Elementor #1336

  • Artikkelin kategoria:Uncategorized
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:6 lokakuun, 2024

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.

Dino Nordström

 

 

Nimeni on Dino Nordström. Olen tämän kirjoittamisen aikana 31-vuotias lappilainen erilaistumattoman skitsofreniadiagnoosin saanut perheenisä ja filosofi-yrittäjä. Skitsofrenia on Psykoosisairauksiin ja niiden ryhmään kuuluva sairausdiagnoosi joka on nykymenetelmin käytännössä elinikäinen vaikka toimintakyky palautuisi. Suunnilleen 10 vuotta (ja risat) sitten jouduin onnettomuuksien sarjaan käytettyäni päihteitä ja jouduin pitkäkestoiseen psykiatriseen pakkohoitoon alettuani muun muassa kokemaan ajatuksieni muuttuvan ulkoistetuiksi ääniksi ja koettuani paljon aistiharhoja ja abstraktia yhteytymistä. En uskonut tilanteen olevan epänormaali ja olin melkein täysin sairaudentunnoton ja toipuminen ja luottamussuhteiden rakentaminen uudelleen kesti vuosien ajan ja olen yhä kestosuojalääkitystä käyttävä ”kuntoutuja”. Koin suurimmiksi tekijöiksi parantumisen puitteissa lainopillisuuden ja niin sanotusti säännönmukaisuuden integroimisen ajatuksiini ja sen mukaiset käytöstapaopit ja päihteettömyyden (absolutismin), jota suositellaan aina psyykenlääkkeiden käyttäjille ja muutenkin kaikille. Aistiharhoista en ole täysin päässyt eroon mutta lakia noudatan silti ja käyttäydyn normaalisti normien mukaisesti. Terveelliset elämäntavat ja vuosia kestänyt rauhoittuminen ja tieteellinen ajatustyö ja menneisyyden murheiden hyvittäminen toi voimavaroja ja tuo yhä ja nyt elän itsenäisesti ja voin olosuhteisiin nähden ihan hyvin. Useita sairaalahoitojaksoja ja lääkekokeiluja on takana kaikkine kuntoutusmenetelmineen. Lääkkeet vähän väsyttävät mutta toistaiseksi lääkkeiden lopettaminen on aiheuttanut aina byrokraattisen hässäkän viranomaisten kanssa oikeus- ja terveysasioissa. Nykyään käytän mieltä koostavaa suojalääkettä melko tyytyväisenä, vaikkakin lääkeaiheiset pakkohoitokäsitykset ja -menetelmät mietityttävät paljonkin aihepiirissä joskus jopa kuormittavasti. Lääkkeet kuitenkin ovat lääkkeitä.

Olen kehittänyt itse terminologisesti ”abstraktin fundamentalismin oireyhtyvyyssyndromatiikkaehkäisy & absolutismiin perustuva leksikaalis-etymologinen symbolifunktio -oppijärjestelmän” joka kaikessa jargonissaan käytännössä tarkoittaa sitä että ei sitoudu epätodentuntuisiin asioihin missään hetkessä ja käyttäytyy normaalisti normien ja lakejen mukaisesti ja käyttää sanoja ja merkityksiä normaalisti ja käytännönläheisesti käytöstapamallia ajatellen todellisten asioiden merkeissä ja varassa ja mukaisesti, vaikka kokisi aistiharhoja, näin selviydyn päivittäin ”vilkkaan mielikuvitukseni” kanssa; lakia kun noudattaa ihan liikennesääntöjä ja fysiikan lakeja myöten niin ei tarvitse stressaantua dialogimaisten ajatusten vuoksi. Se tuntuu hyvältä.

Minulla on filosofina kuitenkin joskus hieman kyseenalaistava kanta-asenne joihinkin sekavuus- ja selkeystilojen välisiin rajapiirtoihin ja elinikäiseen psykoosisairausdiagnoosiin suhtautumiseen, mutta lääketiede on melko leksikaalista (säännönmukaista) touhua, perustui se sitten mihin tahansa tieteelliseen tutkimukseen kestävän kehityksen parissa. Koen sen silti järjissäni olevan kuitenkin pitkälti sairaudentunnottomuutta sillä tiedostan kokeneeni aistiharhoja ja yhteytymistä abstrakteihin tunneformuloihin.

Se siitä, kiitos siitä että saan olla jäsen ja että meillä on nyky-yhteiskunnassa tukea ja turvaa alan aihepiirissä ja toivon että yhdessä voimme kehittää kestävästi keskustelemalla mielenterveysalan aiheita ja alan aihepiiriä ja suojella kaikkien mieliä ja terveyttä ja ihmisoikeuksia alalla ja aiheessa ja yhteiskunnassa jossa niin sanottu etymologinen etymologia eli todenmukaisuusoppi on kestävän kehityksen puitteissa aina vähän hakusessa.

Jatka lukemistaElementor #1336

Dino Nordström

  • Artikkelin kategoria:AjankohtaistaTarinat
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:6 lokakuun, 2024

Nimeni on Dino Nordström. Olen tämän kirjoittamisen aikana 31-vuotias lappilainen erilaistumattoman skitsofreniadiagnoosin saanut perheenisä ja filosofi-yrittäjä. Skitsofrenia on Psykoosisairauksiin ja niiden ryhmään kuuluva sairausdiagnoosi joka on nykymenetelmin käytännössä elinikäinen vaikka toimintakyky palautuisi. Suunnilleen 10 vuotta (ja risat) sitten jouduin onnettomuuksien sarjaan käytettyäni päihteitä ja jouduin pitkäkestoiseen psykiatriseen pakkohoitoon alettuani muun muassa kokemaan ajatuksieni muuttuvan ulkoistetuiksi ääniksi ja koettuani paljon aistiharhoja ja abstraktia yhteytymistä. En uskonut tilanteen olevan epänormaali ja olin melkein täysin sairaudentunnoton ja toipuminen ja luottamussuhteiden rakentaminen uudelleen kesti vuosien ajan ja olen yhä kestosuojalääkitystä käyttävä ”kuntoutuja”. Koin suurimmiksi tekijöiksi parantumisen puitteissa lainopillisuuden ja niin sanotusti säännönmukaisuuden integroimisen ajatuksiini ja sen mukaiset käytöstapaopit ja päihteettömyyden (absolutismin), jota suositellaan aina psyykenlääkkeiden käyttäjille ja muutenkin kaikille. Aistiharhoista en ole täysin päässyt eroon mutta lakia noudatan silti ja käyttäydyn normaalisti normien mukaisesti. Terveelliset elämäntavat ja vuosia kestänyt rauhoittuminen ja tieteellinen ajatustyö ja menneisyyden murheiden hyvittäminen toi voimavaroja ja tuo yhä ja nyt elän itsenäisesti ja voin olosuhteisiin nähden ihan hyvin. Useita sairaalahoitojaksoja ja lääkekokeiluja on takana kaikkine kuntoutusmenetelmineen. Lääkkeet vähän väsyttävät mutta toistaiseksi lääkkeiden lopettaminen on aiheuttanut aina byrokraattisen hässäkän viranomaisten kanssa oikeus- ja terveysasioissa. Nykyään käytän mieltä koostavaa suojalääkettä melko tyytyväisenä, vaikkakin lääkeaiheiset pakkohoitokäsitykset ja -menetelmät mietityttävät paljonkin aihepiirissä joskus jopa kuormittavasti. Lääkkeet kuitenkin ovat lääkkeitä.

Olen kehittänyt itse terminologisesti ”abstraktin fundamentalismin oireyhtyvyyssyndromatiikkaehkäisy & absolutismiin perustuva leksikaalis-etymologinen symbolifunktio -oppijärjestelmän” joka kaikessa jargonissaan käytännössä tarkoittaa sitä että ei sitoudu epätodentuntuisiin asioihin missään hetkessä ja käyttäytyy normaalisti normien ja lakejen mukaisesti ja käyttää sanoja ja merkityksiä normaalisti ja käytännönläheisesti käytöstapamallia ajatellen todellisten asioiden merkeissä ja varassa ja mukaisesti, vaikka kokisi aistiharhoja, näin selviydyn päivittäin ”vilkkaan mielikuvitukseni” kanssa; lakia kun noudattaa ihan liikennesääntöjä ja fysiikan lakeja myöten niin ei tarvitse stressaantua dialogimaisten ajatusten vuoksi. Se tuntuu hyvältä.

Minulla on filosofina kuitenkin joskus hieman kyseenalaistava kanta-asenne joihinkin sekavuus- ja selkeystilojen välisiin rajapiirtoihin ja elinikäiseen psykoosisairausdiagnoosiin suhtautumiseen, mutta lääketiede on melko leksikaalista (säännönmukaista) touhua, perustui se sitten mihin tahansa tieteelliseen tutkimukseen kestävän kehityksen parissa. Koen sen silti järjissäni olevan kuitenkin pitkälti sairaudentunnottomuutta sillä tiedostan kokeneeni aistiharhoja ja yhteytymistä abstrakteihin tunneformuloihin.

Se siitä, kiitos siitä että saan olla jäsen ja että meillä on nyky-yhteiskunnassa tukea ja turvaa alan aihepiirissä ja toivon että yhdessä voimme kehittää kestävästi keskustelemalla mielenterveysalan aiheita ja alan aihepiiriä ja suojella kaikkien mieliä ja terveyttä ja ihmisoikeuksia alalla ja aiheessa ja yhteiskunnassa jossa niin sanottu etymologinen etymologia eli todenmukaisuusoppi on kestävän kehityksen puitteissa aina vähän hakusessa.

Jatka lukemistaDino Nordström

Uuden nettisivuvastaavan esittely

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelia viimeksi muokattu:4 syyskuun, 2024

On ilo toivottaa nousevamieli ry:n uudeksi nettisivu vastaavaksi Eero!

Eerolla on kokemusta tietokoneista, vaikka ei mikään koodari olekkaan. Eero opiskelee ja on viikkoina kiireinen, mutta aika varkaat hän haluaa pitää kurissa/hallinassa. Eero on kiinnostunut lääketieteistä ja sosiaalityöstä sekä medianomin opinnoista ja myös vertais tuellisesta toiminnasta. Eerolla on kokemusta psykiatriasta ja sen kulmakivenä hioutumasta skitsofreniasta. Eero osaa nähdä eroja erilaisten kirjojen eroina niin autismista skitsofreniaan. Lääkityksiin Eero ei halua ottaa kantaa, mutta toivoo että Suomessa yleistyisi keroputaalta pohjautuva avoimen dialogin hoitomalli ja että lääkkeiden käyttö tiivistyisi pienimpään toivottuun määrään.

Hyvää ja onnellista syksyä kaikille!

Jatka lukemistaUuden nettisivuvastaavan esittely

Mielenterveyspalvelujen tarpeenmukaisuus ja vaikuttavuus

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:25 elokuun, 2024

Torstaina 12. syyskuuta 2024 klo 14-16

Lapinlahden Lähde, Auditorio, 1. kerros

Lapinlahdenpolku 8, Helsinki

Teams-liittyminen

Järjestäjinä Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry ja Vaikuttavuusseura ry

Millaisia ovat tarpeenmukaiset ja vaikuttavat mielenterveyspalvelut ja miten niitä johdetaan? Entä miten mielenterveyspolitiikkaa tulisi Suomessa viedä eteenpäin?

Tilaisuudessa aiheesta alustavat omista näkökulmistaan

Klaus Lehtinen, puheenjohtaja, ISPS Suomi, The International Society for Psychological and Social Approaches to Psychosis

Antti Pigg, puheenjohtaja, Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry

Sami Ylitalo, kehitysjohtaja, Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry

Antti Alaräisänen, vastuualuejohtaja, mielenterveys ja riippuvuudet, Lapin hyvinvointialue

Aija Salo, pääsihteeri, Mielenterveyspooli

Dialogia fasilitoi puheenjohtaja Paulus Torkki, Vaikuttavuusseura ry

Auditorioon mahtuu yhteensä 90 henkeä. Uskomme, että kaikki halukkaat mahtuvat auditorioon, mutta mikäli paikan päällä osallistuvia on paljon, lopetetaan auditorioon sisään päästäminen tilan ollessa täynnä.

Kahvi-/teetarjoilu.

Tilaisuuden jälkeen jatketaan vielä Nousevan mielen fasilitoimana keskustelua siitä, miten mielenterveysongelmia tulisi ihmisten näkökulmasta hoitaa ja miten sen pitäisi näkyä mielenterveyspolitiikassa. Osallistuakseen ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen.

Tervetuloa!

Jatka lukemistaMielenterveyspalvelujen tarpeenmukaisuus ja vaikuttavuus

Toiminnan ja johtamisen kehittäminen etenee

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelia viimeksi muokattu:25 toukokuun, 2024

Nousevan mielen hallitus käynnisti alkuvuodesta toiminnan ja johtamisen kehittämisen hankkeen, jonka etenemisestä vastaa varapuheenjohtaja Tapio Gauffin. Hän toimii yhdistyksen ja sen hallituksen toimintaa mahdollistavassa roolissa, mutta ei ota lähtökohtaisesti kantaa varsinaisen toiminnan sisältöön. Gauffin kertoo tässä kirjoituksessa hankkeen kuulumisia kesän kynnyksellä.

Hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Hankkeessa tavoitteena oli luoda yhdistyksen hallituksen toiminnalle ja johtamiselle selkeät periaatteet sekä vapauttaa resursseja arjen haasteen ratkomisesta varsinaiseen toimintaan. Lisäksi tavoitteena oli luoda yhdistykselle strategia ja vahvistaa hallitustoimijoiden omaa kyvykkyyttä suoriutua vastuistaan. Hankkeella rakennetaan yhdistyksen toiminnalle kestävä pohja tulevaisuuteen. Ohessa esitellään keskeiset saavutukset, jotka hankkeen aikana on hallitustoiminnassa ja koko yhdistyksessä saatu aikaan.

1. Organisaatiokulttuuri on vastuullisempi

Hallituksen toimintakulttuuri on muodostunut entistä vastuullisemmaksi. Yksilöiden vastuut on entistä paremmin määritelty ja vastuualueista raportoidaan ja keskustellaan hallituksen kokouksissa. Ennen yhdistyksen toimintaa käsiteltiin hallituksen kokouksissa asiakohtaisesti sen mukaan mitä tehtäviä ja funktioita yhdistyksessä oli meneillään, mutta nyt kokouksissa edetään ihmiset ja heidän vastuunsa kerrallaan. Puheenjohtajan sijaan esittelijöinä toimivat vastuu- tai tehtäväaluekohtaiset vastuuhenkilöt. Vastuita jaetaan ihmisten osaaminen ja mielenkiinto edellä.

2. Toiminta on suunnitelmallisempaa ja ennakoivampaa

Ennen hallituksessa toimittiin paljon ”ad hoc -pohjalta”. Kun ongelmia ilmeni, lähdettiin ongelmiin miettimään ratkaisua yksi kerrallaan ja etsittiin ihmisiä asioita hoitamaan. Nykyään jos tilanne ei ole erityisen kiireinen, ongelmaa ei ratkaista heti, vaan seuraavassa hallituksen kokouksessa määritellään vastaavan tyyppisiin tehtäviin vastuuhenkilö ja määritellään hänen vastuualueensa. Tällöin ei esimerkiksi tarvitse kysellä, että kuka päivittäisi nettisivut tällä kertaa tai kuka tällä kertaa arkistoisi jonkun sopimuksen. Nykyään laitetaan ensisijaisesti hallintamalli kuntoon sen sijaan, että ongelmia ratkaistaisiin yksittäin ja reaktiivisesti, tai toimintaa vietäisiin eteenpäin ensisijaisesti satunnaisten tarpeiden mukaan. Muuttuviin tilanteisiin reagoidaan, mutta pääosin toiminta on nyt ennakoivaa ja suunnitelmista, eikä heilahtele aivan joka tuulen mukana. Toiminnasta myös viestitään sisäisesti hyvin.

3. Ihmiset saavat parempaa ohjausta ja tukea

Olennaisen tärkeä hankkeen saavutus on parantunut ohjaus hallitustoimijoille jaetuista vastuista selviämiseksi. Hallitustoiminnan edistäminen on entistä enemmän siirtynyt hallituksen kokousten ulkopuolisiin tapaamisiin ja itsenäiseen sekä pienryhmissä tehtävään työskentelyyn. Hallituksen kokouksissa asioita käsitellään yleisellä tasolla ja linjataan yhdessä.

Yksilöllistä ohjausta järjestetään tarpeen mukaan, ja ohjauksessa suunnitellaan vastuiden hoitamista ja keskustellaan yhdessä ajankohtaisista asioista. Jatkossa on tarkoitus järjestää myös pari kertaa vuodessa työpajat, joissa hallitusvastuita työstetään yhdessä eteenpäin. Vastuullinen hallitustoiminta edellyttää konkreettista tekemistä. Yhteisen tekemisen oletetaan myös luovan lisää yhteisöllisyyttä hallitustoimintaan.

Hyvä perehdyttäminen, ohjaus, kohtaaminen ja tuki mahdollistavat ihmisten ja organisaation hyvinvoinnin sekä vapaaehtoisten ottamisen mukaan yhdistyksen toimintaan. Hallituksessa on kannustava ilmapiiri.

4. Strategia laaditaan vastaamaan ulkoisten sidosryhmien tarpeita ja toiveita

Hankkeessa keskitytään paljon organisaation sisäiseen kehittämiseen, mikä on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden ja sujuvuuden kannalta. Ensin on tehty kehittämistä vastaamalla kysymykseen ”mitä kehittämistä organisaation toiminnan jatkuvuus ja sujuvuus edellyttää”. Strategiatyössä taas oletetaan yhdistyksen olevan tavoitteita suunnitelmallisesti edistävä avoin järjestelmä osana laajempaa ekosysteemiä. Strategiassa laaditaan tärkeimmät linjaukset tulevaisuuden varsinaiselle toiminnalle.

Strategiatyötä ovat vieneet eteenpäin strategiavastaava Tomi Bergström sekä hallituksen puheenjohtaja Antti Haapakoski, tukenaan tarpeen mukaan mahdollistamisen näkökulmasta allekirjoittanut eli Tapio Gauffin. Strategian laatimiseksi Haapakoski ottaa yhdistyksen jäseniin yhteyttä loppusyksyyn mennessä ja kyselee, miksi he ovat liittyneet yhdistykseen ja mitä toiminnalta tulevaisuudessa toivovat. Yhteydenottojen perusteella hallitus laatii esityksen strategiasta, joka on tarkoitus hyväksyä yhdistyksen seuraavassa syyskokouksessa. Strategiatyöhön ei ainoastaan ”osallisteta” sidosryhmiä, vaan strategia luodaan yhdessä.

Yhdistys aikoo olla organisaatio, jonka varsinainen toiminta muotoutuu jäsenten ja sidosryhmien tarpeiden, odotusten ja toiveiden perusteella. Tämä kaikki kiteytyy strategiaan, jota pidetään hallituksen keskeisenä resurssina ja työkaluna. Strategian sisällöllistä tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan vuosittain.

Strategiatyössä määritellään myös kriittiset resurssit, joita yhdistys tulevaisuudessa tarvitsee tavoitteidensa saavuttaiseksi. Yhdistyksen tärkeimmän resurssin muodostavat ihmiset ja heidän osaamisensa, jonka kehittämiseen panostetaan.

5. Toimintoja ja taloutta koordinoidaan paremmin

Vastuullinen ja ennakoiva toimintakulttuuri ja hyvä ihmisten saama ohjaus eivät riitä, jos toimintoja ja taloutta ei koordinoida. Hankkeen aikana onkin kiinnitetty huomiota siihen, että toiminnot ja talous on liitetty toisiinsa. Toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa tehdään kiinteästi yhdessä. Toimintojen ja prosessien rajapinnoista tehdään sujuvia, ja määritellään vastuualueita, ryhmiä ja toimenkuvia mielekkäinä ja toisiinsa liittyvinä kokonaisuuksina. Myös tiedonhallinnan koordinaatioon on panostettu. Taloudesta vastaa hallituksessa Susanna Ojanperä.

Miltä tulevaisuus näyttää?

Hankkeen tavoitteissa on jo onnistuttu hyvin. Loppuvuodesta saavutuksia laajennetaan edelleen ja vakiinnutetaan. Hallituksessa on nyt luotu onnistuneesti kestävää pohjaa tulevaisuuden yhdistystoiminnalle ja hallituksessa vallitsee hyvä ilmapiiri ja tekemisen meininki. Kiitän kaikkia mukana olleita hallitustoimijoita, te olette tuloksen tehneet. Yhdistyksen tulevaisuus ulkoisia sidosryhmiään, etenkin jäseniään, palvelevana organisaationa näyttää oikein valoisalta. Hanke päättyy vuoden loppuun, mutta kehittäminen ei. Yhdessä oppiminen ja sen mukainen kehittäminen on jo integroitu osaksi hallituksen normaalia toimintaa.

Hankevastaava Tapio Gauffin toivottaa kaikille lukijoille aurinkoista kesää!

Lisätietoja: tapio.gauffin@nousevamieli.org

Jatka lukemistaToiminnan ja johtamisen kehittäminen etenee

Tomi Bergström, Antti Haapakoski, Susanna Ojanperä ja Tapio Gauffin kunniajäseniksi

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelia viimeksi muokattu:2 maaliskuun, 2024

Yhdistyksen kokous 3.11.2023 valitsi Tapio Gauffinin esityksestä yhdistyksen kunniajäseniksi Tomi Bergströmin, Antti Haapakosken ja Susanna Ojanperän. Tapio Gauffin valittiin kunniajäseneksi Marita Timosen esityksestä.

Tomi Bergström on Lapin hyvinvointialueen vastaava psykologi mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon vastuualueella ja Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori. Hän on koulutukseltaan psykologian tohtori. Tomi Bergström on tarjonnut yhdistyksen hallituksen jäsenenä asiantuntemustaan parempien mielenterveyspalvelujen kehittämisen edistämiseksi. Bergström on myös laatinut itse kannanottoja yhdistykselle.

Antti Haapakoski on kokemusasiantuntija ja koulutukseltaan ylioppilas. Hänet valittiin yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2024. Haapakoski oli toimittanut sihteerin tehtäviä esimerkillisesti. Haapakosken panos yhdistyksen toiminnan eteen etenkin vuonna 2023 oli ollut merkittävä. Haapakoski oli myös ottanut aktiivisesti kantaa kuntoutujien hyväksi.

Susanna Ojanperä on tamperelainen sosiaalityön opiskelija Lapin yliopistossa ja Nousevan mielen hallituksen taloudenhoitaja. Koulutukseltaan Ojanperä on lähihoitaja. Susanna Ojanperä on edistänyt yhdistyksen käytännön toimintaa ja taloudenhoitoa aktiivisesti ja näin mahdollistanut osaltaan yhdistyksen päämääriä.

Tapio Gauffin on rovaniemeläinen Nousevan mielen hallituksen monivuotinen puheenjohtaja ja aiemmin valittu kunniapuheenjohtajaksi. Gauffin on vuosien varrella kantanut merkittävää vastuuta yhdistyksen toiminnasta kokonaisuudessaan. Valinnan aikaan Gauffin työskenteli asiantuntijana Lapin hyvinvointialueen laadunhallinnan palveluissa. Koulutukseltaan Gauffin on yhteiskuntatieteiden maisteri.

Jatka lukemistaTomi Bergström, Antti Haapakoski, Susanna Ojanperä ja Tapio Gauffin kunniajäseniksi

Tiedote: hallitus käynnistää toiminnan ja johtamisen kehittämisen hankkeen

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelia viimeksi muokattu:3 marraskuun, 2024

Yhdistyksen hallituksessa on tunnistettu tarve sisäisen toiminnan ja johtamisen kehittämiselle. Tällä hetkellä yhdistyksen hallinnon toiminnassa on tehostamisen varaa yhteisten pelisääntöjen ja vastuiden sopimisen kehittämisellä.

Tähän tarpeeseen yhdistyksessä laaditaan ja otetaan käyttöön selkeät periaatteet hallituksen toiminnalle ja sen johtamiselle. Samalla laaditaan yhdistykselle strategia, joka ohjaa yhdistyksen toiminnan suunnittelua vuosina 2025-2030. Perimmäinen tarkoitus on vapauttaa yhdistyksen resurssit arjen haasteiden ratkomisesta varsinaiseen toimintaan.

”Perinteikäs yhdistyksemme tarvitsee selkeät rakenteet hallituksen arjen toiminnalle. Johtamis- ja toimintajärjestelmän kunnostaminen on yksi yhdistyksen tärkeimmistä tavoitteista tälle vuodelle”, kertoo hallituksen puheenjohtaja Antti Haapakoski Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry:stä.

Tarve on noussut hallituksen sisältä

Yhdistyksen hallituksen perustoiminta on osoittautunut toisinaan haasteelliseksi harrastuspohjalta tapahtuvan toiminnanohjauksen takia.

”On ymmärrettävää, että vapaaehtoispohjalta toimiva hallitus tarvitsee erillisen kehittämishankkeen toimintansa kunnostamiseksi. Hankkeella rakennetaan kestävä pohja yhdistyksen toiminnalle tuleville vuosille. Arjen toiminnan ja johtamisen sujuvoittamisen ohella strategia muodostuu tärkeäksi työkaluksi, jotta tulevat hallitukset pystyvät suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdistyksen tavoitteita entistä vaikuttavammin. Samalla vahvistetaan hallituksen jäsenten kyvykkyyksiä selvitä itsenäisesti omista vastuistaan ja kehittää omaa toimintaansa”, sanoo hankekokonaisuutta vetävä ja yhdistyksen toiminnan johtamisesta tänä vuonna päävastuun kantava varapuheenjohtaja Tapio Gauffin.

Hankkeen on tarkoitus valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä, jolloin yhdistyksellä arvioidaan olevan valmiina yhdessä sovitut ja dokumentoidut käytännöt hallituksen toiminnalle sekä vahvistettu strategia tuleville vuosille. Hanke on alustavasti tarkoitus toteuttaa ilman erillistä rahoitusta.

Jatka lukemistaTiedote: hallitus käynnistää toiminnan ja johtamisen kehittämisen hankkeen

Uuden puheenjohtajan tervehdys

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:4 marraskuun, 2023

Rakkaat ystävät

Minut on valittu eilen Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry:n hallituksen puheenjohtajaksi eilen syyskokouksessa. Olen ollut toiminnassa mukana muutaman vuoden ja hallituksen toiminnassa ensin varajäsenenä ja sitten sihteerinä. Olen erittäin innostunut kehittämään suomalaista mielenterveystyötä, sekä palkallista, että vapaaehtoista. Minun työkuvani on vapaaehtoistyö eli siis palkkio työstä on nolla euroa, mutta sitten on tilannekohtaisia asioita kuten matkakorvauksia ja jotain muuta pientä korvausta nähdystä vaivasta. Näkemykseni on kuitenkin se, että yhdistyksen talous on pidettävä kunnossa ja sen vuoksi ainakin omalta osaltani pyrin ottamaan korvauksia vastaan niin vähän kuin mahdollista.

Olen syntynyt vuonna 1984 ja ensimmäistä kertaa olin mielenterveyspalveluiden asiakkaana vuonna 2002, jolloin minulla oli syömishäiriö ja psykoosi. Olin näiden syiden vuoksi nuorisopsykiatrisella osastolla noin 4 kuukautta. Olen ollut toistuvasti laitoshoidossa ja tämän seikan vuoksi olen tullut siihen vakaumukseen, että en hyväksy pakkolääkitystä missään tilanteessa. Jos asiakkaan tai potilaan nähdään tarvitsevan pakkolääkitystä, on tilanne saavutettava neuvottelemalla. Pakkolääkitys mahdollistaa sen, että voidaan antaa lamaavia, passivoivia, lihottavia, masentavia ja koko
elimistön toimintaa sekoittavia lääkkeitä. Siis jopa sellaisia lääkkeitä, jotka saattavat viedä hengen kuten esimerkiksi klotsapiini.

Olen taustaltani siis selvästi näkökulmaa ajatellen paranoidista skitsofreniaa sairastava henkilö ja tunnen sen maailman hyvin. Ihmisillä saattaa olla erittäin vaikeita ja vaarallisia vainoharhoja ja siinä onkin tekeminen, että ihminen oppii tulemaan toimeen harhojensa kanssa panikoimatta tai raivoamatta, olematta itsetuhoinen tai vaarallinen. Tämän kaiken olen läpikäynyt. Tiedän miltä skitsofrenia tuntuu. Sitä voisi hyvin kuvata sanomalla että olotila on skitsofreeninen, siis täysin mielenvikainen.

Minulle on suuri kunnia päästä Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry:n hallituksen puheenjohtajaksi. Kiitän edellistä puheenjohtajaa ja eilen kunniajäseneksi valittua Tapio Gauffinia hyvästä, erinomaisesta, työstä tavallisten suomalaisten mielenterveyskuntoutujien elämän helpottamiseksi. Kiitän myös hallitusta saamastani luottamuksesta ja lupaan antaa kaiken tarmokkuuteni yhdistyksen kehittämiseksi eteenpäin. Tunnen saaneeni käteeni soihdun Tapiolta ja minä kannan sitä jonkin aikaa ojentaakseni sen soihdun seuraajalleni. Yhteistyö kaikkien kumppanitahojen kanssa on jatkumassa samalla tavalla kuin Tapion puheenjohtajuuden aikana. En ole suunnittelemassa muutoksia kuin ne muutokset joita on tähän saakka yhdessä suunniteltu hallituksen kanssa.

Jatkan siis samalla linjalla kuin yhdistystä on tähän saakka johdettu. Pyrin omalta osaltani helpottamaan mielenterveystyöntekijöiden, mielenterveyskuntoutujien, potilaiden ja erilaisten hoitoyksiköiden piirissä asuvien ihmisten elämää. Toivon myös hyvin lämpimästi, että jos ihmisillä on mielenterveysasioihin liittyvää asiaa kuten vaikkapa kehittämis-ideoita, niin ottakaa minuun yhteyttä. Toivon myös, että avoin dialogi hoitomuotona tulisi entistä tunnetummaksi ja sitä käytettäisiin entistä enemmän ja tutkittaisiin sen vaikutusta tuloksiin ja kustannuksiin suhteutettuna. Nyt on minun vuoroni olla mahdollistamassa keskustelua ja rohkaista ihmisiä puhumaan asioista vaikka olisivat niistä täysin eri mieltä. Se on jokaisen oikeus, että voi ajatella asioista ihan omalla tavalla.

Lauantaina 4.11.2023

Antti Haapakoski
Hallituksen puheenjohtaja, Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry

Jatka lukemistaUuden puheenjohtajan tervehdys

Tapio Gauffinin päätössanat hallituksen puheenjohtajana

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:28 lokakuun, 2023

Minut valittiin silloisen Suomen skitsofreniayhdistys ry:n hallituksen puheenjohtajaksi loppuvuonna 2018. Opiskelin tuolloin toista vuotta yhteiskuntatutkimusta yliopistossa ja olin kovin kiukkuinen mies. Takana oli yli kymmenen vuoden neuroleptikuuri, lääkityksen omaehtoinen lopetus ja siitä seurannut ihmeparantuminen. Tämä ei lainkaan minua silti miellyttänyt: palvelulupaus oli rikottu ja vakavaa, korvaamatonta haittaa oli tuotettu. Olin kiinnostunut erityisesti psykoosin kokeneiden heikolla tolalla olleista ihmisoikeuksista. Näillä motiiveilla halusin ryhtyä yhdistyksen puheenjohtajaksi.

Puheenjohtajaksi tullessani yhdistyksen toiminta oli erittäin byrokraattista. Hallituksen ja yhdistyksen kokoukset olivat toiminnan keskiössä ja kokoukset olivat jonkinlainen itseisarvo. Silti henki oli hyvä ja lämmin ja joka vuosi syntyi lehti. Alusta alkaen aloin viedä panostusta kohti yhteiskunnallista vaikuttamista ja saimme vietyä toiminnan siltä osin uudelle tasolle. Yhdistyksessä on ollut näinä vuosina työntekijöitä ja erilaisia hankkeita sekä runsaasti erilaisia tilaisuuksia on järjestetty.

Yhdistyksen nimi vaihdettiin puheenjohtajavuosieni alkuvaiheessa Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry:ksi. Kutsumanimi on Nouseva mieli ja tällä muutoksella haluttiin nostaa esiin keskustelua skitsofrenia-käsitteen haitallisuudesta ihmisten toipumiselle, toimijuudelle ja elämän mahdollisuuksille.

Myöhemmin yhdistys sitoutui sääntömääräisesti edistämään sellaista totuttua laajempaa ihmiskuvaa, jossa psykoosi voidaan nähdä myös muuna kuin sairauden oireena.

Tällä hetkellä tilanne on se, että omalta osaltani intohimo on laantunut, enkä ole enää puheenjohtajaksi ehdolla. On aika valita tilalle sellainen, jota yhdistyksen aate enemmän koskee ja jolla on enemmän paloa aatteelle.

Vaikka asennemuokkausta ja yhdistyksen toiminnan kehittämistä on saatu puheenjohtajavuosinani hyvin edistettyä, olen itse valtakunnalliseen mielenterveyspolitiikkakeskusteluun pettynyt. Kiinnostus on paljon enemmän ”mielen hyvinvoinnissa” kuin sellaisissa eksistentiaalisissa haasteissa, jotka vaativat ehdottomasti terveydenhuollon palveluita. Lisäksi huomio on vakavasti oireilevien kannalta liikaa lyhyissä, vahvasti standardoiduissa menetelmissä, kuten omahoidoissa ja strukturoiduissa lyhytterapioissa. Näistä mielenterveyspolitiikan painopisteistä ei vakavista kriiseistä kärsivien monimutkaisiin tilanteisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin ole paljon iloa. Teollisuuslogiikalla levitettävät standardoidut ”takuumenetelmät” eivät takaa hoidon psykologista jatkuvuutta ja voivat tuottaa häiriökysyntää, jos asiakkaat eivät saa mitä tarvitsevat. Lieviin psyykkisiin haasteisiin lyhytmenetelmät voivat toimia, enkä tätä halua lainkaan vähätellä.

Mahdollisesti kustannusvaikuttavin toiminta mitä terveydenhuolto voi mielenterveyspalvelujen saralla tuottaa, on varhainen ja avohoitopainotteinen puuttuminen psykoosiin. Mielenterveyspolitiittisessa keskustelussa prioriteetit ovat vakavasti oireilevien ja terveydenhuoltoa väistämättä tarvitsevien näkökulmasta hukassa ja toisaalta avointa keskustelua prioriteeteista ei ole edes käyty.

Viime aikoina kuitenkin on ollut valoa tunnelin päässä näkyvissä, koska kiinnostus avoimen dialogin hoitomallia kohtaan on herännyt. Malli on kypsynyt 1990-luvulla Suomen Länsi-Pohjassa ja levinnyt sieltä maailmalle. Nyt on mahdollista, että malli voisi palata Englannin kierroksen kautta muualle Suomeen. Avoimen dialogin hoitomalli on tarpeenmukaisen hoidon kehityslinjan viimeisin sovellus, ja tarpeenmukaista hoitoa on aina kehitetty psykoosien hoito edellä.

Itse olen ihmisenä muuttunut paljon puheenjohtajavuosinani. Olen muuttunut niin paljon, että en tiedä mitä siitä edes kirjoittaisin. Jääköön siis kirjoittamatta. Asiantuntijana kiinnostukseni on laajentunut kohti koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja siihen liittyviä ilmiöitä. Koko aikana haasteeni on ollut määritellä, että kenen asialla Nouseva mieli oikein on. En osaa vastata siihen vieläkään.

Aion jatkaa yhdistyksen hallituksessa ja keskittyä kehittämään Nousevaa mieltä organisaationa. Aatteellisen johtajuuden aion jättää tulevalle puheenjohtajalle ja keskityn toiminnan kehittämiseen. Tälle on selkeä tarve: sekä hallituksen päivittäistoiminta että strateginen suunnittelu tulee nostaa uudelle tasolle, mielellään tässä mainitussa järjestyksessä. Tämä mahdollistaa nykyistä monipuolisemman varsinaisen toiminnan. Yhdistyksellä on potentiaalia kehittyä nykyistä paremmaksi organisaatioksi. Sisältöasiantuntemusta riittää ennestään, eikä sillä puolella ongelmia ole ollutkaan.

Olen optimistinen yhdistykseen tulevaisuuden suhteen ja kiitän kaikkia, jotka ovat näinä vuosina matkassa mukana tavalla tai toisella olleet. Kiitän myös siitä, että yhdistys nimitti minut kunniapuheenjohtajaksi kesällä 2021.

Tapio Gauffin, hallituksen puheenjohtaja vuodet 2019 – 2023

Jatka lukemistaTapio Gauffinin päätössanat hallituksen puheenjohtajana

Kirjoittajakurssi

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:28 syyskuun, 2023

Nousevassa mielessä järjestetään syksyn-23 aikana kirjoittajakurssi, joka koostuu harjoituksista ja niihin liittyvistä keskusteluista. Kurssin teema on omaelämäkerrallinen, mutta se ei ole terapeuttinen. Harjoituksissa käytetään aineistoa esimerkiksi päiväkirjoista, unista, aistimuistoista, tärkeistä käänne- tai murroskohdista elämässä, yhteiskunnallisista/historiallisista tapahtumista suhteessa omaan elämään sekä lähettämättömistä kirjeistä. Tuotettuja tekstejä voi jakaa toisten osanottajien kanssa omien tuntemusten mukaan. Pakollista jakaminen ei ole. 

Kurssi toteutuu Zoomissa internetissä neljänä iltana lokakuussa: 

Tiistaisin 3.10., 10.10., 17.10. ja 24.10. klo 18-20. 

Kirjoittajakurssi on jäsenille maksuton. Jos et ole jäsen, mutta haluat tulla kurssille, voit liittyä jäseneksi maksamalla 15 euroa yhdistyksen tilille. 

Ilmoittautuminen 2.10. mennessä sähköpostitse osoitteeseen: 

ehmtimonen@gmail.com 

Ilmoittautuneille lähetetään linkit sähköpostiin, eli osallistuaksesi Zoomissa tarvitset sähköpostiosoitteen. Klikkaamalla linkkiä mainittuina ajankohtina Zoom avautuu koneellesi tai älypuhelimeesi. 

Ohjaajina Nousevasta mielestä toimivat Marita Timonen ja Karoliina Maanmieli. Jos zoomin kanssa tulee ongelmia, voit soittaa Karoliinalle numeroon: 050 3454537. Karoliina on mukana ensimmäisellä kerralla alussa. Sen jälkeen Marita ohjaa kurssia.

Jatka lukemistaKirjoittajakurssi