johtaminen

Vaikuttamisessa tärkeää on koalition muodostus. Koalitio muodostuu toimijoista, joiden kanssa ilmiöitä merkityksellistetään. Esimerkiksi mielenterveyspalvelujärjestelmän kehittämisessä yliopistollisten hyvinvointialueiden mielenterveyspalveluiden johtajilta on saatu kansallinen suositus, jonka mukaan "terapiatakuun onnistuminen edellyttää yhtenäisiä hoitokäytäntöjä". Lasten ja nuorten terapiatakuu on toimeenpantu esikuvanaan NHS talking therapies -järjestelmä, jota Suomen oloihin on soveltanut HUS. Yliopistollisten hyvinvointialueiden ja HUS Psykiatrian koalitioon Terapiatakuu-lobbauksellaan liittyvät mielenterveysalan järjestöt Mielenterveyspoolin kautta. Keskeisten toimijoiden rintamaa täydentää Psykologiliitto, ja kaikilla on porrasteinen hoitomalli ollut tavoitteena. Tätä on edistänyt myös sosiaali- ja terveysministeriö, joka on esittänyt yliopistollisten hyvinvointialuiden ja HUSin vallan kasvattamista niin sanotun keskittämisasetuksen muuttamisen yhteydessä. Psykologiliitto on tätä vastustanut kritisoiden potentiaalista hyvinvointialueiden itsehallinnon laitonta kaventumista sekä psykososiaalisten hoitomenetelmien monimuotoisuuden häviämistä. NHS:n terapiajärjestelmää on jo vuonna 2018 pitänyt erityisen tarpeellisena ennen eläköitymistään MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kehitysjohtajana toiminut psykiatri Kristian Wahlbeck. Intervention perusterveydenhuollossa korkeintaan keskivaikeisiin ongelmiin takaavan terapiatakuun ja porrasteisen hoitomallin kelkassa ovat olleet käytännössä kaikki Suomen keskeiset toimijat. Psykiatriyhdistys ja psykiatrit professiona ovat tästä pysyneet enemmän taka-alalla ja ilmeisesti vähintäänkin kollegojen kesken keskittyneet enemmän erikoissairaanhoitoon. Koko kansan terapiajärjestelmä ei niinkään koske psykiatreja professiona. Arviolta jo lähes 80% väestöstä saa mielenterveyshäiriön diagnoosin ja psykiatrit, tai edes yleislääkärit, eivät enää voi olla läheskään kaikessa hoitamisessa mukana. Tosin professio voi tarvittaessa käyttää valtaa ja esimerkiksi hyvinvointialueilla mielenterveyspalvelujen vastuualue- tai toimialajohtajat ovat lähtökohtaisesti kaikki psykiatreja. Valtavirta keskittyy "mielenterveyskriisin ratkaisemiseen" kehittämällä siis perusterveydenhuollon terapiajärjestelmää lievästi oireileville kansalaisille, jotka eivät ainakaan lähtökohtaisesti tarvitse kriisipalveluja eivätkä myöskään erikoissairaanhoitoa. Puhutaan ns. elektiivisistä, suunnitelluista tai valinnaisista hoidoista. Yhdenvertaisuus taas tarkoittaa tässä sitä, että interventio on määrämuotoinen ja määrämittainen sekä riippuu muistakin tilannetekijöistä mahdollisimman vähän. Terveyserojen kaventamista yhdenvertaisuus ei valtavirran mielestä ainakaan näytä tarkoittavan. Valtavirran vankkurit kuitenkin altistavat toiminnan hyväksyttävyydelle eli legitimiteetille. On melkein samaa porukkaa itsekin kuin korkein valtionhallinto, yliopistollisten hyvinvointialueiden mielenterveyspalvelujen johtajat ja muut varteenotettavat toimijat. Kun jotain tehdään, sataa se omaan tai organisaation laariin, ja se varmasti on kuin karkkia söisi. Uusien latujen avaaminen taas on kovaa kuokkimista. Ben Furmanin ja Pekka Aarninsalon mukaan Käynti kerrallaan -toimintamalli olisi tutkimusnäyttöön perustuva toimiva vaihtoehto pitkille psykoterapioille. Terapiatakuussa taas hoitokertojen lukumäärä pitäisi jo etukäteen tietää. Tämä todennäköisesti johtaa terveiden ylihoitamiseen ja enemmän tarvitsevien pyröovi-ilmiöön, mutta Terapiatakuun laajentamista aikuisväestöön toivotaan yleisesti. Valtavirakoalitio ei ole huomannut, että NHS Talking therapies ei ole tuottanut haluttuja tuloksia, vaan arviolta alle 20% palveluun ohjatuista käy intervention loppuun ja toipuu. Englantilaisen terapiatakuun aikana masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt ja mielenterveysongelmat lisääntyneet, eli on käynyt päin vastoin kuin Suomessa nyt toivotaan. Nouseva koalitio: nopea, tehokas ja kestävä vastaus kriiseihin Samaan aikaan Englannista nousee uudenlainen ajattelutapa: vastataan kriiseihin välittömästi, asiakaslähtöisesti ja hoidon jatkuvuus turvaten saman työryhmän kantaessa vastuun joustavan mittaisesta hoitoepisodista alusta loppuun. Ison-Britannian hallinto myönsi euroiksi muutettuna yli kolme miljoonaa kriisipalvelujen implementointiin ja tutkimukseen Englannissa. Satunnaistetun kokeen tarkoitus oli selvittää avoimen dialogin hoitokäytännön vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta suhteessa standardihoitoon. Tutkimukseen rekrytoidut potilaat oli ohjattu kriisipalveluun, jossa kriisiin, kuten psykoosiin tai nopeasti kehittyvään mielialaoireiluun tai itsetuhoisuuteen, tarvittiin nopea tai erittäin nopea vastaus. Interventioryhmä sai avoimen dialogin hoitokäytännön mukaista palvelua ja vertailuryhmä sai tavallista hoitoa. Englannissa toimii kriisiryhmiä, joiden keskeiseksi ongelmaksi nähdään toimintokohtainen palvelu, eli työryhmien keskittyminen vain kriiseihin. Tutkimustulokset ovat valmiit ja ne…