Marita Timonen yhdistyksen toiminnajohtajaksi
Olen Marita Timonen, Nousevan mielen uusi osa-aikainen toiminnanjohtaja. Nouseva mieli on kaikkien psykoosin kokeneiden etujärjestö. Hiljattain yhdistys sitoutui edistämään dialogista tapaa nähdä ja kohdata psykoottinen ihminen. Haluan tehdä työtä yhdistyksen linjan mukaisesti ja palvella jäsenistöä.
Viimeisten viikkojen aikana olen perehtynyt yhdistyksen toimintaan ja pikkuhiljaa aloittelen tehtäviäni. Niistä yhtenä on syksyllä ilmestyvän Poutapilvi-lehden toimittaminen. Mielelläni otan lehteä varten vastaan materiaalia jäseniltä. Ota yhteyttä, jos mielessä pyörii jokin aihe, josta haluaisit kirjoittaa. Kuvia ja runoja voi lehteen myös tarjota.
Muutakin toimintaa yhdistyksellä on suunnitteilla jäsenille ja muillekin. Niistä myöhemmin. Sen verran voin verhoa raottaa, että ainakin jotain kirjoittamiseen liittyvää on mahdollisesti tulossa. Itse olen innokas kirjoittaja. Olen kirjoittamisen maisteri ja myös kirjastonhoitaja. Erityisesti runous on oma alani. Tänä talvena olen kirjoittanut ja muokannut runokokoelmaa, jonka toivon voivani jossain vaiheessa julkaista. Ota yhteyttä, jos herää kysymyksiä tai kommentteja mielenterveyteen liittyen. Vastaan, jos osaan tai otan asiasta selvää.
s-posti: marita.timonen@nousevamieli.org
Kannanotto psykiatristen potilaiden ihmisoikeuksien puolesta
Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry ja Tarpeenmukainen hoito ry
Ulkoministeriöön toimitettava lausunto
Kannanotto koskien Oviedon sopimuksen lisäpöytäkirjaluonnosta mielenterveyden häiriöistä kärsivien henkilöiden ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojelussa tahdonvastaisen sijoittamisen tai hoidon yhteydessä
Skitsofrenia- tai psykoosisairausdiagnoosin saaneita potilaita edustavan Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry:n, sekä tarpeenmukaista, potilaiden itse haluamaa mielenterveyshoitoa edistävän Tarpeenmukainen hoito ry:n puolesta esitämme syvän huolemme koskien ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamiseksi biologian ja lääketieteen alalla tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen, eli nk. Oviedon sopimuksen, lisäpöytäkirjaluonnosta mielenterveyden häiriöstä kärsivien henkilöiden ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamiseksi tahdonvastaisen sijoittamisen tai hoidon yhteydessä. Voimaan astuessaan lisäpöytäkirja saattaisi rikkoa vakavasti potilaiden ihmisoikeuksia. Luonnoksessa esitetään potilaille vakavia traumoja aiheuttavien käytäntöjen, kuten pakkolääkityksen, sitomisen ja eristämisen järjestelmällistä jatkamista sen sijaan, että näistä käytännöistä pyrittäisiin määrätietoisesti eroon.
Lisäpöytäkirjan keskeisenä tausta-asiakirjana on Suomen ratifioima YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus ja sen täytäntöönpanoa ohjaavan komitean suositukset. Edellä mainittu komitea toteaa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa yleissopimusta koskevissa yleiskommenteissaan, että psykiatrinen pakkohoito rikkoo sopimuksen artikloja 12: Yhdenvertaisuus lain edessä; 15: Vapaus kidutuksesta tai julmasta, epäinhimillisestä tai halventavasta kohtelusta tai rangaistuksesta; 16: Vapaus hyväksikäytöstä, väkivallasta ja pahoinpitelystä; ja 17: Henkilön koskemattomuuden suojelu. Komitea kehottaa sopimukseen sitoutuneita varsin selväsanaisesti lakkauttamaan psykiatrisen pakkohoidon mahdollistavat käytännöt ja lainsäädännön pakkohoitoa koskevaa vaikuttavuutta koskevan näytön puutteen sekä pakkohoidosta seuranneiden syvien traumojen vuoksi.
YK:n erityisraportoija Dainius Puras puolestaan on vuonna 2017 julkaisussa raportissaan jokaisen oikeudesta nauttia korkeinta mahdollista fyysistä ja psyykkistä hyvinvoinnin tasoa korostanut, että psykiatrisen pakkohoidon perustelu pöytäkirjaluonnoksessa esillä olevalla ”lääketieteellisellä välttämättömyydellä” ja ”potilaiden vaarallisuudella” ovat vanhentuneita, subjektiivisia näkemyksiä, jotka potentiaalisesti tarjoavat mahdollisuuden rikkoa ihmisoikeuksia mielivaltaisesti. Myös Puras vaatii paradigman muutosta kohti ihmisoikeusperusteista mielenterveystyötä ja psykiatrisen pakkohoidon lakkauttamista, siinä missä lisäpöytäkirjaluonnos uhkaa vahvistaa pakon käytön laillisuuden vuosiksi eteenpäin.
YK:n erityisraportoija Juan Méndez puolestaan on todennut vuonna 2013 julkaistussa lausunnossaan kiduttamisesta ja muusta julmasta, epäinhimillisestä tai alentavasta hoidosta tai rankaisemisesta, että huolimatta pyrkimyksistä lopettaa pelkän invaliditeetin perusteella tehtävät psykiatriset pakkotoimenpiteet kidutuksen muotona, käytäntöjä on kuitenkin jatkettu naamioiden vakavat ihmisoikeusrikkomukset ”potilaiden parhaaksi” ja mielenterveysammattilaisten ”hyviksi aikomuksiksi”. Samaa ihmisoikeusrikkomusten naamiointia hyviksi aikeiksi ja potilaiden parhaaksi näyttäisi jatkavan Oviedon sopimuksen lisäpöytäkirjaluonnos voimaan astuessaan.
Norjassa taas on tullut vuonna 2017 voimaan potilasjärjestöjen vaatima lakimuutos, joka korostaa myös vakavista mielenterveyden häiriöistä kärsivien potilaiden subjektiivista oikeutta valita lääkkeetön hoito, siinä missä Oviedon sopimuksen lisäpöytäkirjaluonnos takaisi oikeuden pakkolääkintään.
Suomessa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukainen mielenterveysstrategia julkaistiin alkuvuonna 2020 ja strategian tavoitteena on turvata mielenterveystyön tavoitteellisuus ja jatkuvuus vuoteen 2030 saakka. Yhtenä painopistealueena mielenterveysstrategiassa ovat mielenterveysoikeudet, joihin liitetään perus- ja ihmisoikeuksien kunnioitus sekä hyväksytyksi tuleminen ja syrjimättömyys. Kannanotossa käsiteltävä lisäpöytäkirjaluonnos on nähdäksemme ristiriidassa mielenterveysstrategian tavoitteiden kanssa altistaen haavoittuvimmassa asemassa olevat psykiatriset potilaat hyvin alttiiksi traumatisoivalle pakon käytölle. Pahimmillaan lisäpöytäkirjan allekirjoittaminen saattaisi tehdä laajamittaisesta pakon käytöstä hyväksyttävää estäen mielenterveysstrategian mukaisen kehityksen, jossa pakkokeinoja voitaisiin tehokkaasti vähentää kehittämällä mielenterveysstrategian mukaisia ennaltaehkäiseviä ja ihmisten tarpeisiin perustuvia laaja-alaisia palveluita.
Mielenterveysstrategian yhteydessä valmisteltiin lisäksi itsemurhien ehkäisyohjelma, jossa painopiste on vahvasti psykososiaalisessa, ennaltaehkäisevässä tuessa eikä suinkaan lisäpöytäkirjan määrittelemissä pakkokeinoissa, kuten pakkohoidossa, pakkolääkityksessä, sitomisessa ja eristämisessä. Sekä kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista että traumatisoivien pakkokeinoja koskevista tutkimuksista on erittäin vaikea löytää perusteita sille, miten laajojen pakkokeinojen käyttö, toteutettakoon miten hyvin aikein tahansa, tukisi Suomen strategista pyrkimystä ehkäistä itsemurhia.
Kansainvälinen rintama menee vakavista mielenterveyden häiriöistä kärsivien henkilöiden ihmisoikeuksien edistämisessä eteenpäin YK:n johdolla, ja keskeinen tavoite on psykiatrisen pakkohoidon mahdollistavan lainsäädännön lakkauttaminen. Oviedon sopimuksen lisäpöytäkirjaluonnoksen hyväksyminen tekisi Euroopasta mielenterveyspotilaiden ihmisoikeuksien edistämisen suhteen perässähiihtäjän, joka ei pyri psykiatrisen pakkohoidon ja siihen liittyvien ihmisoikeuksia rikkovien käytäntöjen kuten eristämisen, sitomisen ja pakkolääkinnän lakkauttamiseen.
Suomalainen vuosille 2020-2030 laadittu mielenterveysstrategia on linjassa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa, eikä laajamittaisen pakon käytön hyväksyvä Oviedon sopimuksen lisäpöytäkirja tue Suomen pyrkimyksiä vahvistaa potilaiden ihmisoikeuksia, osallisuutta omaan hoitoonsa ja itsemääräämisoikeutta.
Vastustamme voimakkaasti Oviedon sopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymistä.
Helsingissä 12.3.2021
Tapio Gauffin
Hallituksen puheenjohtaja
Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry
Soili Takkala
Hallituksen puheenjohtaja
Tarpeenmukainen hoito ry
Syyskokouksen 2020 luottamushenkilö- ja kunniajäsenvalinnat
Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry:n hallitus vuodelle 2021 valittiin yhdistyksen syyskokouksessa Helsingissä 20.11.2020. Hallituksen kokoonpano on seuraava:
Tapio Gauffin (pj.), Rosa-Maria Keskivaara, Seppo Kuusela, Veikko Leinonen, Anita Passilahti, Outi Hietala, Tomi Bergström, Karoliina Maanmieli. Varajäsenet: Jukka Kuusela, Oskari Ihalainen, Aku Kopakkala.
Pitkäksi venyneen kokouksen johdosta hallituksen järjestäytymiskokous pidetään myöhemmin.
Kokouksessa valittiin yhdistyksen kunniajäseniksi Outi Hietala, Aku Kopakkala, Rosa-Maria Keskivaara ja Anita Passilahti sekä kunniapuheenjohtajaksi Tapio Gauffin.
Syksyn 2020 psykoositilaisuuksien tallenteet
Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry järjesti syksyllä 2020 kolme tilaisuutta psykoosien hoidosta osana MTKL:n tukemaa kehittämishanketta. Ohessa linkit tilaisuuksien tallenteisiin.
Psykoosien psykososiaalinen hoito, Tampere:
Psykologi Tomi Bergström, Keroputaan sairaala ja kokemusasiantuntija Osku Alajoki:
https://www.facebook.com/nousevamieli/videos/2973723912888155
Psykiatrian dosentti Klaus Lehtinen
https://www.facebook.com/nousevamieli/videos/365632534478772
Skitsofrenia: perusteltu sairausdiagnoosi? Etäyhteys:
Ylilääkäri Jukka Kärkkäinen, THL; tohtorikoulutettava Jani Tanskanen, Jyväskylän yliopisto sekä puheenjohtaja Tapio Gauffin, Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry. Varsinainen tilaisuus alkaa noin kohdasta 2:20.
https://www.facebook.com/nousevamieli/videos/342536450306614
Psykoosiin sairastuneena hyvinvointivaltiossa, etäyhteys:
Teologian tohtori Karoliina Ahonen:
https://www.facebook.com/nousevamieli/videos/?ref=page_internal
Kotoa ihmisten ilmoille? -keskustelutilaisuus
Keskustelutilaisuus LOV ME -hankkeen Aito välittäjä -mallista Sellon kirjastosta 22.11.2019. Tallenne: