Skitsofreniaa sairastavien läheisten hyvinvointi

 

 

Tämän artikkelin Nousevalle mielelle ovat tehneet Anni Huhta, Emilia Sankila ja Iida Paunila. Työelämäohjaajana toimi Tapio Gauffin. Kliinisen psykologian dosentti Tomi Bergströmin kirjoittama tietoisku psykooseista puolestaan löytyy täältä.

Teimme Tampereen ammattikorkeakoulussa vuonna 2024 opinnäytetyön liittyen skitsofreniaa sairastavan läheisen hyvinvointiin. Tavoitteena oli tuottaa skitsofreniaa sairastavan läheisille tietoa keinoista hyvinvoinnin lisäämiseksi tämän artikkelin avulla. Opinnäytetyön aihe rajattiin skitsofreniaa sairastavien läheisiin, sillä sairastuminen skitsofreniaan vaikuttaa vahvasti myös läheisiin ja heidän hyvinvointiinsa (Asgari, Adib, Dehghan Nayeri, Rezayat 2023). Tähän artikkeliin kokosimme opinnäytetyön keskeisiä tuloksia. Opinnäytetyössä ja artikkelissa läheisellä tarkoitetaan skitsofreniaa sairastavalle tärkeää ja läheistä ihmistä, kuten puolisoa, vanhempaa, lasta, sisarusta, muuta sukulaista tai ystävää.

Skitsofrenia on monimuotoinen psykiatrinen sairaus, joka ilmenee esimerkiksi aistiharhoina, harhaluuloina, poikkeavana motorisena käyttäytymisenä, kognitiivisten toimintojen häiriöinä, aloitekyvyttömyytenä sekä sosiaalisena vetäytymisenä (Skitsofrenia: Käypä hoito- suositus 2024). Skitsofrenia on pitkäaikainen, jopa vuosikymmeniä kestävä sairaus. Kuitenkin tutkimusten mukaan 5–20 % sairastuneista toipuu täysin oireettomiksi ja 40–70 % toipuu vain lievistä oireista kärsiviksi. Skitsofreniaan voi sairastua missä iässä hyvänsä, tyypillisimmin kuitenkin nuorella aikuisiällä. (Rovasalo 2021.)

Kun ihminen sairastuu skitsofreniaan tai muuhun mielenterveysongelmaan, vaikuttaa se myös huomattavasti hänen läheisiinsä. Sairastuminen voi vaikuttaa esimerkiksi läheisten vapaa-ajan käyttöön ja sosiaalisiin suhteisiin. Syinä tähän voi olla tilanteesta johtuva stressi ja väsymys sekä tunne siitä, että ei voi sitoutua mihinkään muuhun, jos sairastunut tarvitseekin apua. (FinFami 2020.) Sairastuneesta huolehtiminen voi aiheuttaa läheisille taakkaa ja sillä voi olla negatiivisia psykologisia, sosiaalisia sekä taloudellisia vaikutuksia. (Asadi, Fereidooni-Moghadam, Dashtbozorgi & Masoudi 2018, 1131.)

Läheisellä on suuri rooli sairastuneen tukemisessa ja hän on tärkeä osa sairastuneen kuntoutumista. (Terveyskylä 2017.) Läheisen ihmisen sairastuminen herättää paljon ajatuksia ja tunteita. Sairauden myötä myös suhde sairastuneen ja läheisen välillä saattaa muuttua. Toisesta huolehtiminen vie huomion pois omista tarpeista ja voi kapeuttaa läheisen elämää. Läheisellä on kohonnut riski itsekin sairastua psyykkisesti. (FinFami 2022.)

Skitsofreniaa sairastavien läheiset kärsivät esimerkiksi uniongelmista, unettomuudesta, päänsäryistä sekä ahdistuksesta ja masennuksesta (Gupta, Isherwood, Jones & Van Impe 2015, 4), Voimavaroja voi saada esimerkiksi liikunnasta, luonnosta, ruoasta, levosta, perheestä ja ystävistä, huumorista, kulttuurista, rentoutumistekniikoista, vertaistuesta, sairauteen liittyvästä tutkitusta tiedosta, omien rajojen asettamisesta, arjen rutiineista tai muista itselle merkityksellisistä asioista. (FinFami 2022; FinFami 2024.)

 

Vertaistuki

Vertaistuki on samanlaisten kokemusten omaavien ihmisten välistä tukea (Vartiainen ym. 2019, 13). Vertaistuen tärkeimmät piirteet ovat kuunteleminen sekä kertominen. (Terveyskylä 2024a.) Vertaistuki voi olla yhteisöllistä tai kahdenkeskistä ja sitä voi saada kasvotusten, puhelimitse sekä internetin kautta. Vertaistuen avulla voidaan muun muassa ottaa etäisyyttä omaan elämäntilanteeseen, vähentää syyllisyyden tunteita, lisätä armollisuutta itseään kohtaan sekä huomata, että ei ole yksin tilanteessaan. (Vartiainen ym. 2019, 13.) Vertaistuki voi vähentää läheisten yksinäisyyttä ja sosiaalista eristäytymistä. Se antaa tilaisuuden tulla kuulluksi ja ymmärretyksi, mikä parantaa hyvinvointia. Lisäksi se voi vahvistaa läheisen itseluottamusta ja resilienssiä sekä antaa toivoa ja parantaa kykyä sietää epävarmuutta. (Reynolds, McMahon & McMahon 2021, 740–743.) Sosiaalinen tuki myös ystäviltä, perheeltä ja terveydenhuollon ammattilaisilta voi vähentää skitsofreniaa sairastavien läheisten kokemaa kuormitusta (Guan, Wiley, Tang, Sun 2022, 2307).

 

Tiedollinen tuki

Tiedollisella tuella tarkoitetaan tietoja ja neuvoja liittyen esimerkiksi sairauden hoitoon tai saatavilla oleviin palveluihin (Aalberg & Pesonen 2019; FinFami 2020). Sairauteen liittyvän tiedon saaminen esimerkiksi hoitohenkilökunnalta voi rauhoittaa sekä läheistä että sairastunutta. (Aalberg & Pesonen 2019.) Hoganin ja John-Langbanin (2016) tutkimuksen mukaan läheiset, jotka etsivät tietoa sairaudesta, voivat paremmin kuin he, jotka ovat tietämättömiä ja haluttomia hyväksymään sairautta. (Hogan & John-Langban 2016, 620–622.) Ymmärrys ja tietoisuus sairaudesta, sen kulusta ja hoidosta voi siis lisätä hyvinvointia. Myös vertaisryhmistä saatu tieto voi auttaa läheistä ymmärtämään skitsofreniaa sairautena. Ryhmissä jaetut kokemukset ja tieto lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ryhmän jäsenet voivat oppia toisiltaan sekä löytää uusia selviytymiskeinoja. (Bishop & Greeff 2015, 467–468.)

 

Perheterapia

Perheterapia on lähestymistapa, jolla pyritään hoitamaan perheen sisäistä vuorovaikutusta, perheenjäsenellä esiintyviä häiriötä ja sen vaikutusta perheeseen. Perheterapia auttaa perhettä löytämään uusia ratkaisuja ongelmiinsa. (Aaltonen 2023, 977–978.) Perheterapian tavoitteena on tarjota tietoa sairaudesta, auttaa perheitä selviytymään sekä tukea heitä. Perheterapian avulla perheet oppivat ymmärtämään sairautta ja se auttaa kehittämään perheiden selviytymis- ja ongelmanratkaisutaitoja. Perheterapia vahvistaa läheisten roolia skitsofreniaa sairastavan kuntoutuksessa. (Carr 2018.)

Perheen huomioon ottaminen potilaan hoidossa parantaa hoitomyöntyvyyttä ja hoidon tuloksellisuutta. Perhekeskeinen psykoedukaatio on yksi perheterapian muodoista ja sen tavoitteena on korostaa perheenjäsenten kykyjä ja voimavaroja. Sen avulla pyritään myös lisäämään perheenjäsenten kykyä selviytyä sekä vähentämään sairauden aiheuttamaa kuormittuneisuutta. Perheterapian tavoitteena on muuttaa perheen vuorovaikutusmalleja keskittymällä perheen vuorovaikutuksen voimavaroihin. Muutosprosessi tapahtuu usein arkisessa vuorovaikutuksessa. (Aaltonen 2023, 977–978, 980.)

 

Uni

Uni on ihmiselle välttämätöntä elimistön hyvinvoinnin kannalta. Uneen ja vuorokausirytmiin voi liittyä monenlaista häiriintymistä, mikä on yhteydessä ahdistuneisuushäiriöihin, stressiin liittyviin häiriöihin sekä muihin mielenterveyden häiriöihin. Unettomuus aiheuttaa väsymystä, mielialan laskua ja yleistä huonovointisuutta. (Lönnqvist 2023.)

Unettomuutta esiintyy herkästi stressitekijöiden johdosta. Stressin aikana nukahtamisvaikeudet ja katkonainen yöuni ovat tavallisia, mutta pitkään jatkuneena unettomuudella on haitallisia terveydellisiä vaikutuksia. Mielenterveyshäiriöiden lisäksi unettomuus on yhdistetty somaattisten sairauksien, kuten verenpainetaudin ja sepelvaltimotaudin, riskin kasvuun. Unettomuus heikentää myös yksilön toimintakykyä. (Partonen & Järnefelt 2023.)

Unettomuutta voi ehkäistä huolehtimalla omasta terveydestä ja hyvinvoinnista. Unettomuuteen löytyy tehokkaita omahoitokeinoja, kuten liikunnan lisääminen ja säännöllisen unirytmin ylläpitäminen. Näiden lisäksi tulisi huolehtia säännöllisestä ravitsemuksesta sekä välttää nälkäisenä nukkumaan menemistä ja raskaiden aterioiden syömistä iltaisin. (Unettomuus vaivaa välillä meitä kaikkia: Käypä hoito -suosituksen potilasversio 2016.) Iltaisin kannattaa syödä kevyt ateria sekä välttää rasvaisia ruokia ja alkoholia, jotka heikentävät yöunta (Hällfors 2018).

Unettomuutta aiheuttaa esimerkiksi päivärytmin epäsäännöllisyys ja liikunnan vähäisyys (Partonen & Järnefelt 2023). Liikunta parantaa unen laatua, stressinsietokykyä sekä mielenterveyshäiriöiden oireiden hallintaa. Myös rentoutumisharjoituksista, kuten tietoisen läsnäolon harjoituksista, on hyötyä unettomuuden hoidossa. (Hällfors 2018.)

 

Liikunta ja ravitsemus

Liikunta vaikuttaa mielen hyvinvointiin positiivisesti esimerkiksi antamalla mielihyvän kokemuksia, virkistämällä sekä parantamalla jaksamista ja kognitiivisia toimintoja. Liikkuminen lisää mielihyvähormonien, kuten dopamiinin, serotoniinin ja noradrenaliinin määrää ja voi näin kohottaa mielialaa. Liikunta voi antaa onnistumisen kokemuksia sekä mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen samalla vahvistaen esimerkiksi itseluottamusta ja sosiaalisia suhteita. Liikkuminen voi myös helpottaa nukahtamista ja parantaa itsesäätelytaitoja sekä vähentää jännittyneisyyttä ja ahdistuneisuutta. (Ahonen 2017; Husu 2024.)

Tutkimusten mukaan liikuntatottumuksilla ja mielialalla on selvä yhteys, ja säännöllinen liikunta suojaa esimerkiksi masennukselta. Masennusoireilta suojaava määrä liikuntaa on vähintään kaksi liikuntakertaa viikossa. Liikunnan positiivinen vaikutus mielialaan saadaan, kun liikuntasuorituksen kesto on 45-60 minuuttia, mutta myös lyhyemmällä, esimerkiksi 15-30 minuuttia kestävällä liikkumisella, voi olla mielialaa nostava vaikutus. Liikunta voi helpottaa masennusoireita vähentämällä negatiivisia ajatuksia, lievittämällä unihäiriöitä ja lisäämällä energisyyttä. Liikunnan hyöty näkyy 2-4 viikon päästä sen aloittamisesta. (Leppämäki 2017.)

Myös luontoympäristöt voivat edistää terveyttä ja luonnossa liikkuminen lisää hyvinvointia esimerkiksi stressin lievittymisen, palautumisen ja mielialan kohenemisen kautta. Luonto vähentää kielteisten tunteiden kokemuksia ja vahvistaa myönteisiä tunteita sekä lievittää masennuksen ja ahdistuksen oireita. Mielenterveyshyötyjä syntyy, kun luonnossa liikkuu vähintään 30 minuutin ajan 2-3 kertaa viikossa. Luonnossa liikkuminen voi myös parantaa tarkkaavaisuutta, vahvistaa itsetuntoa ja lisätä pystyvyyden tunnetta. (Tyrväinen 2023.)

Ravitsemussuositusten mukaisen ruokavalion on todettu olevan hyväksi mielen ja aivojen terveydelle. Kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyväviljoja, palkokasveja ja rasvaista kalaa sisältävä ruokavalio tukee mielen hyvinvointia. Sen sijaan kovia rasvoja, vehnää, punaista lihaa sekä lisättyä sokeria on hyvä välttää. Säännöllinen ateriarytmi voi nostaa vireystilaa ja auttaa syömisen hallinnassa. (Kaltiala 2022.) Terveelliset ruokailutottumukset voivat suojata myös masennusoireiden kehittymiseltä. Esimerkiksi Välimeren ruokavalion on todettu pienentävän masennuksen riskiä, ja vähärasvainen ja hiilihydraattipitoinen ruokavalio voi vähentää masennusoireita. (Seppälä ym. 2014.)

 

Hengellisyys

Hengellisyys määritellään uskonnollisuuden tai henkisyyden tilaksi (Suomisanakirja n.d.). Hengellisyys itsessään on laaja käsite, joka muodostuu erilaisista näkemyksistä ja voi tarkoittaa ihmisille eri asioita, kuten meditointia, uskonnon harjoittamista tai yhteyttä luontoon (Vahvuus 21: Hengellisyys 2018).

Uskonnollisuus voi vähentää kuormittuneisuuden kokemusta sekä toimia hallintakeinona uupumuksesta selviytymiseen (Asadi, Fereidooni-Moghadam, Dashtbozorgi & Masoudi 2018, 1132). Uskonnollisuudella on havaittu olevan positiivinen vaikutus hyvinvointiin. (Koskela & Ojanen 2022, 67–68.)

Uskonnollisten yhteisöjen tarjoama sosiaalinen tuki voi olla apuna elämän vaikeuksissa sekä haastavissa tilanteissa. Joillekin selviytymiskeinona kriiseistä toimii heidän henkilökohtainen uskonsa. Tällainen kriisi voi esimerkiksi olla läheisen vakava sairastuminen. Vaikeuksista huolimatta onnellisuutta voi kokea läheisistä ihmisistä, jotka tukevat ja välittävät. Jokaiselta löytyy myös omia vahvuuksia, jotka voivat auttaa elämään vaikeissa tilanteissa. (Koskela & Ojanen 2022, 70–71.)

Mindfulness on tietoista läsnäoloa eli sitä, että ollaan läsnä nykyhetkessä. Mindfulnessia harjoitettaessa havainnoidaan, keskitytään, suunnataan tarkkaavuutta ja pysähdytään hetkeen. Myötätuntoisuus maailmaa sekä itseään kohtaan ovat keskeisiä tätä harjoitettaessa. Mindfulnessin on havaittu parantavan negatiivisia tunnetiloja, lievittävän stressiä sekä nopeuttavan stressistä palautumista. Harjoitteilla on ollut myös elämänlaatuun lieviä positiivisia vaikutuksia. Mindfulnessin harjoittaminen voi vaikuttaa kokemuksiin, oireisiin, ilmiöihin tai muihin asioihin suhtautumiseen. Mindfulnessin avulla voidaan kasvattaa myös resilienssiä eli psyykkistä joustavuutta. (Raevuori 2016, 1890–1892.)

Tämän perusteella voidaan todeta, että skitsofreniaa sairastavan läheiset kokevat kuormittuneisuutta ja huolta sairastuneen tilanteesta, mikä vaikuttaa negatiivisesti heidän hyvinvointiinsa. Kuormittuneisuus ei kuitenkaan sulje pois positiivisten tunteiden kokemista. Skitsofreniaa sairastavasta huolehtiminen voi aiheuttaa läheisessä esimerkiksi palkitsevuuden tunnetta. (Liu ym. 2022.) Vaikka elämäntilanne olisi vaikea, on sallittua tuntea positiivisiakin tunteita ja unelmoida sekä suunnitella tulevaisuutta. Läheisen on hyvä olla syyllistämättä itseään toisen sairastumisesta ja muistettava, että sairastuneen hoito ei ole hänen vastuullaan. Terve itsekkyys, kyky kieltäytyä ja avun vastaanottaminen ovat omien rajojen kunnioittamista. Se, että läheinen pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan, on myös sairastuneen etu. Sairauden ei tulisi määrittää koko elämää ja sen aiheuttamista haasteista huolimatta myös läheinen voi elää hyvää ja merkityksellistä elämää. (FinFami 2024; Terveyskylä 2024b.)

 

Tampereen ammattikorkeakoulu

Huhta Anni, Sankila Emilia & Paunila Iida

Terveydenhoitajan koulutusohjelma

 

LÄHTEET

Aalberg V. & Pesonen T. 2019. Mikä auttaa? Teoksessa Pesonen T., Aalberg V., Leppävuori A., Räsänen S. & Viheriälä L. (toim.) Yleissairaalapsykiatria. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 1.1.2025. Vaatii käyttöoikeuden. www.oppiportti.fi/op/ysp00603.

Aaltonen, J. 2023. Perheterapiat. Teoksessa Lönnqvist, J., Henriksson M., Marttunen M. & Partonen T. (toim.) Psykiatria, 977-981. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 1.1.2025. Vaatii käyttöoikeuden. www.oppiportti.fi/op/pkr00481.

Ahonen, V-M. 2017. Masentuneille tarkoitettujen liikuntaryhmien toiminta. Teoksessa Kampman, O., Heiskanen, T., Holi, M., Huttunen, M. O. & Tuulari, J. (toim.) Masennus. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 22.12.2024. Vaatii käyttöoikeuden. https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/msn00067.

Asadi, P., Fereidooni-Moghadam, M., Dashtbozorgi, B. & Masoudi, R. 2018. Relationship Between Care Burden and Religious Beliefs Among Family Caregivers of Mentally Ill Patients. Journal of Religion and Health 58 (4), 1125-1134.

Asgari M., Adib M., Dehghan Nayeri N. & Rezayat F. 2023. Family caregivers’ perspectives on barriers to caring for patients with schizophrenia: A descriptive qualitative study. Nursing Practice Today 10 (3), 239-249.

Bishop, M. & Greeff, A. P. 2015. Resilience in families in which a member has been diagnosed with schizophrenia. Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing 22, 463-471.

Carr A. 2018. Couple therapy, family therapy and systemic interventions for adult-focused problems: the current evidence base. Journal of family therapy 40, 492-536.

FinFami. 2020. Mielenterveysomaiset eivät saa tarvitsemaansa tukea. Hyvinvointitutkimus. Verkkosivu. Viitattu 8.5.2024. https://finfami.fi/ajankohtaista/mielenterveysomaiset-eivat-saa-tarvitsemaansa-maaraa-tukea/.

FinFami. 2022. Mitä minulle kuuluu? – Opas kaikille jotka ovat huolissaan läheisensä mielenterveydestä tai päihteiden käytöstä. Viitattu 21.10.2024. https://www.finfamipirkanmaa.fi/wp-content/uploads/mita-minulle-kuuluu-opasfinfami-pirkanmaa-web.pdf.

FinFami. 2024. Arjen tueksi – Opas sinulle, joka olet huolissasi läheisesi mielenterveydestä, päihteiden käytöstä ja omasta jaksamisestasi. https://www.finfamipirkanmaa.fi/wp-content/uploads/arjen-tueksi-opas-2024-nettiversio.pdf.

Guan, Z., Wiley, J.A., Tang, S. & Sun, M. 2022. Internalised stigma, social support, coping and care-giving burden among Chinese family caregivers of adults diagnosed with schizophrenia: A parallel mediation analysis. Health & Social Care in the Community, 30, 2300-2310.

Gupta, S., Isherwood, G., Jones, K. & Van Impe, K. 2015. Assessing health status in informal schizophrenia caregivers compared with health status in non-caregivers and caregivers of other conditions. BCM Psychiatry 15 (162), 1-11.

Hogan, L. & John-Langba, J. 2016. Coping Mechanisms of Caregivers of Persons Diagnosed with Severe Mental Illness in South Africa. Psychology Research 6 (10), 616-629.

Husu, P. 2024. Liikunta ja mielen hyvinvointi. UKK-instituutti. Verkkosivu. Viitattu 22.12.2024. https://ukkinstituutti.fi/liike-laakkeena/liikunta-ja-mielen-hyvinvointi/.

Hällfors, S. 2018. Lääkkeetön hoito tehoaa pitkäaikaiseen unettomuuteen. Diabetes ja lääkäri 47 (2), 29–32.

Kaltiala, U. 2022. Ruokavalio voi tukea mielenterveyden häiriöiden ehkäisyä ja hoitoa. Itä-Suomen yliopisto. Verkkosivu. Viitattu 2.1.2025. https://www.uef.fi/fi/artikkeli/ruokavalio-voi-tukea-mielenterveyden-hairioiden-ehkaisya-ja-hoitoa.

Koskela, H. & Ojanen M. 2022. Uskonnollisuuden yhteys hyvinvointiin, onnellisuuteen ja pahoinvointiin. Miten Suomi voi nyt ja tulevaisuudessa? Näkökulmia hyvin- ja pahoinvoinnin sekä kansantautien kehitykseen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2022, 63–73. Helsinki. Tulevaisuusvaliokunta. 2023. Saatavilla verkossa. Viitattu 4.12.2024. https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/TUVJ-6-22.pdf.

Leppämäki, S. 2017. Liikunta ja mieliala. Teoksessa Kampman, O., Heiskanen, T., Holi, M., Huttunen, M. O. & Tuulari, J. (toim.) Masennus. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 22.12.2024. Vaatii käyttöoikeuden. https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/msn00062.

Liu, Y., Cao, G., Li, T., Xi, S. & Yu, Y. 2022. Caregiving burden and positive aspects of caregiving among family caregivers of people living with schizophrenia: Two sides of the same coin. Applied Nursing Research 67.

Lönnqvist, J. 2023. Unen ja valvetilan häiriöt. Teoksessa Lönnqvist, J., Henriksson M., Marttunen M. & Partonen T. (toim.) Psykiatria. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 19.12.2024. Vaatii käyttöoikeuden. www.oppiportti.fi/op/pkr00037.

Partonen T. & Järnefelt H. 2023. Ei-elimellinen unettomuus (unettomuushäiriö). Teoksessa Lönnqvist, J., Henriksson M., Marttunen M. & Partonen T. (toim.) Psykiatria. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 19.12.2024. Vaatii käyttöoikeuden. www.oppiportti.fi/op/prk00215

Raevuori, A. 2016. Mindfulnessin terveysvaikutukset – mitä lääkärin on hyvä tietää? Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim. 132 (20), 1890–1897.

Reynolds, D., McMahon, A. & McMahon, J. 2021. Being held through pain: An interpretative phenomenological analysis of experiences of receiving a peer support intervention for family members of individuals with mental illness. Couns Psychother Res 22, 736-747.

Rovasalo, A. 2021. Skitsofrenia. Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto. Verkkosivu. Viitattu 8.5.2024. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00148.

Seppälä, J., Kauppinen, A., Kautiainen, H., Vanhala, M. & Koponen, H. 2014. Masennus ja ruokavalio. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Viitattu 2.1.2025. https://www.duodecimlehti.fi/duo11636.

Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus. 2024. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriayhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 8.5.2024. https://www.kaypahoito.fi/hoi35050.

Suomisanakirja. N.d. Hengellisyys. Viitattu 4.12.2024. https://www.suomisanakirja.fi/hengellisyys.

Tarnanen, K., Partinen, M., Mäkinen, E. & Tuunainen, A. Unettomuus vaivaa välillä meitä kaikkia. Käypä Hoito -suosituksen potilasversio. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 19.12.2024). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Terveyskylä. 2017. Läheinen on tärkeä tuki sairastuneelle. Verkkosivu. Viitattu 8.5.2024. https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/laheiselle/tukea-laheiselle/muuttunut-elamantilanne/laheinen-on-tarkea-tuki-sairastuneelle.

Terveyskylä. 2024a. Mitä on vertaistuki? Verkkosivu. Viitattu 2.1.2025. https://www.terveyskyla.fi/vertaistalo/tietoa-vertaistuesta/mita-on-vertaistuki.

Terveyskylä. 2024b. Tukea läheiselle. Verkkosivu. Viitattu 2.12.2024. https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/laheiselle/tukea-laheiselle .

Tyrväinen, L. 2023. Luonnosta mielenterveyttä, kuntoa ja elämänlaatua. Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto. Verkkosivu. Viitattu 22.12.2024. Luonnosta mielenterveyttä, kuntoa ja elämänlaatua – Terveyskirjasto.

Vahvuus 21: Hengellisyys. 2018. Positiivinen kasvatus. Verkkosivu. Viitattu 4.12.2024. https://positiivinenkasvatus.fi/uncategorized/vahvuus-21-hengellisyys/#:~:text=Jollekin%20se%20on%20uskonnon%20harjoittamista,englanninkielisin%C3%A4%20vastineina%20spirituality%20ja%20religiousness.

Vartiainen, T., Hoisko, S., Huhtala, O., Lampinen, S., Vehmas, N. & Nordling, E. 2019. Omaistyön hyvät käytännöt psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Ankkuri aallokossa –projektin (2016 – 2019) loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavilla verkossa. Viitattu 19.11.2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139547/TYO2020_38%20verkko.pdf?sequence=3&isAllowed=y