRATEGINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI
Strategia on laadittu ennen kaikkea jäsenten ja yhdistyksen ensisijaisen eturyhmän eli psykoositoipujien määrittelemistä tarpeista käsin. Sitä on hieman täydennetty, jotta yhdistyksen kaikki keskeiset tavoitteet tulevat strategiassa huomioiduksi.
Psykoositoipujat ovat marginalisoitu väestöryhmä, joka toisaalta on huomattavan heterogeeninen. Psykoosikokemukset ovat väestössä yleisiä ja vain harva kroonistuu siihen pisteeseen, että henkilö saa psykoosisairausdiagnoosin. Myös toipuminen on yksilöllistä ja suurella osalla on tarpeenmukaisten palveluiden edesauttamana potentiaalia toipua jopa täysin ja pysyvästi myös vakavimmista psykooseista.
Koska psykoosiin liitetään yleisesti käsitys yksilön irrationaalisuudesta sekä vaarallisuudesta ilman lääkkeitä, voidaan perustellusti puhua erityisen leimatusta kohderyhmästä. Enemmistö vakavan ja pitkittyneen psykoosin takia hoidetuista on työelämän ulkopuolella ja keskimääräinen elinikä on muuta väestöä huomattavasti lyhyempi. Huono-osaisuus alkaa tavallisesti jo nuorella iällä.
Hyviä käytäntöjä palvelujärjestelmän organisoimiseksi ja vaikuttavia psykososiaalisia hoitomenetelmiä on olemassa, mutta psykoosipotilaiden hoito on hyvin medikalisoitunutta ja diagnoosikeskeistä. Suomessa on noussut viime vuosina ajatus järjestää palvelut hyvää elämää korostavan toipumisorientaation ympärille, mutta tällöin aivoperäisiä ongelmia painottavat sairausteoriat jäävät silti usein vaille kyseenalaistamista. Suomessakin on esiintynyt akateemisia ja ruohonjuuritason näkemyksiä tarpeesta siirtyä psykoosisairauksien hoitamisesta kokonaisvaltaisten elämäntilanteiden hoitoon, jossa ongelmat ja oireilu nähdään ihmisten välillä ennemminkin kuin yksilöissä ja heidän aivoissaan.
Suomessa on tällä hetkellä vahvasti priorisoitu lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoito, mutta tukijoiden, käytännön toimijoiden ja joidenkin mielenterveysalan järjestöjen ohella esimerkiksi THL on pitänyt esillä tarvetta kehittää tulevaisuudessa vaikeaoireisten monimuotoisia palveluita.
Hyvinvointialueet kärsivät resurssipulasta ja mielenterveyspalveluja kehitetään tavallisesti lyhytnäköisillä tavoitteilla. Tarvetta olisi siirtyä strategisempaan kehittämiseen, jossa laadukkaat ja vaikuttavat palvelut nähdään edullisten kustannusten ja sitoutuneen henkilöstön toisena puolena. Tällaista visiota Nouseva mieli haluaa olla edistämässä. Myös rahoituksen tulisi tulevaisuudessa kannustaa vaikuttavien palveluiden järjestämiseen. Lisäksi sosiaalietuuksien tulisi tukea psykoositoipujia tavoitteissa siirtyä kohti autonomista ja oman näköistä hyvää elämää.
Julkinen arvo psykoositoipujien hyväksi tuotetaan strategisissa kumppanuuksissa hallintojen ja organisaatioiden sekä kansalaisyhteiskunnan rajat ylittäen. Myös yrityssektori on tärkeää saada mukaan kumppaniksi edistämään vastuullisuutta. Nouseva mieli on mielellään strateginen kumppani edistämässä parempaa tulevaisuutta psykoositoipujille ja siten parempaa yhteiskuntaa.
MISSIO
Yhdistys edistää psykoosin kokeneiden henkistä hyvinvointia, yhdistää ja aktivoi valtakunnallisesti mielenterveyskuntoutujia ja heidän läheisiään, edistää jäsentensä mielenterveyttä ja saattaa kokemusasiantuntijoiden äänen kuuluviin yhteiskunnassa. Yhdistys vaikuttaa siihen, että psykoosin perusteella hoitoa tarvitsevien erityistarpeet otetaan huomioon mielenterveyspalveluita ja etuisuuksia kehitettäessä.
VISIO
Psykoosikokemukset, asenteet niitä kohtaan yhteiskunnassa tai hoitokeinot terveydenhuollossa eivät ole este täysivaltaiselle kansalaisuudelle eivätkä hyvälle elämälle osittain toipuneena tai täysin parantuneena. Psykoosiin liittyvät elämänkokemukset on mahdollista kääntää voimavaraksi. Vierailtakin tuntuvat kokemukset uskalletaan ottaa avoimeen dialogiin tarkastetavaksi olettamatta niitä automaattisesti sairauden oireiksi. Psykoosista toipuvat saavat omiin tarpeisiinsa vastaavaa sosiaalista tukea ja pääsevät elämässä eteenpäin.
ARVOT
VASTUULLISUUS
Ihmisiä kunnioitetaan yksilöinä ja ryhminä. Kokemuksia ei pyritä muuttamaan, vaan niitä kuunnellaan sellaisenaan. Toiminnan perusta muodostuu ihmisten kokemista tarpeista.
YHTEISÖLLISYYS
Toiminta on ryhmämuotoista ja eri saattaa eri lähtökohdista ja taustoista tulevat ihmiset yhteen.
TASAVERTAISUUS
Kaikki ihmiset ovat toiminnassa ja yhteiskuntasuhteissa tasavertaisia.Ketään ei syrjitä eikä kokemuksia leimata.
TAVOITTEELLISUUS
Hallitus huolehtii toiminnan tavoitteellisuudesta. Toiminnasta kertyvällä tiedolla osoitetaan toiminnan vaikuttavuus. Palautetta hyödynnetään aidosti yhdistyksen kehittämiseen.
STRATEGISET PAINOPISTEET
Poutapilvi-lehti
Tämä julkaisu on yksi Nousevan mielen ydintoiminnoista
Lehti tullaan julkaisemaan muodossa tai toisessa kerran vuodessa 2025, 2026 ja 2027
Kokemusasiantuntijoiden tarinat ja projektit ovat lehden toivotuinta sisältöä
Poutapilvi-lehdestä tykätään paljolti sellaisena kuin se on ollut tähänkin asti
Poutapilvi-lehden toiminta perustuu palkattomaan ja palkkiottomaan vapaaehtoistyöhön Arviointi:
lehti julkaistu vuoden päätteeksi 2025, 2026 ja 2027
Päätoimittaja ja hallitus arvioivat jokaisen kuukauden lopulla
Paikallistason toiminta
Pyritään kehittämään esimerkiksi Helsingissä paikallistason toimintaa ja mikäli se onnistuu, voidaan samoja metodeja levittää muualle Suomeen
Luontoretket ovat ensimmäinen paikallistason projekti ja siinä paikalliset aktiivit saavat suuren roolin kehittää juuri kyseistä aktiiviporukkaa kiinnostavan luontoretkeilymuodon
Paikallistason toiminta budjetoidaan tarpeen mukaan ja mahdolliset hankerahat käytetään
Ideoidaan strategiakaudella hanke kehkeytyvän toiminnan perusteella ja pyritään saamaan sille rahoitus Arviointi:
Paikallistason toiminta on suunniteltu viimeistään kesäkuussa 2025 käynnistetty viimeistään saman vuoden elokuussa. Toiminta jatkuu vuoden 2027 loppuun saakka.
Hankerahoitusta on haettu vuoden 2027 loppuun mennessä
Toimintaan osallistuneiden määrä
Vähintään suullinen palaute
Valtakunnallinen näkyvyys
Nouseva mieli pyrkii saamaan kokemusasiantuntijoita mukaan valtakunnalliseen ja maakunnalliseen mielenterveyskeskusteluun käyttämällä vaikuttamisen välineinä esimerkiksi nettiä, sanomalehtiä, paneelikeskusteluita ja yhteistyötä muiden mielenterveysasioiden parissa toimivien toimijoiden kanssa Arviointi:
Valtakunnallista näkyvyyttä on edistetty aktiiviisesti jokaisena vuonna edellä mainituilla tavoilla ja mahdollisesti muilla innovaatioilla.
Nettisivuille on kerätty uusia kokemusasiantuntijoiden tarinoita vuosittain
Lääkkeiden sivuvaikutukset, hyvät ja huonot puolet
Yhdistys rohkaisee etenkin kokemusasiantuntijoita kertomaan lääkkeiden vaikutuksista
Keskustelussa pakkolääkityksestä pyritään tuomaan esiin kokemusasiantuntijoiden näkökulma asiaan Arviointi:
Kokemusasiantuntijoita on osallistettu keskusteluun lääkkeistä jokaisena vuonna
Hallituksen arvioon perustuvat painopisteet:
Edunvalvonta
Mielenterveyspolitiikkaa ja edunvalvontaa arvioidaan ja siihen otetaan kantaa jäsenistön ja kohderyhmän edun näkökulmasta. Tämä osaltaan ohjaa toimimista Mielenterveyspoolissa ja muissa verkostoissa. Arviointi:
Mielenterveyspoolissa on otettu kirjallisesti kantaa mielenterveyspolitiikkaa kohderyhmän edun näkökulmasta vuosittain
Hyvä hallitustoiminta
Pieni ja huolellinen hallitus
Hallitus on avoin, osallistava ja varsinaista toimintaa sekä ihmisten ideoita ja osaamisen hyödyntämistä mahdollistava Arviointi:
Moitteeton toiminnantarkastuskertomus joka vuosi
Hallitus järjestää avoimia keskustelumahdollisuuksia varsinaista toimintaa edistävien ja toiminnasta kiinnostuneiden ideoiden tukemiseksi joka vuosi
Tarjotaan riittävä ohjaus ja annetaan riittävät ohjeet varsinaisen toiminnan raportointiin
Psykiatriakriittistä keskustelua seuratessa tuskin voi olla törmäämättä populismiin. Valtamedia vääristelee asioita, sen huomaa kun perehtyy YouTubeen ja Podcasteihin. Videolla amerikkalainen kauppakorkeakoulun professori sanoi, että korona on huijausta, joten näin sen täytyy olla. Somesta löytyy syvällinen tieto ja todelliset asiantuntijat, jos vain vaivautuu perehtymään. Kuka ei ole ottanut selvää, ei voi oikeasti tietää miten valtamedia pimittää tietoa kansalta. Näin usein koetaan.
Populismin taustalla on usein epäluottamusta, epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia, matalaa koulutusta ja syrjäytymistä. Rakenteellisena ongelmana on informaatioympäristön hajoaminen, joka tosin Mad in Finland -sivustonkin mahdollistaa. Vakavan ongelman yleisellä tasolla muodostavat toki kansalaisfoorumeiden sijaan misinformaatiota levittävät ja informaatioympäristöä hallinnoivat teknologiamiljardöörit, kuten Elon Musk. Ongelmallisia ovat myös monet podcastit ja some-kanavat.
Osaltaan taustalla voi olla myös tiedeyhteisön ja ”katutason byrokraattien” liian yhdensuuntainen tyyli vuorovaikuttaa, ja toisaalta yliampuvia oletuksia yhteiskunnallisen tietämyksen palautumisesta tieteeseen. Dialogin kautta ihmiset ja heidän kokemuksensa tulevat kuulluiksi.
Populismi on vakava ongelma ja siihen liittyy usein autoritääristen johtajien, kuten Donald Trumpin ihannointia. Silti paras keino hallita populismia lienee ymmärtävä suhtautuminen. Syitä epäluottamukseen saa selville parhaiten keskustelemalla ihmisten itsensä kanssa heidän kokemuksistaan.
Itse ymmärrän psykiatriakriittisyyteen liittyvää populismia. Mielenterveysalalla on oikeita isoja ongelmia, jotka oletettavasti itsessään aiheuttavat populismia. Suuri osa psykiatriakriittisestä kirjoittamisesta ei myöskään ole populistista, vaan asiallista kokemusten ja tietämyksen jakamista.
Ymmärryksestäni huolimatta sanoudun populismista ehdottomasti irti, ja autoritäärisen ja ihmisoikeuksia sekä maapallon kestävyyttä kunnioittamattoman hallinnon ihannoinnin myös tuomitsen. En koe, että näkemyksilläni olisi mitään tekemistä politiikan kanssa. Kysymys on sivistyksen vaalimisesta.
