Kokemustarina Joni Koskinen 07/2025
Lapsuus 0-12v
Peruskoulun alakoulu, harrastukset, ihmissuhteet. Ajoittaista koulukiusatuksi joutumista, mutta pääosin hyvä, turvallinen, n. 70 oppilaan koulun oppimisympäristö pienessä kyläkoulussa. Musiikkiopistossa aloitin pianon ja trumpetin soiton musiikkiopiston perusasteen tutkintotavoitteiset opinnot.
Nuoruus 13-19v
Peruskoulun yläkoulu, koulukiusatuksi joutuminen, alkanut dissosiaatio-oireilu, vihan tunteet, sosiaalinen eristäytyminen, harrastukset, sukulaissuhteet, Valas-ryhmän koulutus ja kuntoutus, lukio-opintoja, autokoulu, ensimmäiset kokemukset työelämästä, suorittamisen mentaliteetin korostuminen, itsestä ja persoonallisesta itseilmaisusta vieraantuminen, tietoinen pyrkimys ja halu pitää yllä persoonan tason kulisseja, syvällisiä pohdintoja liittyen elämän tarkoitukseen olemassaolon filosofisten kysymyksenasettelujen ja pohdintojen äärellä, – toissijaista masentuneisuutta ihmisen pienuuden ja heikkouden, filosofisten kysymyksien edessä. Toissijaista henkilökohtaisen arvottomuuden kokemusta.
Varhainen aikuisuus 20v-
Ensimmäiset seurustelusuhde, dissosiaatio, merkkejä mielen toimintojen integroitumisen ja eheytymisen häiriintymisestä, ammattiin valmistuminen. Koulutuksen ja työelämän välisen siirtymän haasteet. Kulttuurishokki työelämässä, – erilaiset toimintatavat ja sosiaaliset normit verrattuna ammatillisen koulutuksen oppilaitoksen arkeen. Ajoittaista uupumista, hakeutuminen psykiatristen palvelujen piiriin, yksinäisyyttä, oman elämänsuunnan etsimistä, pätkätöitä, työkokeiluja. Lukio-opintojen loppuun suorittaminen, avoimien korkeakoulujen opintoja. Vaikeuksia toisinaan sallia itselleen rentouttavia hetkiä. Dissosiaation myötä liiallista samaistumista ja syventymistä joidenkin ihmisten elämän haasteisiin, ja ajatusta, että välttääkseen itseen ulkopuolelta mahdollisesti tulevaa kritiikkiä ja mahdollisia epäsuotuisia tapahtumia, – pyrin tietoisesti ylläpitämään itselläni näennäisiä vaikeuksia oman mieleni kanssa.
Halu ja pyrkimys antaa ulospäin muille ihmiselle kuvaa vakavana ja korostuneen vastuuntuntoisena ihmisenä. Sosiaalista pelkoa liittyen siihen, jos joku toinen huomaisi minussa persoonani kulissien taakse, tulisin liian läheiseksi jonkun toisen ihmisen kanssa, – pelkoa tästä johtuen liittyen oman elämän vahvan kontrollin ja suunnan menettämiseen sosiaalisissa suhteissa.
Huomionarvoista erityisesti nuoruuden ajan psykososiaalisessa kasvussa ja kehityksessä on se, että ihminen on hyvinkin intersubjektiivinen olento, ja kaikkiin psykologisten elinkaari-tehtävien saavuttamiseen yksilö tarvitsee vertaisuutta, sekä “normaaliuden” kokemuksia ikätasoisissa sosiaalisissa kontakteissa. Psykoterapian professori Jaakko Seikkulan mukaan ihmisen elämä rakentuu aina, jo syntymästä lähtien aktiivisen dialogin keskiössä. Tätä taustaa vasten ihmisyksilön kasvu tiivistyy Seikkulan psykososiaalisiin avainsanoihin, – “aika, suhteet ja muutos”.
On todettava tosiaan, että sosiaalisella ympäristöllä on merkitystä erityisesti nuoruudessa aikuisuuteen kasvun tiimoilla, ja psykososiaalinen pahoinvointi voi muodostua esteeksi tai merkittäväksikin hidasteeksi aikuisuuteen ja työelämään siirryttäessä. Yksinäisyyden on todettu akateemisissa tutkimuksissakin olevan yhteydessä mielen hyvinvoinnin heikentymiseen, sekä myös yhteys somaattisiin vaivoihin ja sairauksiin. Voisi ajatella, että mikä pidempi on yksinäisyyden kesto ja intensiteetti, – sitä suurempi riski se on usein ihmisten hyvinvoinnin ja terveydentilan heikentymiseen.
Kontekstien sekoittuminen ja emotionaaliset ristiriidat ovat olleet kuormitukseni merkittäviä lähteitä. Tunneperäisesti suuntautuminen ja suhtautuminen myös niihin asioihin, mihin suoranaisesti yleensä ei suhtauduta emotionaalisesti. Mielen ja ajattelun toimintojen Integralisoituminen “poikkeavasti” johtuu traumaattisista kokemuksista, kehityksellisestä traumasta, disossiaatiosta, sekä liiallisesta vaativuudesta ja emotionaalisesta herkkyydestä yhdistyen jatkuvaan muiden ihmisten miellyttämisen pyrkimyksiin.
Tässä edellä kuvaamassani yhteydessä tämä eräänlainen noidankehä tarkoittaa sitä, että eri elämänalueilla saattaa esiintyä nk. kontekstisokeutta, – toisinaan myös hyvä palaute muilta ihmisiltä johtaa jopa hienovaraisten ajattelu- ja käyttäytymismallien vahvistumiseen. Esimerkiksi jos otan yhteyttä johonkin virastoon, mikä merkitsee institutionaalista vuorovaikutusta, – varsinkin aiemmin saatoin miettiä itsekseni, että eikai se viraston työntekijä rasitu liikaa kanssani vuorovaikutuksessa.
Tämä on ollut aiemmin pitkän aikaa ahdistuneisuuden tunteiden kontekstissakin vaivannut teema. Toisaalta liiallinen humaani suhtautuminen on ajoittain käynyt voimavarojen päälle. Erityisesti autismin kirjon häiriöihin usein yhdistetty käsite “mielen teoria”, tarkoittaa, että yksilöllä ei ikään kuin olisi käsitystä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa siitä, että toinen ihminen on myös läsnä tilanteessa tuntevana, havainnoivana ja ajattelevana yksilönä.
Toisaalta olen ajatellut, että korostuneen traumaattisten kokemusten jälkeen ja erityisesti kun kyseessä on kehityksellinen trauma, – objektisuhdeteorian mukaisesti ihmisyksilö saattaa korvata arkisia ihmissuhteita, niiden puutettakin muodostamalla mielensisäisesti selviytymiskeinoksi symbolisia mielikuvia, ja ympäristön hahmottamiseen kompleksisia ajattelumalleja, jotka yhdistyvät korostuvaan dissosiaatioon, sekä edelleen nk. merkityselämyksiin. Tämä itselläni sai aikaan teini-ikäisenä eräänlaisen autistisen kuplan, jossa liika itseriittoisuus ja “oman onnensa seppä”- ajattelu saivat alkunsa. “Omiin maailmoihin” ajoittainen vetäytyminen voi osittain johtua traumaattisten kokemuksien myötä biopsykologisesti hermoston muovaantumisesta, sekä toisaalta siitä, että oma merkityselämyksiin syventyminen palvelee enemmän kuin ekstroverteille ihmisille tyypillinen aktiivisempi taipumus hakeutua sosiaaliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa.
Käyntejä psykiatrisen sairaanhoitajan keskustelu-interventioissa, oppilaitoksen kuntoutuspsykologilla. Lääkityksiä; alkuun masennuslääkekokeilu jolla ei mainittavia positiivisia vaikutuksia, myöhemmin 22-vuotiaasta eteenpäin neuroleptejä, joita psykiatrit suosittelivat, osastojaksoja muutama. Välillä pidempikin ajanjakso ilman antipsykoottisia lääkityksiä. Psykiatrisen kuntoutusosaston asiakkuus. Lukio-opintojen loppuun suorittaminen, ylioppilastutkinto, toiseen ammattiin opiskelu, kokemusasiantuntijakoulutus. Toiminimiyrityksen perustaminen kokemusasiantuntijapalvelujen kontekstiin, keikkaluonteinen yrittäjyys, kaksi henkilöä oli työkokeilussa.
Työkykykoordinaattorikoulutuksen suorittaminen
(avoin amk) v. 2022. Kriisi- ja traumatyön opintoja.
Seurustelun uudelleen aloittaminen uuden kumppanin kanssa, yhteen muuttaminen, perheen perustaminen, kaksospoikien syntyminen, ensikotijakso, poikien sijoittaminen perhesosiaalityön päätöksellä poikien isovanhempien kotiin, tapaamisoikeudet tuetuissa perhetapaamisissa. Avoimien korkeakoulujen opintoja, Humanistiseen ammattikorkeakouluun haku, ja opiskelijaksi valituksi tuleminen, – vuoden päästä yliopistoon hakeminen, ja kestävyyskasvatuksen opintoihin pääseminen Lapin yliopiston kasvatustieteelliseen tiedekuntaan.
