Tässä osiossa julkaistaan Parhaita käytäntöjä mielenterveyspalvelujärjestelmän kehittämiseksi. Parhaita käytäntöjä julkaistaan kolme ennen aluevaaleja 2025 ja ne on suunnattu hyvinvointialueiden päättäjille, johdolle sekä erityisesti aluevaaliehdokkaille. Parhaiden käytäntöjen yhteydessä esitetään, mitä hyvinvointialueiden päättäjät voivat konkreettisesti tehdä.
- Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Eksoten organisaatiouudistus
Etelä-Karjalalassa julkiset mielenterveys- ja päihdepalveluja ennen hyvinvointialueita järjestänyt Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Eksote uudisti palveluorganisaatiotaan voimakkaasti asiakaslähtöiseksi vuodesta 2010 lähtien. Paikallinen psykososiaalisten palvelujen johtaja Timo Salmisaari johti uudistamista etulinjassa. Siilot purettiin ja palvelutuotanto kerättiin asiakastarpeiden ympärille hallinnonaloista ja organisaatiorajoista riippumatta. Jonot purettiin ja hoito lähti asiakkaiden elämäntilanteesta ja tarpeesta. Salmisaari, joka on koulutukseltaan psykiatrian erikoislääkäri, sai uudistamisesta törkyistä palautetta ja jopa tappouhkauksia. Uudistamisen tulokset paransivat palvelutuotannon tuloksellisuutta käytännössä kaikilla tärkeimmillä mittareilla ja tuloksista on raportoitu Lääkärilehdessä 9/2015 vsk 70 s. 528 – 529, josta suora lainaus:
”Muutoksia Eksoten mielenterveys- ja päihdepalveluissa:
➤ Eksoten mallin kokonaissäästö oli 12 prosenttia vuonna 2013. Tämä tarkoittaisi valtakunnan tasolla 2,3 miljardia euroa.
➤ Mielenterveys- ja päihdepalvelujen nettotoimintamenojen kehitys oli noin 15 prosenttia tätäkin maltillisempaa. Tämä tarkoittaisi valtakunnallisesti lähes 5,5 miljardin euron säästöjä.
➤ Asiakaskohtaiset kustannukset laskivat noin 12 prosenttia.
➤ Palvelukotien ostopalvelut vähenivät yli 20 prosenttia.
➤ Vuonna 2013 asiakkaita oli noin 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010, minkä jälkeen asiakasmäärän kasvu on pysähtynyt.
➤ Ei jonoja. Asiakastyytyväisyys on parantunut.
➤ Vastentahtoisia toimenpiteitä on yli 90 prosenttia vähemmän.”
Artikkelista löytyvät myös Salmisaaren johtamisvinkit palvelujen uudistamista suunnitteleville. Salmisaari sai työstään Eksotessa Harvardin, IMD:n, INSEAD:n ja Stanfordin Alumni-klubien myöntämän Vuoden Maineteko 2013 -tunnustuksen. Nouseva mieli kiittää Salmisaarta ja mukana ollutta Eksoten psykososiaalisten palvelujen henkilöstöä. Eksoten psykososiaalisten palvelujen asiakaslähtöinen uudistus saa ensimmäisen maininnan palvelujärjestelmän parhaiden käytäntöjen listalla.
MITÄ PÄÄTTÄJÄT VOIVAT TEHDÄ:
Edellyttää, että mielenterveys- ja päihdepalvelujen johto purkaa pitkät hoitojonot, poistaa päällekkäistä työtä, helpottaa hoitoon pääsyä, keventää hallintoa mikäli keventämistä on, organisoi palveluekosysteemin asikkaiden elämien ja niihin liittyvien tarpeiden perusteella diagnoosien sijaan ja samalla saavuttaa säästöjä. Tarvittaessa voidaan rekrytoida muutosjohtaja.
- Länsi-Pohjan mielenterveyspalvelujärjestelmä
Nykyään Lapin hyvinvointialueella toimiva Länsi-Pohjan mielenterveyspalvelujärjestelmä on ollut historiallisesti maailmankuulu sekä vaikuttavuudestaan, matalista kustannuksistaan, työn merkityksellisyydestä että potilaiden ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Taustalla on jo 1970-luvulta Turun yliopistoklinikalta alkanut tarpeenmukaisuuden kehityskulku, jossa potilaiden ja asiakkaiden tarpeet ovat olleet palvelujärjestelmän kehittämisen perustana. Hoitolinjan käynnisti Turussa professori Yrjö O. Alanen työryhmineen. Myöhemmin tarpeenmukaisen hoidon periaatteet levisivät suurissa hankkeissa valtakunnallisiksi, mutta saivat 1990-luvulta alkaen tehdä tilaa näyttöön perustuvan lääketieteen ympärille rakennetulle palvelujärjestelmälle. Länsi-Pohjassa kuitenkin 1970-luvulla Turusta alkanutta tarpeenmukaisen hoidon kehittämistä jatkettiin paikallisesti valtakunnallisten hankkeiden jälkeenkin ainoana alueena Suomessa.
Järjestelmätason vaikuttavuus dialogisuutta painottavassa Länsi-Pohjan palvelujärjestelmässä on ollut erinomainen sekä laajasti nuorisopsykiatriassa että asiakasryhmäkohtaisesti vaikeimpien psykoositapausten hoidossa. Länsi-Pohjan mielenterveyspalvelujärjestelmä on kansainvälisesti tunnettu avoimen dialogin hoitomallin nimellä, ja erinomaisen tuloksellisuutensa vuoksi sen käytäntöjä on implementoitu ympäri maailman. Länsi-Pohjassa kehitys on henkilöitynyt monilta osin psykologi, emeritusprofessori Jaakko Seikkulaan, mutta kaikki alueen toimijat olivat kehittämisessä mukana. Länsi-Pohjan mielenterveyspalvelujärjestelmä nojasi radikaalisti asiakkaiden kokemille tarpeille ja myös mahdolliset lääkehoidot perusteltiin sillä, mitä lääkityksellä juuri kyseessä olevassa tilanteessa haluttiin saada aikaan. Psykoosilääkkeitä onkin alueella käytetty huomattavasti vähemmän kuin muualla Suomessa. Turun hoitohenkilökunnan psykoterapeuttinen asenne 1970-luvulla on Länsi-Pohjan versiossa kehittynyt moniäänistä dialogisuutta voimakkaasti painottavaksi hoito-orientaatioksi.
Länsi-Pohjan palvelujärjestelmän kulmakiven muodosti henkilöstön korkea koulutustaso sekä periaatteet, joilla asiakastarpeisiin vastattiin nopeasti, älykkäästi ja vaikuttavasti. Impelementoinnista on kirjoittanut suomeksi muun muassa Tomi Bergström. PERFECT-hanke osoittaa, että psykoosien hoidon kustannukset olivat Länsi-Pohjassa matalammat kuin muualla Suomessa. Sote-uudistus on tuonut palvelujärjestelmän parhaiden käytäntöjen säilymiselle Länsi-Pohjassa uhkakuvia. Nykyään Länsi-Pohja kuuluu Lapin hyvinvointialueeseen.
Länsi-Pohjassa monella kriteerillä paras vaikuttavuus on yhdistynyt matalimpiin kustannuksiin, etenkin psykoosien hoidossa. Lähitulevaisuudessa Englannista julkaistaan vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustietoja avoimen dialogin hoitomallin suurhankkeessa, jonka tuloksilla odotetaan olevan merkittäviä vaikutuksia mielenterveyspalveluihin kansainvälisesti. Avoimen dialogin hoitomallin edistäminen on Maailman terveysjärjestö WHO:n suositus. Länsi-Pohjan historiallinen mielenterveyspalvelujärjestelmä pääsee Nousevan mielen Parhaiden käytäntöjen listalle. Länsi-Pohjasta käytiin hakemassa mallia Eksoteen ennen vuonna 2010 alkanutta Eksoten mielenterveys- ja päihdepalvelujen organisaatiouudistusta.
MITÄ PÄÄTTÄJÄT VOIVAT TEHDÄ:
Edellyttää, että mielenterveys- ja päihdepalvelut organisoidaan ekosysteemin laajuisesti tuloksellisesti ja edullisesti asiakastarpeiden ympärille. Avoimen dialogin hoitomallin parhaita asiantuntijoita on tarpeen konsultoida siitä, mitkä ovat palvelujärjestelmän periaatteet, tarvittavat resurssit, implementoinnin mahdollisuudet ja laatukriteerit.
3. Ylimmän johdon keskittyminen strategiseen johtamiseen
On huomion arvoista, että sekä Länsi-Pohjan mielenterveyspalvelujärjestelmän että Eksoten organisaatiouudistuksen yhteydessä sankaruutta on soviteltu asiantuntijoiden ja etulinjassa toimineen operatiivisen johdon harteille. Media on uutisoinut mainituista Jaakko Seikkulasta ja Timo Salmisaaresta sekä Länsi-Pohjan ylilääkäri Birgitta Alakareesta. Ketä kaikkia kuului ylimpään johtoon ja ketkä olivat valtuustossa? Vaikea luetella nimiä. He eivät ole juhlittuja sankareita, mutta ovat Länsi-Pohjassa antaneet asioiden tapahtua ja Eksotessa mitä ilmeisimmin edellyttäneet asioita tapahtuviksi ja edistäneet tätä muutosjohtajan rekrytoinnilla ja tiukoilla muutoksen kriteereillä. Eli ylin johto voi asettaa tulostavoitteet ja kriteerit uudistukselle, tai sitten antaa henkilöstön toteuttaa toimivat ideansa strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Operatiiviseen johtamiseen taas ei kannata ylähyllyltä turhaan puuttua. Eli kannattaa pyrkiä ymmärtämään vertikaalisesti se taso millä järjestelmää johtaa.
On myös todettava, että johto edustaa organisaatiota, ja esimerkiksi Lapin hyvinvointialueen ylin johto kirjoittaa johdon blogia. Ylin johto voi ensin perehtyä siihen mitä mielenterveys- ja päihdepalvelujen vastuualueella on strategisella tasolla saatavissa aikaan, tai mitä omalla hyvinvointialueella on saatu historiallisesti aikaan, ja sitten nostaa näitä asioita esiin viestinnässään. Nyt aluevaaliehdokkailla on sama mahdollisuus. Eli kannattaa hankkia tietoa, ottaa parhaisiin asiantuntijoihin yhteyttä ja viestiä siitä mitä on oppinut. Nouseva mieli voi järjestönä toimia linkkinä, joka yhdistää parhaille asiantuntijoille. Yhteydenotot: tapio.gauffin@nousevamieli.org.