Mielenterveyspalvelujen tarpeenmukaisuus ja vaikuttavuus

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:25 elokuun, 2024

Torstaina 12. syyskuuta 2024 klo 14-16

Lapinlahden Lähde, Auditorio, 1. kerros

Lapinlahdenpolku 8, Helsinki

Teams-liittyminen

Järjestäjinä Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry ja Vaikuttavuusseura ry

Millaisia ovat tarpeenmukaiset ja vaikuttavat mielenterveyspalvelut ja miten niitä johdetaan? Entä miten mielenterveyspolitiikkaa tulisi Suomessa viedä eteenpäin?

Tilaisuudessa aiheesta alustavat omista näkökulmistaan

Klaus Lehtinen, puheenjohtaja, ISPS Suomi, The International Society for Psychological and Social Approaches to Psychosis

Antti Pigg, puheenjohtaja, Nouseva mieli – Suomen skitsofreniayhdistys ry

Sami Ylitalo, kehitysjohtaja, Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry

Antti Alaräisänen, vastuualuejohtaja, mielenterveys ja riippuvuudet, Lapin hyvinvointialue

Aija Salo, pääsihteeri, Mielenterveyspooli

Dialogia fasilitoi puheenjohtaja Paulus Torkki, Vaikuttavuusseura ry

Auditorioon mahtuu yhteensä 90 henkeä. Uskomme, että kaikki halukkaat mahtuvat auditorioon, mutta mikäli paikan päällä osallistuvia on paljon, lopetetaan auditorioon sisään päästäminen tilan ollessa täynnä.

Kahvi-/teetarjoilu.

Tilaisuuden jälkeen jatketaan vielä Nousevan mielen fasilitoimana keskustelua siitä, miten mielenterveysongelmia tulisi ihmisten näkökulmasta hoitaa ja miten sen pitäisi näkyä mielenterveyspolitiikassa. Osallistuakseen ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen.

Tervetuloa!

Jatka lukemistaMielenterveyspalvelujen tarpeenmukaisuus ja vaikuttavuus

Mielenterveyspalveluiden asiakaslähtöisiä kehitysehdotuksia

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:12 heinäkuun, 2023

Julkaisemme nimettömänä omakohtaista kokemusta mielenterveyspalveluista omaavan henkilön kymmenen mielenkiintoista ehdotusta palvelujärjestelmän kehittämiseksi.

  1. Sähköhoito ja muu mahdollinen potilaan persoonaan negatiivisesti vaikuttava ja vaarallinen hoito on lailla kiellettävä
  2. Yli vuorokauden kestävä eristäminen on samoin kiellettävä ja siihen oltava selkeät, laissa määritellyt perusteet, joihin ei esim. tilan puute kelpaa. Lisäksi lepohuoneessa on oltava inhimilliset olosuhteet
  3. Lääkemääräysten ja pakkolääkityksen kynnystä on nostettava siten, että ensisijaisia hoitomuotoja ovat avoin keskustelu, terapia ja vapaaehtoinen lääkitys joka aloitetaan nukahtamislääkkeillä ja tarvittaessa rauhoittavilla lääkkeillä. Mielestäni masennuslääkkeiden alaikäraja voisi olla 18 vuotta ja raskaiden psyykelääkkeiden kuten neuroleptien alaikäraja vielä korkeampi. Lääkemääräysten kestoa olisi myös tarkistettava ja tarpeettomat reseptit lopetettava
  4. Potilaalle olisi kerrottava tämän oikeuksista kaikissa hoidon vaiheissa. Esimerkiksi, että sellaista asiaa kuin pakkolääkitys ei ole olemassa avohoidossa
  5. Hoitohenkilökunnan kuten myös hoitoon toimittavien muiden mahdollisten viranomaisten tulisi olla siinä määrin ammattitaitoisia, että kaikenlainen uhkailu, kiristäminen, painostaminen, alistaminen ja fyysinen väkivalta suljettaisiin pois
  6. Potilaalle määrättäisiin hänen todelliseen vaivaansa heti oikeat lääkkeet, eikä kenestäkään tehtäisi näin ollen lääketeollisuuden koekaniinia. Diagnoosi pitäisi olla hyvin perusteltu, määritelmän mukainen ja potilaan kanssa yhdessä keskusteltu ja määrätty lääke siihen diagnoosiin tarkoitettu
  7. Jos potilas paranee eli tulee toimeen ilman lääkkeitä ja voi hyvin, olisi myös tämä kirjattava heti OmaKantaan ja hoitosuhde tuossa tilanteessa päätettävä
  8. Kenenkään hoitoon ottaminen ei saa perustua juoruihin, eikä toisen käden tietoihin (kuten somekirjoituksiin) vaan aina useamman kuin yhden lääkärin tekemään arvioon, joka on tehty tapaamalla potilas.
  9. Hoito- ja kuntoutuskeinoja valitessa on huomioitava potilaan tausta (onko hänellä esim. aiempia hoitojaksoja) ja se, mitä annettavaa hänellä on yhteiskunnallisesti ja perheelleen mahdollisen onnistuneen hoidon myötä. Ei tarkoita sitä, että perheettömät potilaat, jotka ovat vailla koulutusta, saisivat huonompaa kohtelua vaan sitä, että jokaiselle sitä tarvitsevalle tarjottaisiin esim. työvoimatoimiston toimesta mielekästä kuntouttavaa toimintaa, joka sopii hänen omaan tilanteeseensa
  10. Läheisille pitäisi antaa oikeat ja perusteelliset tiedot tilanteesta, sellaiset, jotka tukevat ydinperhettä ja avioliittoa, eikä jakaa esitteitä tyyliin ”Kun läheinen ei jaksa” tai ”Uusperheen mahdollisuudet”
Jatka lukemistaMielenterveyspalveluiden asiakaslähtöisiä kehitysehdotuksia

Rea Kela: Niuvan porteilla – Elämäni Niuvanniemen sairaalassa

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:26 kesäkuun, 2023

Kirjaesittely:

Rea Kela: Niuvan porteilla – Elämäni Niuvanniemen sairaalassa

BoD, Books on Demand, 2023

Teksti: Rea Kela

Niuvanniemen sairaalan entinen potilas, Rea Kela, on julkaissut kirjan, jonka nimi on ”Niuvan porteilla – Elämäni Niuvanniemen sairaalassa”. Kirja on tiettävästi ensimmäinen, jonka kukaan Niuvanniemen sairaalan potilas on koskaan julkaissut sairaalakokemuksistaan.

Kuopion Niuvanniemen sairaala on toinen valtion omistamista oikeuspsykiatrisista sairaaloista Vanhan Vaasan sairaalan lisäksi. Potilaita Niuvanniemessä on n. 300, joista suurin osa syyntakeettomia rangaistukseen tuomitsematta jätettyjä ja loput vaikeahoitoisia ja/tai vaarallisia potilaita.

Rea Kela vietti Niuvanniemen sairaalassa 6,5 vuotta, syyskuusta 2014 huhtikuuhun 2021 asti, ja hän oli hoidossa sairaalassa vaikeahoitoisena ja vaarallisena potilaana, ei kriminaalipotilaana.

Kirja kertoo elämästä ja arjesta sairaalaolosuhteissa Suomen ehkä kuuluisimmassa oikeuspsykiatrisessa sairaalassa. Rea Kela kuvailee Niuvanniemen sairaalassa näkemäänsä ja kokemaansa asiatyyliin, eräänlaisena omaelämäkertana. Kertomus on pääasiassa psykiatrisen potilaan kehitys-/selviytymistarina, ja se etenee kronologisessa järjestyksessä.

Kirjassa sivutaan myös kohtaamisia törkeitäkin rikoksia tehneiden kanssa, potilaiden välisiä parisuhteita, huumeita jne. Kirjassa on myös takaumia Rea Kelan menneisyyteen: lapsuuteen, nuoruuteen, opiskeluaikoihin ja työelämään eli siviilielämän aikoihin.

Alunperin Rea Kelan diagnoosi oli harhaluuloisuushäiriö, mutta Niuvanniemen sairaalassa se muutetaan paranoidisen skitsofrenian diagnoosiksi. Rea Kelan mielestä skitsofrenia-diagnoosi on tehty väärin perustein, pelkän oppositioasenteen perusteella, eikä esim. kuuloharhoihin perustuen, sillä hoitava taho ei edes epäillyt, että hän kuulisi ääniä. Skitsofrenia-diagnoosi on kuitenkin vahingossa ilmeisen oikeaan osunut.

Rea Kela alkoi kuulla ääniä vähän päälle 40-vuotiaana ja kuuli niitä 6-7 vuotta, myös Niuvanniemessä alkuaikoina, ja ne olivat yksi olennainen syy Niuvanniemen sairaalaan joutumiseen. Äänien kuuleminen onkin olennainen osa kirjaa, ja sitä sivutaan kirjassa useaan otteeseen.

Rea Kela kritisoi kirjassaan myös lääkityksiä (Zyprexasta ja Risperdalista Leponexiin), jotka eivät tehonneet ääniin ja joilla oli ikäviä sivuvaikutuksia, kunnes lopulta kuitenkin löytyi lääke (Abilify), joka poisti äänet. Tosin Rea Kela uskoo, että äänet olisivat voineet poistua ilman lääkitystäkin ajan kanssa.

Kaiken kaikkiaan kirja käsittää 60 sivua, ja se kertoo pääasiassa tapahtumista ja potilaista Niuvanniemen sairaalan naisten suljetulla osastolla sekä naisten ja miesten puoliavoimella osastolla, mutta äänien kuulemiseen palataan kuitenkin kirjassa aika ajoin, koska se on olennainen osa Rea Kelan paranoidisen skitsofrenian oirekuvaa.

Lisätietoja: www.bod.fi/kirjakauppa

Jatka lukemistaRea Kela: Niuvan porteilla – Elämäni Niuvanniemen sairaalassa

Kyselytutkimus mielenterveyshoidon laadun arvioinnista

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:6 elokuun, 2022

Osallistu tutkimukseen, jonka avulla saadaan tietoa avoimen dialogin hoitomallin periaatteiden soveltuvuudesta mielenterveyshoidon laadun arviointiin!

Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan opiskelija, YTK Tapio Gauffin tekee pro gradu -tutkielmaa mielenterveyshoidon laadun arvioinnista avoimen dialogin hoitomallin periaatteiden mukaisesti. Laatu viittaa mielenterveyshoidon toivottavana pidettyihin ominaisuuksiin ja avoimen dialogin hoitomalli on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä kehitetty verkostokeskeinen kriisityön malli, joka on saanut kansainvälistä kiitosta potilaiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä lupaavista hoitotuloksista.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, olisivatko avoimen dialogin hoitomallin periaatteet käyttökelpoisia mielenterveyshoidon laadun arvioinnin mittapuuksi mielenterveyspalvelujen käyttäjien, heidän omaistensa sekä avoimen dialogin hoitomallin asiantuntijoiden näkökulmasta. Vastaajilta edellytetään vähintään 18 vuoden ikää.

Osallistuminen on tärkeää, koska tulosten avulla voidaan herättää keskustelua mielenterveyshoidon laadusta sekä avoimen dialogin hoitomallista, ja mahdollisesti kehittää mielenterveyshoitoon entistä paremmin potilaita ja heidän läheisiään palvelevia laadunarviointimenetelmiä. Tutkimuksen tuloksia saatetaan hyödyntää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman kansallisen laaturekisteritoiminnan kehittämisen tukena. Kerättävää aineistoa ei kuitenkaan suoraan laaturekisteritoiminnassa käytetä.

Osallistuminen tutkimukseen on vapaaehtoista ja tietoja käsitellään luottamuksellisesti. Kyselyllä ei kerätä vastaajan tunnistamisen mahdollistavia henkilötietoja, eikä aineistoa luovuteta eteenpäin. Vastausaika on 19.5.-30.8.2022.

Linkit vastauslomakkeisiin:

Mielenterveyspalvelujen käyttäjille

Mielenterveyspalvelujen käyttäjien omaisille

Avoimen dialogin hoitomallin asiantuntijoille

Jatka lukemistaKyselytutkimus mielenterveyshoidon laadun arvioinnista