Ajankohtaista

Read more about the article Vastuullisesti eteenpäin – Nousevan mielen strategia vuosille 2025-2027

Vastuullisesti eteenpäin – Nousevan mielen strategia vuosille 2025-2027

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:30 marraskuun, 2024

Nousevan mielen strategia vuosille 2025-2027

  • Strategiaa on hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 29.11.2024.
  • Strategia tarkoittaa tässä pitkän aikavälin suunnitelmaa yhdistyksen toiminnan suunnasta
  • Strategia perustuu puheenjohtaja Antti Piggin toteuttamaan jäsenkyselyyn, johon vastasi 22 jäsentä. Yhteyttä pystyttiin ottamaan 43 jäseneen. Strategian on täydentänyt kokonaisuudeksi Tapio Gauffin. Strategialuonnos oli avoimella kommenttikierroksella ennen hyväksymistä.
  • Tämä strategia on voimassa vuodet 2025-2027. Strategiaa seurataan mahdollisesti päivitetään vuosittain. Hallitus tiedottaa mahdollisista muutoksista strategiaan.
  • Strategia päivitetään kesällä 2027 tehtävällä jäsenkyselyllä, joka tulee muodostumaan strategian perustaksi vuodesta 2028 eteenpäin
  • Vuonna 2027 tehtävä jäsenkysely on päämuodoiltaan sama kuin vuonna 2024 tehty jäsenkysely ja se on suunnattu hallituksen ulkopuolisille yhdistyksen jäsenille, joiden tahto on toiminnan kivijalka

Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry on psykoositoipujien, heidän läheistensä ja asiaa kannattavien valtakunnallinen etujärjestö. Yhdistys on perustettu vuonna 2010 ja merkitty rekisteriin vuonna 2011.

STRATEGINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI

Strategia on laadittu ennen kaikkea jäsenten ja yhdistyksen ensisijaisen eturyhmän eli psykoositoipujien määrittelemistä tarpeista käsin. Sitä on hieman täydennetty, jotta yhdistyksen kaikki keskeiset tavoitteet tulevat strategiassa huomioiduksi.

Psykoositoipujat ovat marginalisoitu väestöryhmä, joka toisaalta on huomattavan heterogeeninen. Psykoosikokemukset ovat väestössä yleisiä ja vain harva ajautuu siihen pisteeseen, että henkilö saa psykoosisairausdiagnoosin. Myös toipuminen on yksilöllistä ja suurella osalla on tarpeenmukaisten palveluiden edesauttamana potentiaalia toipua jopa täysin ja pysyvästi myös vakavimmista psykooseista.

Koska psykoosiin liitetään yleisesti käsitys yksilön irrationaalisuudesta sekä vaarallisuudesta ilman lääkkeitä, voidaan perustellusti puhua erityisen leimatusta kohderyhmästä. Enemmistö vakavan ja pitkittyneen psykoosin takia hoidetuista on työelämän ulkopuolella ja keskimääräinen elinikä on muuta väestöä huomattavasti lyhyempi. Huono-osaisuus alkaa tavallisesti jo nuorella iällä.

Hyviä käytäntöjä palvelujärjestelmän organisoimiseksi ja vaikuttavia psykososiaalisia hoitomenetelmiä on olemassa, mutta psykoosipotilaiden hoito on hyvin medikalisoitunutta ja diagnoosikeskeistä. Suomessa on noussut viime vuosina ajatus järjestää palvelut hyvää elämää korostavan toipumisorientaation ympärille, mutta tällöin aivoperäisiä ongelmia painottavat sairausteoriat jäävät silti usein vaille kyseenalaistamista. Suomessakin on esiintynyt akateemisia ja ruohonjuuritason näkemyksiä tarpeesta siirtyä psykoosisairauksien hoitamisesta kokonaisvaltaisten elämäntilanteiden hoitoon, jossa ongelmat ja oireilu nähdään ihmisten välillä ennemminkin kuin yksilöissä ja heidän aivoissaan.

Suomessa on tällä hetkellä vahvasti priorisoitu lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoito, mutta tukijoiden, käytännön toimijoiden ja joidenkin mielenterveysalan järjestöjen ohella esimerkiksi THL on pitänyt esillä tarvetta kehittää tulevaisuudessa vaikeaoireisten monimuotoisia palveluita.

Hyvinvointialueet kärsivät resurssipulasta ja mielenterveyspalveluja kehitetään tavallisesti lyhytnäköisillä tavoitteilla. Tarvetta olisi siirtyä strategisempaan kehittämiseen, jossa laadukkaat ja vaikuttavat palvelut nähdään edullisten kustannusten ja sitoutuneen henkilöstön toisena puolena. Tällaista visiota Nouseva mieli haluaa olla edistämässä. Myös rahoituksen tulisi tulevaisuudessa kannustaa vaikuttavien palveluiden järjestämiseen. Lisäksi sosiaalietuuksien tulisi tukea psykoositoipujia tavoitteissa siirtyä kohti autonomista ja oman näköistä hyvää elämää.

Julkinen arvo psykoositoipujien hyväksi tuotetaan strategisissa kumppanuuksissa hallintojen ja organisaatioiden sekä kansalaisyhteiskunnan rajat ylittäen. Myös yrityssektori on tärkeää saada mukaan kumppaniksi edistämään vastuullisuutta. Nouseva mieli on mielellään strateginen kumppani edistämässä parempaa tulevaisuutta psykoositoipujille ja siten parempaa yhteiskuntaa.

MISSIO

Yhdistys edistää psykoosin kokeneiden henkistä hyvinvointia, yhdistää ja aktivoi valtakunnallisesti mielenterveyskuntoutujia ja heidän läheisiään, edistää jäsentensä mielenterveyttä ja saattaa kokemusasiantuntijoiden äänen kuuluviin yhteiskunnassa. Yhdistys vaikuttaa siihen, että psykoosin perusteella hoitoa tarvitsevien erityistarpeet otetaan huomioon mielenterveyspalveluita ja etuisuuksia kehitettäessä.

VISIO

Psykoosikokemukset, asenteet niitä kohtaan yhteiskunnassa tai hoitokeinot terveydenhuollossa eivät ole este täysivaltaiselle kansalaisuudelle eivätkä hyvälle elämälle osittain toipuneena tai täysin parantuneena. Psykoosiin liittyvät elämänkokemukset on mahdollista kääntää voimavaraksi. Vierailtakin tuntuvat kokemukset uskalletaan ottaa avoimeen dialogiin tarkastetavaksi olettamatta niitä automaattisesti sairauden oireiksi. Psykoosista toipuvat saavat omiin tarpeisiinsa vastaavaa sosiaalista tukea ja pääsevät elämässä eteenpäin.

ARVOT

VASTUULLISUUS

Ihmisiä kunnioitetaan yksilöinä ja ryhminä. Kokemuksia ei pyritä muuttamaan, vaan niitä kuunnellaan sellaisenaan. Toiminnan perusta muodostuu ihmisten kokemista tarpeista.

YHTEISÖLLISYYS

Toiminta on ryhmämuotoista ja eri saattaa eri lähtökohdista ja taustoista tulevat ihmiset yhteen.

TASAVERTAISUUS

Kaikki ihmiset ovat toiminnassa ja yhteiskuntasuhteissa tasavertaisia. Ketään ei syrjitä eikä kokemuksia leimata.

TAVOITTEELLISUUS

Hallitus huolehtii toiminnan tavoitteellisuudesta. Toiminnasta kertyvällä tiedolla osoitetaan toiminnan vaikuttavuus. Palautetta hyödynnetään aidosti yhdistyksen kehittämiseen.

STRATEGISET PAINOPISTEET

Poutapilvi-lehti

  • Tämä julkaisu on yksi Nousevan mielen ydintoiminnoista
  • Lehti tullaan julkaisemaan muodossa tai toisessa kerran vuodessa 2025, 2026 ja 2027
  • Kokemusasiantuntijoiden tarinat ja projektit ovat lehden toivotuinta sisältöä
  • Poutapilvi-lehdestä tykätään paljolti sellaisena kuin se on ollut tähänkin asti
  • Poutapilvi-lehden toiminta perustuu palkattomaan ja palkkiottomaan vapaaehtoistyöhön
    Arviointi:
  • lehti julkaistu vuoden päätteeksi 2025, 2026 ja 2027
  • Päätoimittaja ja hallitus arvioivat jokaisen kuukauden lopulla

Paikallistason toiminta

  • Pyritään kehittämään esimerkiksi Helsingissä paikallistason toimintaa ja mikäli se onnistuu, voidaan samoja metodeja levittää muualle Suomeen
  • Luontoretket ovat ensimmäinen paikallistason projekti ja siinä paikalliset aktiivit saavat suuren roolin kehittää juuri kyseistä aktiiviporukkaa kiinnostavan luontoretkeilymuodon
  • Paikallistason toiminta budjetoidaan tarpeen mukaan ja mahdolliset hankerahat käytetään
  • Ideoidaan strategiakaudella hanke kehkeytyvän toiminnan perusteella ja pyritään saamaan sille rahoitus
    Arviointi:
  • Paikallistason toiminta on suunniteltu viimeistään kesäkuussa 2025 käynnistetty viimeistään saman vuoden elokuussa. Toiminta jatkuu vuoden 2027 loppuun saakka.
  • Hankerahoitusta on haettu vuoden 2027 loppuun mennessä
  • Toimintaan osallistuneiden määrä
  • Vähintään suullinen palaute

Valtakunnallinen näkyvyys

  • Nouseva mieli pyrkii saamaan kokemusasiantuntijoita mukaan valtakunnalliseen ja maakunnalliseen mielenterveyskeskusteluun käyttämällä vaikuttamisen välineinä esimerkiksi nettiä, sanomalehtiä, paneelikeskusteluita ja yhteistyötä muiden mielenterveysasioiden parissa toimivien toimijoiden kanssa
    Arviointi:
  • Valtakunnallista näkyvyyttä on edistetty aktiiviisesti jokaisena vuonna edellä mainituilla tavoilla ja mahdollisesti muilla innovaatioilla.
  • Nettisivuille on kerätty uusia kokemusasiantuntijoiden tarinoita vuosittain

Lääkkeiden sivuvaikutukset, hyvät ja huonot puolet

  • Yhdistys rohkaisee etenkin kokemusasiantuntijoita kertomaan lääkkeiden vaikutuksista
  • Keskustelussa pakkolääkityksestä pyritään tuomaan esiin kokemusasiantuntijoiden näkökulma asiaan
    Arviointi:
  • Kokemusasiantuntijoita on osallistettu keskusteluun lääkkeistä jokaisena vuonna

Hallituksen arvioon perustuvat painopisteet:

Edunvalvonta

  • Mielenterveyspolitiikkaa ja edunvalvontaa arvioidaan ja siihen otetaan kantaa jäsenistön ja kohderyhmän edun sekä ihmisoikeuksien näkökulmasta. Tämä osaltaan ohjaa toimimista Mielenterveyspoolissa ja muissa verkostoissa.
    Arviointi:
  • Mielenterveyspoolissa on otettu kirjallisesti kantaa mielenterveyspolitiikkaan kohderyhmän edun näkökulmasta vuosittain

Hyvä hallitustoiminta

  • Pieni ja huolellinen hallitus
  • Hallitus panostaa tietosuojasta huolehtimiseen
  • Hallitus on avoin, osallistava ja varsinaista toimintaa sekä ihmisten ideoita ja osaamisen hyödyntämistä mahdollistava
    Arviointi:
  • Moitteeton toiminnantarkastuskertomus joka vuosi
  • Hallitus järjestää avoimia keskustelumahdollisuuksia varsinaista toimintaa edistävien ja toiminnasta kiinnostuneiden ideoiden tukemiseksi joka vuosi
  • Tarjotaan riittävä ohjaus ja annetaan riittävät ohjeet varsinaisen toiminnan raportointiin
Jatka lukemistaVastuullisesti eteenpäin – Nousevan mielen strategia vuosille 2025-2027
Read more about the article Kommentoi strategialuonnosta vuosille 2025-2027

Kommentoi strategialuonnosta vuosille 2025-2027

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:25 marraskuun, 2024

Nousevan mielen strategia vuosille 2025-2027

  • Tämä strategialuonnos on laadittu 14.11.2024
  • Strategiaa esitetään hyväksyttäväksi syyskokouksessa 29.11.2024.
  • Strategialuonnosta voi kommentoida oheisella lomakkeella: https://forms.gle/92vtfUjo1HefduoT7. Kommentoida voi 28.11.2024 saakka ja hallitus ottaa kommentit huomioon.
  • Strategia tarkoittaa tässä pitkän aikavälin suunnitelmaa yhdistyksen toiminnan suunnasta
  • Strategia perustuu puheenjohtaja Antti Piggin toteuttamaan jäsenkyselyyn, johon vastasi 22 jäsentä. Yhteyttä pystyttiin ottamaan 43 jäseneen. Strategian on täydentänyt kokonaisuudeksi Tapio Gauffin.
  • Tämä strategia on voimassa vuodet 2025-2027. Strategiaa seurataan mahdollisesti päivitetään vuosittain. Hallitus tiedottaa mahdollisista muutoksista strategiaan.
  • Strategia päivitetään kesällä 2027 tehtävällä jäsenkyselyllä, joka tulee muodostumaan strategian perustaksi vuodesta 2028 eteenpäin
  • Vuonna 2027 tehtävä jäsenkysely on päämuodoiltaan sama kuin vuonna 2024 tehty jäsenkysely ja se on suunnattu hallituksen ulkopuolisille yhdistyksen jäsenille, joiden tahto on toiminnan
    kivijalka

Interaktiivisessa strategiaprosessissa on 25.11.2024 lisätty kommentoitavaksi luonnos strategisesta toimintaympäristöanalyysista, yhdistyksen missiosta, visiosta ja arvoista.

Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry on psykoositoipujien, heidän läheistensä ja asiaa kannattavien valtakunnallinen etujärjestö. Yhdistys on perustettu vuonna 2010 ja merkitty rekisteriin vuonna 2011.

STRATEGINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI

Strategia on laadittu ennen kaikkea jäsenten ja yhdistyksen ensisijaisen eturyhmän eli psykoositoipujien määrittelemistä tarpeista käsin. Sitä on hieman täydennetty, jotta yhdistyksen kaikki keskeiset tavoitteet tulevat strategiassa huomioiduksi.

Psykoositoipujat ovat marginalisoitu väestöryhmä, joka toisaalta on huomattavan heterogeeninen. Psykoosikokemukset ovat väestössä yleisiä ja vain harva kroonistuu siihen pisteeseen, että henkilö saa psykoosisairausdiagnoosin. Myös toipuminen on yksilöllistä ja suurella osalla on tarpeenmukaisten palveluiden edesauttamana potentiaalia toipua jopa täysin ja pysyvästi myös vakavimmista psykooseista.

Koska psykoosiin liitetään yleisesti käsitys yksilön irrationaalisuudesta sekä vaarallisuudesta ilman lääkkeitä, voidaan perustellusti puhua erityisen leimatusta kohderyhmästä. Enemmistö vakavan ja pitkittyneen psykoosin takia hoidetuista on työelämän ulkopuolella ja keskimääräinen elinikä on muuta väestöä huomattavasti lyhyempi. Huono-osaisuus alkaa tavallisesti jo nuorella iällä.

Hyviä käytäntöjä palvelujärjestelmän organisoimiseksi ja vaikuttavia psykososiaalisia hoitomenetelmiä on olemassa, mutta psykoosipotilaiden hoito on hyvin medikalisoitunutta ja diagnoosikeskeistä. Suomessa on noussut viime vuosina ajatus järjestää palvelut hyvää elämää korostavan toipumisorientaation ympärille, mutta tällöin aivoperäisiä ongelmia painottavat sairausteoriat jäävät silti usein vaille kyseenalaistamista. Suomessakin on esiintynyt akateemisia ja ruohonjuuritason näkemyksiä tarpeesta siirtyä psykoosisairauksien hoitamisesta kokonaisvaltaisten elämäntilanteiden hoitoon, jossa ongelmat ja oireilu nähdään ihmisten välillä ennemminkin kuin yksilöissä ja heidän aivoissaan.

Suomessa on tällä hetkellä vahvasti priorisoitu lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoito, mutta tukijoiden, käytännön toimijoiden ja joidenkin mielenterveysalan järjestöjen ohella esimerkiksi THL on pitänyt esillä tarvetta kehittää tulevaisuudessa vaikeaoireisten monimuotoisia palveluita.

Hyvinvointialueet kärsivät resurssipulasta ja mielenterveyspalveluja kehitetään tavallisesti lyhytnäköisillä tavoitteilla. Tarvetta olisi siirtyä strategisempaan kehittämiseen, jossa laadukkaat ja vaikuttavat palvelut nähdään edullisten kustannusten ja sitoutuneen henkilöstön toisena puolena. Tällaista visiota Nouseva mieli haluaa olla edistämässä. Myös rahoituksen tulisi tulevaisuudessa kannustaa vaikuttavien palveluiden järjestämiseen. Lisäksi sosiaalietuuksien tulisi tukea psykoositoipujia tavoitteissa siirtyä kohti autonomista ja oman näköistä hyvää elämää.

Julkinen arvo psykoositoipujien hyväksi tuotetaan strategisissa kumppanuuksissa hallintojen ja organisaatioiden sekä kansalaisyhteiskunnan rajat ylittäen. Myös yrityssektori on tärkeää saada mukaan kumppaniksi edistämään vastuullisuutta. Nouseva mieli on mielellään strateginen kumppani edistämässä parempaa tulevaisuutta psykoositoipujille ja siten parempaa yhteiskuntaa.

MISSIO

Yhdistys edistää psykoosin kokeneiden henkistä hyvinvointia, yhdistää ja aktivoi valtakunnallisesti mielenterveyskuntoutujia ja heidän läheisiään, edistää jäsentensä mielenterveyttä ja saattaa kokemusasiantuntijoiden äänen kuuluviin yhteiskunnassa. Yhdistys vaikuttaa siihen, että psykoosin perusteella hoitoa tarvitsevien erityistarpeet otetaan huomioon mielenterveyspalveluita ja etuisuuksia kehitettäessä.

VISIO

Psykoosikokemukset, asenteet niitä kohtaan yhteiskunnassa tai hoitokeinot terveydenhuollossa eivät ole este täysivaltaiselle kansalaisuudelle eivätkä hyvälle elämälle osittain toipuneena tai täysin parantuneena. Psykoosiin liittyvät elämänkokemukset on mahdollista kääntää voimavaraksi. Vierailtakin tuntuvat kokemukset uskalletaan ottaa avoimeen dialogiin tarkastetavaksi olettamatta niitä automaattisesti sairauden oireiksi. Psykoosista toipuvat saavat omiin tarpeisiinsa vastaavaa sosiaalista tukea ja pääsevät elämässä eteenpäin.

ARVOT

VASTUULLISUUS

Ihmisiä kunnioitetaan yksilöinä ja ryhminä. Kokemuksia ei pyritä muuttamaan, vaan niitä kuunnellaan sellaisenaan. Toiminnan perusta muodostuu ihmisten kokemista tarpeista.

YHTEISÖLLISYYS

Toiminta on ryhmämuotoista ja eri saattaa eri lähtökohdista ja taustoista tulevat ihmiset yhteen.

TASAVERTAISUUS

Kaikki ihmiset ovat toiminnassa ja yhteiskuntasuhteissa tasavertaisia.Ketään ei syrjitä eikä kokemuksia leimata.

TAVOITTEELLISUUS

Hallitus huolehtii toiminnan tavoitteellisuudesta. Toiminnasta kertyvällä tiedolla osoitetaan toiminnan vaikuttavuus. Palautetta hyödynnetään aidosti yhdistyksen kehittämiseen.

STRATEGISET PAINOPISTEET

Poutapilvi-lehti

  • Tämä julkaisu on yksi Nousevan mielen ydintoiminnoista
  • Lehti tullaan julkaisemaan muodossa tai toisessa kerran vuodessa 2025, 2026 ja 2027
  • Kokemusasiantuntijoiden tarinat ja projektit ovat lehden toivotuinta sisältöä
  • Poutapilvi-lehdestä tykätään paljolti sellaisena kuin se on ollut tähänkin asti
  • Poutapilvi-lehden toiminta perustuu palkattomaan ja palkkiottomaan vapaaehtoistyöhön
    Arviointi:
  • lehti julkaistu vuoden päätteeksi 2025, 2026 ja 2027
  • Päätoimittaja ja hallitus arvioivat jokaisen kuukauden lopulla

Paikallistason toiminta

  • Pyritään kehittämään esimerkiksi Helsingissä paikallistason toimintaa ja mikäli se onnistuu, voidaan samoja metodeja levittää muualle Suomeen
  • Luontoretket ovat ensimmäinen paikallistason projekti ja siinä paikalliset aktiivit saavat suuren roolin kehittää juuri kyseistä aktiiviporukkaa kiinnostavan luontoretkeilymuodon
  • Paikallistason toiminta budjetoidaan tarpeen mukaan ja mahdolliset hankerahat käytetään
  • Ideoidaan strategiakaudella hanke kehkeytyvän toiminnan perusteella ja pyritään saamaan sille rahoitus
    Arviointi:
  • Paikallistason toiminta on suunniteltu viimeistään kesäkuussa 2025 käynnistetty viimeistään saman vuoden elokuussa. Toiminta jatkuu vuoden 2027 loppuun saakka.
  • Hankerahoitusta on haettu vuoden 2027 loppuun mennessä
  • Toimintaan osallistuneiden määrä
  • Vähintään suullinen palaute

Valtakunnallinen näkyvyys

  • Nouseva mieli pyrkii saamaan kokemusasiantuntijoita mukaan valtakunnalliseen ja maakunnalliseen mielenterveyskeskusteluun käyttämällä vaikuttamisen välineinä esimerkiksi
    nettiä, sanomalehtiä, paneelikeskusteluita ja yhteistyötä muiden mielenterveysasioiden parissa toimivien toimijoiden kanssa
    Arviointi:
  • Valtakunnallista näkyvyyttä on edistetty aktiiviisesti jokaisena vuonna edellä mainituilla tavoilla ja mahdollisesti muilla innovaatioilla.
  • Nettisivuille on kerätty uusia kokemusasiantuntijoiden tarinoita vuosittain

Lääkkeiden sivuvaikutukset, hyvät ja huonot puolet

  • Yhdistys rohkaisee etenkin kokemusasiantuntijoita kertomaan lääkkeiden vaikutuksista
  • Keskustelussa pakkolääkityksestä pyritään tuomaan esiin kokemusasiantuntijoiden näkökulma asiaan
    Arviointi:
  • Kokemusasiantuntijoita on osallistettu keskusteluun lääkkeistä jokaisena vuonna

Hallituksen arvioon perustuvat painopisteet:

Edunvalvonta

  • Mielenterveyspolitiikkaa ja edunvalvontaa arvioidaan ja siihen otetaan kantaa jäsenistön ja kohderyhmän edun näkökulmasta. Tämä osaltaan ohjaa toimimista Mielenterveyspoolissa ja muissa verkostoissa.
    Arviointi:
  • Mielenterveyspoolissa on otettu kirjallisesti kantaa mielenterveyspolitiikkaa kohderyhmän edun näkökulmasta vuosittain

Hyvä hallitustoiminta

  • Pieni ja huolellinen hallitus
  • Hallitus on avoin, osallistava ja varsinaista toimintaa sekä ihmisten ideoita ja osaamisen hyödyntämistä mahdollistava
    Arviointi:
  • Moitteeton toiminnantarkastuskertomus joka vuosi
  • Hallitus järjestää avoimia keskustelumahdollisuuksia varsinaista toimintaa edistävien ja toiminnasta kiinnostuneiden ideoiden tukemiseksi joka vuosi
  • Tarjotaan riittävä ohjaus ja annetaan riittävät ohjeet varsinaisen toiminnan raportointiin
Jatka lukemistaKommentoi strategialuonnosta vuosille 2025-2027
Read more about the article Toiminnan ja johtamisen kehittämisen tulokset

Toiminnan ja johtamisen kehittämisen tulokset

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:3 marraskuun, 2024

Helmikuussa 2024 yhdistyksen hallitus käynnisti toiminnan ja johtamisen kehittämisen hankkeen, josta vastasi varapuheenjohtaja Tapio Gauffin. Tarkoituksena oli laatia selkeät periaatteet toiminnalle ja johtamiselle sekä laatia strategia, ja tätä kautta vapauttaa resursseja arjen haasteiden ratkomisesta varsinaiseen toimintaan. Tässä kirjoituksessa raportoidaan ja reflektoidaan kehittämisen tuloksista.

Hankkeen tuloksista

Tiukasta hankeajattelusta on vuoden mittaan luovuttu, koska kehittäminen jatkuu, eikä organisaatio ole koskaan valmis. Silti kehittämistä voi arvioida hankkeen tapaan.

Aikaansaannokset ovat suunnilleen ne mitä tavoiteltiinkin. Koska kyseessä oli yhdistyksen sisäisestä kehittämisestä ilman ulkoista rahoitusta, niin joustava reflektointi ja tavoitteiden päivittäminen oli mahdollista.

Hankekehittämisen ongelma on usein liika mekaanisuus. Jos mittarit joudutaan liian joustamattomasti määrittelemään etukäteen, niin ne ennalta arvaamattomat hyvät seuraukset mitä ei etukäteen oltu odotettu tai mittaroitu jäävät helposti tuloksellisuuden arvioinnin ulkopuolelle. Tämän vuoden osalta on nyt mahdollista arvioida niitäkin tuloksia, joita ei oltu etukäteen suunniteltu.

Väliraportointia tehtiin toukokuussa 2024. Tuloksiksi nostettiin vastuullisempi organisaatiokulttuuri, suunnitelmallisempi ja paremmin ennakoiva toiminta, ihmisten saama parempi ohjaus, ulkoiseen toimintaympäristöön reagoiva osallistava ja ihmislähtöinen strategia sekä talouden ja toiminnan parempi koordinointi.

Alkuperäisiin tavoitteisiin suhteutettuna periaatteita toiminnalle ja johtamiselle on luotu, mutta ei niin mekaanisesti kuin alun perin oli ajatus. Käytännöistä kyllä viestitään aktiivisesti ja dokumentointia tehdään, mutta samalla noudatetaan vahvasti tilannekohtaista viisautta. Käytäntöjä reflektoidaan ja vältetään ”näin on aina tehty” -perusteluja. Taloutta ja toimintaa on koordinoitu aktiivisesti osana hallituksen normaalia toimintaa.

Hallinto on kevyempi, edullisempi ja paremmin johdettu

Yksi keskeinen hankkeen tulos on se, että hallinnoinnin kustannukset on saatu selvästi laskemaan. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että yhdistyksen hallinto on muuttunut kevyemmäksi ja enemmän johtamiskeskeiseksi ja ammattimaiseksi.

On tässä osallistamisbuumissa todettava, että kaikkeen ei voi osallistaa ilman, että häiriintyy sekä hallinto että oikea osallisuus. Miksi osallistaa koko hallitusta esimerkiksi laskutuskäytäntöjen laatimiseen tai organisaation perusrakenteen suunnitteluun ja suunnitelmien esittelyyn? Hyvien käytäntöjen luominen voi olla nopeaa ja sujuvaa. Hallinnollisten toimintojen järjestämistä varten on hallinnon ja johtamisen asiantuntijoita. Päätöksenteko kaikkein tärkeimmistä asioista voi toki tapahtua hallituksessa asioiden esittelyn perusteella.

Ihmisten kohtaaminen ja viestintä ovat avainroolissa yhdistyksen johtamisessa. Viestinnän on tarpeen olla aktiivista ja muutokset pitää perustella hyvin. Kun johtajalähtöisesti muutetaan sellaisia käytäntöjä, joiden mukaan on yhdistyksessä aina toimittu, kuten tässä tapauksessa esimerkiksi hallituksen ja sen toiminnan mittakaavaa suhteessa varsinaiseen toimintaan, voi odottaa epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia ja tunteita. Ihmisten kuuntelu sekä selkeästi kerrotut perustelut sille miksi toimitaan niin kuin toimitaan, auttavat muutosten johtamista.

Puheenjohtaja Antti Pigg puolestaan on kerännyt jäseniltä tarpeelliset tiedot tulevien vuosien strategiaan, joka esitellään syyskokouksessa. Vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus nousevat toiminnan keskiöön.

Varsinainen toiminta laajenee ja organisaatiokeskeisyys vähenee

Tänä vuonna on saatu varsinaisen toiminnan puolella aikaan Poutapilvi-lehti, joka on lähdössä jäsenille marraskuun alkupuolella. Kirjoitukset keräsi lehteen Antti Pigg. Lisäksi Vaikuttavuusseuran kanssa järjestettiin 12.9. tilaisuus ”Mielenterveyspalvelujen tarpeenmukaisuus ja vaikuttavuus” Helsingissä ja etäyhteydellä.

Koska rahaa on mukavasti jäljellä hallinnon keventämisen jäljiltä, niin järjestämme 12 ensin ilmoittautuvalle jäsenelle myös pikkujoulut Helsingissä joulukuun alussa. Ilmoittautumisesta viestitään jäsenlehden mukana ja tilaisuuteen kuuluvat ruokailu ja hohtokeilaus. Lisäksi kuullaan kokemusasiantuntijapuheenvuoro, joka mahdollisuuksien mukaan tallennetaan.

Jäsenlehden mukana lähtee myös Tapio Gauffinin kirjoitus perusteluineen siitä, miten organisaatiota ja sen johtamisjärjestelmää, hallinnointia ja varsinaista toimintaa on tulevaisuudessa tarkoitus kehittää.

Tulevaisuudessa valtuutamme mielellämme toimijoita matalalla kynnyksellä eri puolella Suomea järjestämään varsinaista toimintaa yhdistyksen nimissä. Hallitus ohjaa ja avustaa tässä sekä muutenkin asettuu mielellään dialogiin kansalaisten, jäsenten ja varsinaista toimintaa edistävien kanssa. Kansalaisten osallisuus paranee varsinaisen toiminnan laajentuessa.

Vastuuta varsinaisesta toiminnasta on jo laajennettu entistä enemmän yhdistyksen hallituksen ulkopuolelle. Uudeksi nettisivuvastaavaksi saimme Eeron ja hän alkoi kerätä kokemustarinoita psykooseihin ja niistä toipumiseen liittyen. Ensimmäisenä kirjoitti Dino Nordström. Kokemustarinat siirretään Ajankohtaista-sivulta omaan Tarinat-osioonsa tulevaisuudessa.

Tuloksellisuuden yleisistä mittareista

Tähän saakka yhdistyksen on toiminnassa mitattu osallistujamääriä ja kysytty yleistä palautetta. Tulevaisuudessa vaikuttavuuden parempi arviointi voi tulla ajankohtaiseksi. Yhdistys sai Mielenterveyden keskusliitolta 2000 euroa yleisavustusta vuodelle 2024 ja loput tuloista koostuvat lähinnä jäsenmaksuista. Työntekijöitä ei ole vuonna 2024 ollut.

Kun suhteuttaa käytettävissä olevat resurssit siihen mitä yhdistys on saanut aikaan, voidaan todeta yhdistyksen olevan nykyisin erittäin tehokas, tuottava ja kustannusvaikuttava organisaatio. Ennen kaikkea käyttöön otettava strategia varmistaa jäsenten tarpeisiin vastaamisen. Nykyiselle pohjalle on hyvä rakentaa yhdistyksen tulevaisuutta.

Jatka lukemistaToiminnan ja johtamisen kehittämisen tulokset
Read more about the article Dino Nordström

Dino Nordström

  • Artikkelin kategoria:AjankohtaistaTarinat
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:6 lokakuun, 2024

Nimeni on Dino Nordström. Olen tämän kirjoittamisen aikana 31-vuotias lappilainen erilaistumattoman skitsofreniadiagnoosin saanut perheenisä ja filosofi-yrittäjä. Skitsofrenia on Psykoosisairauksiin ja niiden ryhmään kuuluva sairausdiagnoosi joka on nykymenetelmin käytännössä elinikäinen vaikka toimintakyky palautuisi. Suunnilleen 10 vuotta (ja risat) sitten jouduin onnettomuuksien sarjaan käytettyäni päihteitä ja jouduin pitkäkestoiseen psykiatriseen pakkohoitoon alettuani muun muassa kokemaan ajatuksieni muuttuvan ulkoistetuiksi ääniksi ja koettuani paljon aistiharhoja ja abstraktia yhteytymistä. En uskonut tilanteen olevan epänormaali ja olin melkein täysin sairaudentunnoton ja toipuminen ja luottamussuhteiden rakentaminen uudelleen kesti vuosien ajan ja olen yhä kestosuojalääkitystä käyttävä ”kuntoutuja”. Koin suurimmiksi tekijöiksi parantumisen puitteissa lainopillisuuden ja niin sanotusti säännönmukaisuuden integroimisen ajatuksiini ja sen mukaiset käytöstapaopit ja päihteettömyyden (absolutismin), jota suositellaan aina psyykenlääkkeiden käyttäjille ja muutenkin kaikille. Aistiharhoista en ole täysin päässyt eroon mutta lakia noudatan silti ja käyttäydyn normaalisti normien mukaisesti. Terveelliset elämäntavat ja vuosia kestänyt rauhoittuminen ja tieteellinen ajatustyö ja menneisyyden murheiden hyvittäminen toi voimavaroja ja tuo yhä ja nyt elän itsenäisesti ja voin olosuhteisiin nähden ihan hyvin. Useita sairaalahoitojaksoja ja lääkekokeiluja on takana kaikkine kuntoutusmenetelmineen. Lääkkeet vähän väsyttävät mutta toistaiseksi lääkkeiden lopettaminen on aiheuttanut aina byrokraattisen hässäkän viranomaisten kanssa oikeus- ja terveysasioissa. Nykyään käytän mieltä koostavaa suojalääkettä melko tyytyväisenä, vaikkakin lääkeaiheiset pakkohoitokäsitykset ja -menetelmät mietityttävät paljonkin aihepiirissä joskus jopa kuormittavasti. Lääkkeet kuitenkin ovat lääkkeitä.

Olen kehittänyt itse terminologisesti ”abstraktin fundamentalismin oireyhtyvyyssyndromatiikkaehkäisy & absolutismiin perustuva leksikaalis-etymologinen symbolifunktio -oppijärjestelmän” joka kaikessa jargonissaan käytännössä tarkoittaa sitä että ei sitoudu epätodentuntuisiin asioihin missään hetkessä ja käyttäytyy normaalisti normien ja lakejen mukaisesti ja käyttää sanoja ja merkityksiä normaalisti ja käytännönläheisesti käytöstapamallia ajatellen todellisten asioiden merkeissä ja varassa ja mukaisesti, vaikka kokisi aistiharhoja, näin selviydyn päivittäin ”vilkkaan mielikuvitukseni” kanssa; lakia kun noudattaa ihan liikennesääntöjä ja fysiikan lakeja myöten niin ei tarvitse stressaantua dialogimaisten ajatusten vuoksi. Se tuntuu hyvältä.

Minulla on filosofina kuitenkin joskus hieman kyseenalaistava kanta-asenne joihinkin sekavuus- ja selkeystilojen välisiin rajapiirtoihin ja elinikäiseen psykoosisairausdiagnoosiin suhtautumiseen, mutta lääketiede on melko leksikaalista (säännönmukaista) touhua, perustui se sitten mihin tahansa tieteelliseen tutkimukseen kestävän kehityksen parissa. Koen sen silti järjissäni olevan kuitenkin pitkälti sairaudentunnottomuutta sillä tiedostan kokeneeni aistiharhoja ja yhteytymistä abstrakteihin tunneformuloihin.

Se siitä, kiitos siitä että saan olla jäsen ja että meillä on nyky-yhteiskunnassa tukea ja turvaa alan aihepiirissä ja toivon että yhdessä voimme kehittää kestävästi keskustelemalla mielenterveysalan aiheita ja alan aihepiiriä ja suojella kaikkien mieliä ja terveyttä ja ihmisoikeuksia alalla ja aiheessa ja yhteiskunnassa jossa niin sanottu etymologinen etymologia eli todenmukaisuusoppi on kestävän kehityksen puitteissa aina vähän hakusessa.

Jatka lukemistaDino Nordström

Uuden nettisivuvastaavan esittely

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelia viimeksi muokattu:4 syyskuun, 2024

On ilo toivottaa nousevamieli ry:n uudeksi nettisivu vastaavaksi Eero!

Eerolla on kokemusta tietokoneista, vaikka ei mikään koodari olekkaan. Eero opiskelee ja on viikkoina kiireinen, mutta aika varkaat hän haluaa pitää kurissa/hallinassa. Eero on kiinnostunut lääketieteistä ja sosiaalityöstä sekä medianomin opinnoista ja myös vertais tuellisesta toiminnasta. Eerolla on kokemusta psykiatriasta ja sen kulmakivenä hioutumasta skitsofreniasta. Eero osaa nähdä eroja erilaisten kirjojen eroina niin autismista skitsofreniaan. Lääkityksiin Eero ei halua ottaa kantaa, mutta toivoo että Suomessa yleistyisi keroputaalta pohjautuva avoimen dialogin hoitomalli ja että lääkkeiden käyttö tiivistyisi pienimpään toivottuun määrään.

Hyvää ja onnellista syksyä kaikille!

Jatka lukemistaUuden nettisivuvastaavan esittely
Read more about the article Mielenterveyspalvelujen tarpeenmukaisuus ja vaikuttavuus

Mielenterveyspalvelujen tarpeenmukaisuus ja vaikuttavuus

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:25 elokuun, 2024

Torstaina 12. syyskuuta 2024 klo 14-16

Lapinlahden Lähde, Auditorio, 1. kerros

Lapinlahdenpolku 8, Helsinki

Teams-liittyminen

Järjestäjinä Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry ja Vaikuttavuusseura ry

Millaisia ovat tarpeenmukaiset ja vaikuttavat mielenterveyspalvelut ja miten niitä johdetaan? Entä miten mielenterveyspolitiikkaa tulisi Suomessa viedä eteenpäin?

Tilaisuudessa aiheesta alustavat omista näkökulmistaan

Klaus Lehtinen, puheenjohtaja, ISPS Suomi, The International Society for Psychological and Social Approaches to Psychosis

Antti Pigg, puheenjohtaja, Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry

Sami Ylitalo, kehitysjohtaja, Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry

Antti Alaräisänen, vastuualuejohtaja, mielenterveys ja riippuvuudet, Lapin hyvinvointialue

Aija Salo, pääsihteeri, Mielenterveyspooli

Dialogia fasilitoi puheenjohtaja Paulus Torkki, Vaikuttavuusseura ry

Auditorioon mahtuu yhteensä 90 henkeä. Uskomme, että kaikki halukkaat mahtuvat auditorioon, mutta mikäli paikan päällä osallistuvia on paljon, lopetetaan auditorioon sisään päästäminen tilan ollessa täynnä.

Kahvi-/teetarjoilu.

Tilaisuuden jälkeen jatketaan vielä Nousevan mielen fasilitoimana keskustelua siitä, miten mielenterveysongelmia tulisi ihmisten näkökulmasta hoitaa ja miten sen pitäisi näkyä mielenterveyspolitiikassa. Osallistuakseen ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen.

Tervetuloa!

Jatka lukemistaMielenterveyspalvelujen tarpeenmukaisuus ja vaikuttavuus
Read more about the article Toiminnan ja johtamisen kehittäminen etenee

Toiminnan ja johtamisen kehittäminen etenee

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelia viimeksi muokattu:25 toukokuun, 2024

Nousevan mielen hallitus käynnisti alkuvuodesta toiminnan ja johtamisen kehittämisen hankkeen, jonka etenemisestä vastaa varapuheenjohtaja Tapio Gauffin. Hän toimii yhdistyksen ja sen hallituksen toimintaa mahdollistavassa roolissa, mutta ei ota lähtökohtaisesti kantaa varsinaisen toiminnan sisältöön. Gauffin kertoo tässä kirjoituksessa hankkeen kuulumisia kesän kynnyksellä.

Hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Hankkeessa tavoitteena oli luoda yhdistyksen hallituksen toiminnalle ja johtamiselle selkeät periaatteet sekä vapauttaa resursseja arjen haasteen ratkomisesta varsinaiseen toimintaan. Lisäksi tavoitteena oli luoda yhdistykselle strategia ja vahvistaa hallitustoimijoiden omaa kyvykkyyttä suoriutua vastuistaan. Hankkeella rakennetaan yhdistyksen toiminnalle kestävä pohja tulevaisuuteen. Ohessa esitellään keskeiset saavutukset, jotka hankkeen aikana on hallitustoiminnassa ja koko yhdistyksessä saatu aikaan.

1. Organisaatiokulttuuri on vastuullisempi

Hallituksen toimintakulttuuri on muodostunut entistä vastuullisemmaksi. Yksilöiden vastuut on entistä paremmin määritelty ja vastuualueista raportoidaan ja keskustellaan hallituksen kokouksissa. Ennen yhdistyksen toimintaa käsiteltiin hallituksen kokouksissa asiakohtaisesti sen mukaan mitä tehtäviä ja funktioita yhdistyksessä oli meneillään, mutta nyt kokouksissa edetään ihmiset ja heidän vastuunsa kerrallaan. Puheenjohtajan sijaan esittelijöinä toimivat vastuu- tai tehtäväaluekohtaiset vastuuhenkilöt. Vastuita jaetaan ihmisten osaaminen ja mielenkiinto edellä.

2. Toiminta on suunnitelmallisempaa ja ennakoivampaa

Ennen hallituksessa toimittiin paljon ”ad hoc -pohjalta”. Kun ongelmia ilmeni, lähdettiin ongelmiin miettimään ratkaisua yksi kerrallaan ja etsittiin ihmisiä asioita hoitamaan. Nykyään jos tilanne ei ole erityisen kiireinen, ongelmaa ei ratkaista heti, vaan seuraavassa hallituksen kokouksessa määritellään vastaavan tyyppisiin tehtäviin vastuuhenkilö ja määritellään hänen vastuualueensa. Tällöin ei esimerkiksi tarvitse kysellä, että kuka päivittäisi nettisivut tällä kertaa tai kuka tällä kertaa arkistoisi jonkun sopimuksen. Nykyään laitetaan ensisijaisesti hallintamalli kuntoon sen sijaan, että ongelmia ratkaistaisiin yksittäin ja reaktiivisesti, tai toimintaa vietäisiin eteenpäin ensisijaisesti satunnaisten tarpeiden mukaan. Muuttuviin tilanteisiin reagoidaan, mutta pääosin toiminta on nyt ennakoivaa ja suunnitelmista, eikä heilahtele aivan joka tuulen mukana. Toiminnasta myös viestitään sisäisesti hyvin.

3. Ihmiset saavat parempaa ohjausta ja tukea

Olennaisen tärkeä hankkeen saavutus on parantunut ohjaus hallitustoimijoille jaetuista vastuista selviämiseksi. Hallitustoiminnan edistäminen on entistä enemmän siirtynyt hallituksen kokousten ulkopuolisiin tapaamisiin ja itsenäiseen sekä pienryhmissä tehtävään työskentelyyn. Hallituksen kokouksissa asioita käsitellään yleisellä tasolla ja linjataan yhdessä.

Yksilöllistä ohjausta järjestetään tarpeen mukaan, ja ohjauksessa suunnitellaan vastuiden hoitamista ja keskustellaan yhdessä ajankohtaisista asioista. Jatkossa on tarkoitus järjestää myös pari kertaa vuodessa työpajat, joissa hallitusvastuita työstetään yhdessä eteenpäin. Vastuullinen hallitustoiminta edellyttää konkreettista tekemistä. Yhteisen tekemisen oletetaan myös luovan lisää yhteisöllisyyttä hallitustoimintaan.

Hyvä perehdyttäminen, ohjaus, kohtaaminen ja tuki mahdollistavat ihmisten ja organisaation hyvinvoinnin sekä vapaaehtoisten ottamisen mukaan yhdistyksen toimintaan. Hallituksessa on kannustava ilmapiiri.

4. Strategia laaditaan vastaamaan ulkoisten sidosryhmien tarpeita ja toiveita

Hankkeessa keskitytään paljon organisaation sisäiseen kehittämiseen, mikä on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden ja sujuvuuden kannalta. Ensin on tehty kehittämistä vastaamalla kysymykseen ”mitä kehittämistä organisaation toiminnan jatkuvuus ja sujuvuus edellyttää”. Strategiatyössä taas oletetaan yhdistyksen olevan tavoitteita suunnitelmallisesti edistävä avoin järjestelmä osana laajempaa ekosysteemiä. Strategiassa laaditaan tärkeimmät linjaukset tulevaisuuden varsinaiselle toiminnalle.

Strategiatyötä ovat vieneet eteenpäin strategiavastaava Tomi Bergström sekä hallituksen puheenjohtaja Antti Haapakoski, tukenaan tarpeen mukaan mahdollistamisen näkökulmasta allekirjoittanut eli Tapio Gauffin. Strategian laatimiseksi Haapakoski ottaa yhdistyksen jäseniin yhteyttä loppusyksyyn mennessä ja kyselee, miksi he ovat liittyneet yhdistykseen ja mitä toiminnalta tulevaisuudessa toivovat. Yhteydenottojen perusteella hallitus laatii esityksen strategiasta, joka on tarkoitus hyväksyä yhdistyksen seuraavassa syyskokouksessa. Strategiatyöhön ei ainoastaan ”osallisteta” sidosryhmiä, vaan strategia luodaan yhdessä.

Yhdistys aikoo olla organisaatio, jonka varsinainen toiminta muotoutuu jäsenten ja sidosryhmien tarpeiden, odotusten ja toiveiden perusteella. Tämä kaikki kiteytyy strategiaan, jota pidetään hallituksen keskeisenä resurssina ja työkaluna. Strategian sisällöllistä tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan vuosittain.

Strategiatyössä määritellään myös kriittiset resurssit, joita yhdistys tulevaisuudessa tarvitsee tavoitteidensa saavuttaiseksi. Yhdistyksen tärkeimmän resurssin muodostavat ihmiset ja heidän osaamisensa, jonka kehittämiseen panostetaan.

5. Toimintoja ja taloutta koordinoidaan paremmin

Vastuullinen ja ennakoiva toimintakulttuuri ja hyvä ihmisten saama ohjaus eivät riitä, jos toimintoja ja taloutta ei koordinoida. Hankkeen aikana onkin kiinnitetty huomiota siihen, että toiminnot ja talous on liitetty toisiinsa. Toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa tehdään kiinteästi yhdessä. Toimintojen ja prosessien rajapinnoista tehdään sujuvia, ja määritellään vastuualueita, ryhmiä ja toimenkuvia mielekkäinä ja toisiinsa liittyvinä kokonaisuuksina. Myös tiedonhallinnan koordinaatioon on panostettu. Taloudesta vastaa hallituksessa Susanna Ojanperä.

Miltä tulevaisuus näyttää?

Hankkeen tavoitteissa on jo onnistuttu hyvin. Loppuvuodesta saavutuksia laajennetaan edelleen ja vakiinnutetaan. Hallituksessa on nyt luotu onnistuneesti kestävää pohjaa tulevaisuuden yhdistystoiminnalle ja hallituksessa vallitsee hyvä ilmapiiri ja tekemisen meininki. Kiitän kaikkia mukana olleita hallitustoimijoita, te olette tuloksen tehneet. Yhdistyksen tulevaisuus ulkoisia sidosryhmiään, etenkin jäseniään, palvelevana organisaationa näyttää oikein valoisalta. Hanke päättyy vuoden loppuun, mutta kehittäminen ei. Yhdessä oppiminen ja sen mukainen kehittäminen on jo integroitu osaksi hallituksen normaalia toimintaa.

Hankevastaava Tapio Gauffin toivottaa kaikille lukijoille aurinkoista kesää!

Lisätietoja: tapio.gauffin@nousevamieli.org

Jatka lukemistaToiminnan ja johtamisen kehittäminen etenee
Read more about the article Tomi Bergström, Antti Haapakoski, Susanna Ojanperä ja Tapio Gauffin kunniajäseniksi

Tomi Bergström, Antti Haapakoski, Susanna Ojanperä ja Tapio Gauffin kunniajäseniksi

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelia viimeksi muokattu:2 maaliskuun, 2024

Yhdistyksen kokous 3.11.2023 valitsi Tapio Gauffinin esityksestä yhdistyksen kunniajäseniksi Tomi Bergströmin, Antti Haapakosken ja Susanna Ojanperän. Tapio Gauffin valittiin kunniajäseneksi Marita Timosen esityksestä.

Tomi Bergström on Lapin hyvinvointialueen vastaava psykologi mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon vastuualueella ja Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori. Hän on koulutukseltaan psykologian tohtori. Tomi Bergström on tarjonnut yhdistyksen hallituksen jäsenenä asiantuntemustaan parempien mielenterveyspalvelujen kehittämisen edistämiseksi. Bergström on myös laatinut itse kannanottoja yhdistykselle.

Antti Haapakoski on kokemusasiantuntija ja koulutukseltaan ylioppilas. Hänet valittiin yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2024. Haapakoski oli toimittanut sihteerin tehtäviä esimerkillisesti. Haapakosken panos yhdistyksen toiminnan eteen etenkin vuonna 2023 oli ollut merkittävä. Haapakoski oli myös ottanut aktiivisesti kantaa kuntoutujien hyväksi.

Susanna Ojanperä on tamperelainen sosiaalityön opiskelija Lapin yliopistossa ja Nousevan mielen hallituksen taloudenhoitaja. Koulutukseltaan Ojanperä on lähihoitaja. Susanna Ojanperä on edistänyt yhdistyksen käytännön toimintaa ja taloudenhoitoa aktiivisesti ja näin mahdollistanut osaltaan yhdistyksen päämääriä.

Tapio Gauffin on rovaniemeläinen Nousevan mielen hallituksen monivuotinen puheenjohtaja ja aiemmin valittu kunniapuheenjohtajaksi. Gauffin on vuosien varrella kantanut merkittävää vastuuta yhdistyksen toiminnasta kokonaisuudessaan. Valinnan aikaan Gauffin työskenteli asiantuntijana Lapin hyvinvointialueen laadunhallinnan palveluissa. Koulutukseltaan Gauffin on yhteiskuntatieteiden maisteri.

Jatka lukemistaTomi Bergström, Antti Haapakoski, Susanna Ojanperä ja Tapio Gauffin kunniajäseniksi
Read more about the article Tiedote: hallitus käynnistää toiminnan ja johtamisen kehittämisen hankkeen

Tiedote: hallitus käynnistää toiminnan ja johtamisen kehittämisen hankkeen

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelia viimeksi muokattu:3 marraskuun, 2024

Yhdistyksen hallituksessa on tunnistettu tarve sisäisen toiminnan ja johtamisen kehittämiselle. Tällä hetkellä yhdistyksen hallinnon toiminnassa on tehostamisen varaa yhteisten pelisääntöjen ja vastuiden sopimisen kehittämisellä.

Tähän tarpeeseen yhdistyksessä laaditaan ja otetaan käyttöön selkeät periaatteet hallituksen toiminnalle ja sen johtamiselle. Samalla laaditaan yhdistykselle strategia, joka ohjaa yhdistyksen toiminnan suunnittelua vuosina 2025-2030. Perimmäinen tarkoitus on vapauttaa yhdistyksen resurssit arjen haasteiden ratkomisesta varsinaiseen toimintaan.

”Perinteikäs yhdistyksemme tarvitsee selkeät rakenteet hallituksen arjen toiminnalle. Johtamis- ja toimintajärjestelmän kunnostaminen on yksi yhdistyksen tärkeimmistä tavoitteista tälle vuodelle”, kertoo hallituksen puheenjohtaja Antti Haapakoski Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry:stä.

Tarve on noussut hallituksen sisältä

Yhdistyksen hallituksen perustoiminta on osoittautunut toisinaan haasteelliseksi harrastuspohjalta tapahtuvan toiminnanohjauksen takia.

”On ymmärrettävää, että vapaaehtoispohjalta toimiva hallitus tarvitsee erillisen kehittämishankkeen toimintansa kunnostamiseksi. Hankkeella rakennetaan kestävä pohja yhdistyksen toiminnalle tuleville vuosille. Arjen toiminnan ja johtamisen sujuvoittamisen ohella strategia muodostuu tärkeäksi työkaluksi, jotta tulevat hallitukset pystyvät suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdistyksen tavoitteita entistä vaikuttavammin. Samalla vahvistetaan hallituksen jäsenten kyvykkyyksiä selvitä itsenäisesti omista vastuistaan ja kehittää omaa toimintaansa”, sanoo hankekokonaisuutta vetävä ja yhdistyksen toiminnan johtamisesta tänä vuonna päävastuun kantava varapuheenjohtaja Tapio Gauffin.

Hankkeen on tarkoitus valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä, jolloin yhdistyksellä arvioidaan olevan valmiina yhdessä sovitut ja dokumentoidut käytännöt hallituksen toiminnalle sekä vahvistettu strategia tuleville vuosille. Hanke on alustavasti tarkoitus toteuttaa ilman erillistä rahoitusta.

Jatka lukemistaTiedote: hallitus käynnistää toiminnan ja johtamisen kehittämisen hankkeen