Vastuullisesti eteenpäin – Nousevan mielen strategia vuosille 2025-2027

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:30 marraskuun, 2024

Nousevan mielen strategia vuosille 2025-2027 Strategiaa on hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 29.11.2024. Strategia tarkoittaa tässä pitkän aikavälin suunnitelmaa yhdistyksen toiminnan suunnasta Strategia perustuu puheenjohtaja Antti Piggin toteuttamaan jäsenkyselyyn, johon vastasi 22 jäsentä. Yhteyttä pystyttiin ottamaan 43 jäseneen. Strategian on täydentänyt kokonaisuudeksi Tapio Gauffin. Strategialuonnos oli avoimella kommenttikierroksella ennen hyväksymistä. Tämä strategia on voimassa vuodet 2025-2027. Strategiaa seurataan mahdollisesti päivitetään vuosittain. Hallitus tiedottaa mahdollisista muutoksista strategiaan. Strategia päivitetään kesällä 2027 tehtävällä jäsenkyselyllä, joka tulee muodostumaan strategian perustaksi vuodesta 2028 eteenpäin Vuonna 2027 tehtävä jäsenkysely on päämuodoiltaan sama kuin vuonna 2024 tehty jäsenkysely ja se on suunnattu hallituksen ulkopuolisille yhdistyksen jäsenille, joiden tahto on toiminnan kivijalka Nouseva mieli - Suomen skitsofreniayhdistys ry on psykoositoipujien, heidän läheistensä ja asiaa kannattavien valtakunnallinen etujärjestö. Yhdistys on perustettu vuonna 2010 ja merkitty rekisteriin vuonna 2011. STRATEGINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI Strategia on laadittu ennen kaikkea jäsenten ja yhdistyksen ensisijaisen eturyhmän eli psykoositoipujien määrittelemistä tarpeista käsin. Sitä on hieman täydennetty, jotta yhdistyksen kaikki keskeiset tavoitteet tulevat strategiassa huomioiduksi. Psykoositoipujat ovat marginalisoitu väestöryhmä, joka toisaalta on huomattavan heterogeeninen. Psykoosikokemukset ovat väestössä yleisiä ja vain harva ajautuu siihen pisteeseen, että henkilö saa psykoosisairausdiagnoosin. Myös toipuminen on yksilöllistä ja suurella osalla on tarpeenmukaisten palveluiden edesauttamana potentiaalia toipua jopa täysin ja pysyvästi myös vakavimmista psykooseista. Koska psykoosiin liitetään yleisesti käsitys yksilön irrationaalisuudesta sekä vaarallisuudesta ilman lääkkeitä, voidaan perustellusti puhua erityisen leimatusta kohderyhmästä. Enemmistö vakavan ja pitkittyneen psykoosin takia hoidetuista on työelämän ulkopuolella ja keskimääräinen elinikä on muuta väestöä huomattavasti lyhyempi. Huono-osaisuus alkaa tavallisesti jo nuorella iällä. Hyviä käytäntöjä palvelujärjestelmän organisoimiseksi ja vaikuttavia psykososiaalisia hoitomenetelmiä on olemassa, mutta psykoosipotilaiden hoito on hyvin medikalisoitunutta ja diagnoosikeskeistä. Suomessa on noussut viime vuosina ajatus järjestää palvelut hyvää elämää korostavan toipumisorientaation ympärille, mutta tällöin aivoperäisiä ongelmia painottavat sairausteoriat jäävät silti usein vaille kyseenalaistamista. Suomessakin on esiintynyt akateemisia ja ruohonjuuritason näkemyksiä tarpeesta siirtyä psykoosisairauksien hoitamisesta kokonaisvaltaisten elämäntilanteiden hoitoon, jossa ongelmat ja oireilu nähdään ihmisten välillä ennemminkin kuin yksilöissä ja heidän aivoissaan. Suomessa on tällä hetkellä vahvasti priorisoitu lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoito, mutta tukijoiden, käytännön toimijoiden ja joidenkin mielenterveysalan järjestöjen ohella esimerkiksi THL on pitänyt esillä tarvetta kehittää tulevaisuudessa vaikeaoireisten monimuotoisia palveluita. Hyvinvointialueet kärsivät resurssipulasta ja mielenterveyspalveluja kehitetään tavallisesti lyhytnäköisillä tavoitteilla. Tarvetta olisi siirtyä strategisempaan kehittämiseen, jossa laadukkaat ja vaikuttavat palvelut nähdään edullisten kustannusten ja sitoutuneen henkilöstön toisena puolena. Tällaista visiota Nouseva mieli haluaa olla edistämässä. Myös rahoituksen tulisi tulevaisuudessa kannustaa vaikuttavien palveluiden järjestämiseen. Lisäksi sosiaalietuuksien tulisi tukea psykoositoipujia tavoitteissa siirtyä kohti autonomista ja oman näköistä hyvää elämää. Julkinen arvo psykoositoipujien hyväksi tuotetaan strategisissa kumppanuuksissa hallintojen ja organisaatioiden sekä kansalaisyhteiskunnan rajat ylittäen. Myös yrityssektori on tärkeää saada mukaan kumppaniksi edistämään vastuullisuutta. Nouseva mieli on mielellään strateginen kumppani edistämässä parempaa tulevaisuutta psykoositoipujille ja siten parempaa yhteiskuntaa. MISSIO Yhdistys edistää psykoosin kokeneiden henkistä hyvinvointia, yhdistää ja aktivoi valtakunnallisesti mielenterveyskuntoutujia ja heidän läheisiään, edistää jäsentensä mielenterveyttä ja saattaa kokemusasiantuntijoiden äänen kuuluviin yhteiskunnassa. Yhdistys vaikuttaa siihen, että psykoosin perusteella hoitoa tarvitsevien erityistarpeet otetaan huomioon mielenterveyspalveluita ja etuisuuksia kehitettäessä. VISIO Psykoosikokemukset, asenteet niitä kohtaan yhteiskunnassa tai hoitokeinot terveydenhuollossa eivät ole este täysivaltaiselle kansalaisuudelle eivätkä hyvälle elämälle osittain toipuneena tai täysin parantuneena. Psykoosiin liittyvät elämänkokemukset on mahdollista…

Jatka lukemistaVastuullisesti eteenpäin – Nousevan mielen strategia vuosille 2025-2027

Kommentoi strategialuonnosta vuosille 2025-2027

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:25 marraskuun, 2024

Nousevan mielen strategia vuosille 2025-2027 Tämä strategialuonnos on laadittu 14.11.2024 Strategiaa esitetään hyväksyttäväksi syyskokouksessa 29.11.2024. Strategialuonnosta voi kommentoida oheisella lomakkeella: https://forms.gle/92vtfUjo1HefduoT7. Kommentoida voi 28.11.2024 saakka ja hallitus ottaa kommentit huomioon. Strategia tarkoittaa tässä pitkän aikavälin suunnitelmaa yhdistyksen toiminnan suunnasta Strategia perustuu puheenjohtaja Antti Piggin toteuttamaan jäsenkyselyyn, johon vastasi 22 jäsentä. Yhteyttä pystyttiin ottamaan 43 jäseneen. Strategian on täydentänyt kokonaisuudeksi Tapio Gauffin. Tämä strategia on voimassa vuodet 2025-2027. Strategiaa seurataan mahdollisesti päivitetään vuosittain. Hallitus tiedottaa mahdollisista muutoksista strategiaan. Strategia päivitetään kesällä 2027 tehtävällä jäsenkyselyllä, joka tulee muodostumaan strategian perustaksi vuodesta 2028 eteenpäin Vuonna 2027 tehtävä jäsenkysely on päämuodoiltaan sama kuin vuonna 2024 tehty jäsenkysely ja se on suunnattu hallituksen ulkopuolisille yhdistyksen jäsenille, joiden tahto on toiminnankivijalka Interaktiivisessa strategiaprosessissa on 25.11.2024 lisätty kommentoitavaksi luonnos strategisesta toimintaympäristöanalyysista, yhdistyksen missiosta, visiosta ja arvoista. Nouseva mieli - Suomen skitsofreniayhdistys ry on psykoositoipujien, heidän läheistensä ja asiaa kannattavien valtakunnallinen etujärjestö. Yhdistys on perustettu vuonna 2010 ja merkitty rekisteriin vuonna 2011. STRATEGINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI Strategia on laadittu ennen kaikkea jäsenten ja yhdistyksen ensisijaisen eturyhmän eli psykoositoipujien määrittelemistä tarpeista käsin. Sitä on hieman täydennetty, jotta yhdistyksen kaikki keskeiset tavoitteet tulevat strategiassa huomioiduksi. Psykoositoipujat ovat marginalisoitu väestöryhmä, joka toisaalta on huomattavan heterogeeninen. Psykoosikokemukset ovat väestössä yleisiä ja vain harva kroonistuu siihen pisteeseen, että henkilö saa psykoosisairausdiagnoosin. Myös toipuminen on yksilöllistä ja suurella osalla on tarpeenmukaisten palveluiden edesauttamana potentiaalia toipua jopa täysin ja pysyvästi myös vakavimmista psykooseista. Koska psykoosiin liitetään yleisesti käsitys yksilön irrationaalisuudesta sekä vaarallisuudesta ilman lääkkeitä, voidaan perustellusti puhua erityisen leimatusta kohderyhmästä. Enemmistö vakavan ja pitkittyneen psykoosin takia hoidetuista on työelämän ulkopuolella ja keskimääräinen elinikä on muuta väestöä huomattavasti lyhyempi. Huono-osaisuus alkaa tavallisesti jo nuorella iällä. Hyviä käytäntöjä palvelujärjestelmän organisoimiseksi ja vaikuttavia psykososiaalisia hoitomenetelmiä on olemassa, mutta psykoosipotilaiden hoito on hyvin medikalisoitunutta ja diagnoosikeskeistä. Suomessa on noussut viime vuosina ajatus järjestää palvelut hyvää elämää korostavan toipumisorientaation ympärille, mutta tällöin aivoperäisiä ongelmia painottavat sairausteoriat jäävät silti usein vaille kyseenalaistamista. Suomessakin on esiintynyt akateemisia ja ruohonjuuritason näkemyksiä tarpeesta siirtyä psykoosisairauksien hoitamisesta kokonaisvaltaisten elämäntilanteiden hoitoon, jossa ongelmat ja oireilu nähdään ihmisten välillä ennemminkin kuin yksilöissä ja heidän aivoissaan. Suomessa on tällä hetkellä vahvasti priorisoitu lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoito, mutta tukijoiden, käytännön toimijoiden ja joidenkin mielenterveysalan järjestöjen ohella esimerkiksi THL on pitänyt esillä tarvetta kehittää tulevaisuudessa vaikeaoireisten monimuotoisia palveluita. Hyvinvointialueet kärsivät resurssipulasta ja mielenterveyspalveluja kehitetään tavallisesti lyhytnäköisillä tavoitteilla. Tarvetta olisi siirtyä strategisempaan kehittämiseen, jossa laadukkaat ja vaikuttavat palvelut nähdään edullisten kustannusten ja sitoutuneen henkilöstön toisena puolena. Tällaista visiota Nouseva mieli haluaa olla edistämässä. Myös rahoituksen tulisi tulevaisuudessa kannustaa vaikuttavien palveluiden järjestämiseen. Lisäksi sosiaalietuuksien tulisi tukea psykoositoipujia tavoitteissa siirtyä kohti autonomista ja oman näköistä hyvää elämää. Julkinen arvo psykoositoipujien hyväksi tuotetaan strategisissa kumppanuuksissa hallintojen ja organisaatioiden sekä kansalaisyhteiskunnan rajat ylittäen. Myös yrityssektori on tärkeää saada mukaan kumppaniksi edistämään vastuullisuutta. Nouseva mieli on mielellään strateginen kumppani edistämässä parempaa tulevaisuutta psykoositoipujille ja siten parempaa yhteiskuntaa. MISSIO Yhdistys edistää psykoosin kokeneiden henkistä hyvinvointia, yhdistää ja aktivoi valtakunnallisesti mielenterveyskuntoutujia ja heidän läheisiään, edistää jäsentensä mielenterveyttä ja saattaa kokemusasiantuntijoiden äänen kuuluviin yhteiskunnassa. Yhdistys vaikuttaa siihen, että psykoosin perusteella hoitoa tarvitsevien erityistarpeet otetaan huomioon mielenterveyspalveluita ja etuisuuksia kehitettäessä. VISIO…

Jatka lukemistaKommentoi strategialuonnosta vuosille 2025-2027

Dino Nordström

  • Artikkelin kategoria:AjankohtaistaTarinat
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:6 lokakuun, 2024

Nimeni on Dino Nordström. Olen tämän kirjoittamisen aikana 31-vuotias lappilainen erilaistumattoman skitsofreniadiagnoosin saanut perheenisä ja filosofi-yrittäjä. Skitsofrenia on Psykoosisairauksiin ja niiden ryhmään kuuluva sairausdiagnoosi joka on nykymenetelmin käytännössä elinikäinen vaikka toimintakyky palautuisi. Suunnilleen 10 vuotta (ja risat) sitten jouduin onnettomuuksien sarjaan käytettyäni päihteitä ja jouduin pitkäkestoiseen psykiatriseen pakkohoitoon alettuani muun muassa kokemaan ajatuksieni muuttuvan ulkoistetuiksi ääniksi ja koettuani paljon aistiharhoja ja abstraktia yhteytymistä. En uskonut tilanteen olevan epänormaali ja olin melkein täysin sairaudentunnoton ja toipuminen ja luottamussuhteiden rakentaminen uudelleen kesti vuosien ajan ja olen yhä kestosuojalääkitystä käyttävä "kuntoutuja". Koin suurimmiksi tekijöiksi parantumisen puitteissa lainopillisuuden ja niin sanotusti säännönmukaisuuden integroimisen ajatuksiini ja sen mukaiset käytöstapaopit ja päihteettömyyden (absolutismin), jota suositellaan aina psyykenlääkkeiden käyttäjille ja muutenkin kaikille. Aistiharhoista en ole täysin päässyt eroon mutta lakia noudatan silti ja käyttäydyn normaalisti normien mukaisesti. Terveelliset elämäntavat ja vuosia kestänyt rauhoittuminen ja tieteellinen ajatustyö ja menneisyyden murheiden hyvittäminen toi voimavaroja ja tuo yhä ja nyt elän itsenäisesti ja voin olosuhteisiin nähden ihan hyvin. Useita sairaalahoitojaksoja ja lääkekokeiluja on takana kaikkine kuntoutusmenetelmineen. Lääkkeet vähän väsyttävät mutta toistaiseksi lääkkeiden lopettaminen on aiheuttanut aina byrokraattisen hässäkän viranomaisten kanssa oikeus- ja terveysasioissa. Nykyään käytän mieltä koostavaa suojalääkettä melko tyytyväisenä, vaikkakin lääkeaiheiset pakkohoitokäsitykset ja -menetelmät mietityttävät paljonkin aihepiirissä joskus jopa kuormittavasti. Lääkkeet kuitenkin ovat lääkkeitä. Olen kehittänyt itse terminologisesti "abstraktin fundamentalismin oireyhtyvyyssyndromatiikkaehkäisy & absolutismiin perustuva leksikaalis-etymologinen symbolifunktio -oppijärjestelmän" joka kaikessa jargonissaan käytännössä tarkoittaa sitä että ei sitoudu epätodentuntuisiin asioihin missään hetkessä ja käyttäytyy normaalisti normien ja lakejen mukaisesti ja käyttää sanoja ja merkityksiä normaalisti ja käytännönläheisesti käytöstapamallia ajatellen todellisten asioiden merkeissä ja varassa ja mukaisesti, vaikka kokisi aistiharhoja, näin selviydyn päivittäin "vilkkaan mielikuvitukseni" kanssa; lakia kun noudattaa ihan liikennesääntöjä ja fysiikan lakeja myöten niin ei tarvitse stressaantua dialogimaisten ajatusten vuoksi. Se tuntuu hyvältä. Minulla on filosofina kuitenkin joskus hieman kyseenalaistava kanta-asenne joihinkin sekavuus- ja selkeystilojen välisiin rajapiirtoihin ja elinikäiseen psykoosisairausdiagnoosiin suhtautumiseen, mutta lääketiede on melko leksikaalista (säännönmukaista) touhua, perustui se sitten mihin tahansa tieteelliseen tutkimukseen kestävän kehityksen parissa. Koen sen silti järjissäni olevan kuitenkin pitkälti sairaudentunnottomuutta sillä tiedostan kokeneeni aistiharhoja ja yhteytymistä abstrakteihin tunneformuloihin. Se siitä, kiitos siitä että saan olla jäsen ja että meillä on nyky-yhteiskunnassa tukea ja turvaa alan aihepiirissä ja toivon että yhdessä voimme kehittää kestävästi keskustelemalla mielenterveysalan aiheita ja alan aihepiiriä ja suojella kaikkien mieliä ja terveyttä ja ihmisoikeuksia alalla ja aiheessa ja yhteiskunnassa jossa niin sanottu etymologinen etymologia eli todenmukaisuusoppi on kestävän kehityksen puitteissa aina vähän hakusessa.

Jatka lukemistaDino Nordström

Uuden nettisivuvastaavan esittely

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelia viimeksi muokattu:4 syyskuun, 2024

On ilo toivottaa nousevamieli ry:n uudeksi nettisivu vastaavaksi Eero! Eerolla on kokemusta tietokoneista, vaikka ei mikään koodari olekkaan. Eero opiskelee ja on viikkoina kiireinen, mutta aika varkaat hän haluaa pitää kurissa/hallinassa. Eero on kiinnostunut lääketieteistä ja sosiaalityöstä sekä medianomin opinnoista ja myös vertais tuellisesta toiminnasta. Eerolla on kokemusta psykiatriasta ja sen kulmakivenä hioutumasta skitsofreniasta. Eero osaa nähdä eroja erilaisten kirjojen eroina niin autismista skitsofreniaan. Lääkityksiin Eero ei halua ottaa kantaa, mutta toivoo että Suomessa yleistyisi keroputaalta pohjautuva avoimen dialogin hoitomalli ja että lääkkeiden käyttö tiivistyisi pienimpään toivottuun määrään. Hyvää ja onnellista syksyä kaikille!

Jatka lukemistaUuden nettisivuvastaavan esittely

Tomi Bergström, Antti Haapakoski, Susanna Ojanperä ja Tapio Gauffin kunniajäseniksi

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelia viimeksi muokattu:2 maaliskuun, 2024

Yhdistyksen kokous 3.11.2023 valitsi Tapio Gauffinin esityksestä yhdistyksen kunniajäseniksi Tomi Bergströmin, Antti Haapakosken ja Susanna Ojanperän. Tapio Gauffin valittiin kunniajäseneksi Marita Timosen esityksestä. Tomi Bergström on Lapin hyvinvointialueen vastaava psykologi mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon vastuualueella ja Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori. Hän on koulutukseltaan psykologian tohtori. Tomi Bergström on tarjonnut yhdistyksen hallituksen jäsenenä asiantuntemustaan parempien mielenterveyspalvelujen kehittämisen edistämiseksi. Bergström on myös laatinut itse kannanottoja yhdistykselle. Antti Haapakoski on kokemusasiantuntija ja koulutukseltaan ylioppilas. Hänet valittiin yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2024. Haapakoski oli toimittanut sihteerin tehtäviä esimerkillisesti. Haapakosken panos yhdistyksen toiminnan eteen etenkin vuonna 2023 oli ollut merkittävä. Haapakoski oli myös ottanut aktiivisesti kantaa kuntoutujien hyväksi. Susanna Ojanperä on tamperelainen sosiaalityön opiskelija Lapin yliopistossa ja Nousevan mielen hallituksen taloudenhoitaja. Koulutukseltaan Ojanperä on lähihoitaja. Susanna Ojanperä on edistänyt yhdistyksen käytännön toimintaa ja taloudenhoitoa aktiivisesti ja näin mahdollistanut osaltaan yhdistyksen päämääriä. Tapio Gauffin on rovaniemeläinen Nousevan mielen hallituksen monivuotinen puheenjohtaja ja aiemmin valittu kunniapuheenjohtajaksi. Gauffin on vuosien varrella kantanut merkittävää vastuuta yhdistyksen toiminnasta kokonaisuudessaan. Valinnan aikaan Gauffin työskenteli asiantuntijana Lapin hyvinvointialueen laadunhallinnan palveluissa. Koulutukseltaan Gauffin on yhteiskuntatieteiden maisteri.

Jatka lukemistaTomi Bergström, Antti Haapakoski, Susanna Ojanperä ja Tapio Gauffin kunniajäseniksi