Jäsenenä Mielenterveyspoolissa – miltä toiminta näyttää?

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:22 syyskuun, 2025

Kuka olet ja mitä teet Mielenterveyspoolissa? Olen Tapio Gauffin, Nousevan mielen hallituksen varapuheenjohtaja. Teen myös väitöskirjaa mielenterveyspalvelujärjetelmien strategisesta johtamisesta. Mielenterveyspalvelujärjestelmistä olen kiinnostunut erityisesti kokonaisuuden ja järjestämisen näkökulmasta, ja Mielenterveyspoolissa kiinnitän huomiota kokonaisuuden ohessa erityisesti vakavia mielenterveyshaasteita kokeneiden oikeuksien toteutumiseen. Mielenterveyspooli on lähinnä järjestöistä koostuva yhteenliittymä, joka tekee väestön mielenterveyttä vahvistavaa yhteiskuntapolitiikkaa vaikuttamalla päättäjiin ja lainvalmisteluun. Mitä Mielenterveyspooli antaa järjestölle ja sinulle? Mielenterveyspoolissa pystytään luomaan tilannekuvaa eri toimijoiden kesken. Lisäksi Mielenterveyspoolissa saa linkin ammattikuntien edunvalvontajärjestöihin, jotka ovat usein vahvoja toimijoita mielenterveyspolitiikassa ja hahmottavat mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä oman ammattikuntansa näkökulmasta. Mielenterveyspoolissa saa myös hyödyllistä tietoa ajankohtaisista aiheista. Mitä Mielenterveyspooli on saanut aikaan psykoositoipujille, joiden etua Nouseva mieli edistää? Mielenterveyspooli on edistänyt vakavasti sairaiden tunnistamista ja tätä kautta on ajateltu, että stigmaa pystyttäisiin purkamaan sekä kuntoutujien oikeuksia edistämään. Valitettavasti tutkimusnäyttö ei kiistatta tue sitä, että kyseinen lähestymistapa purkaisi stigmaa. Pikemminkin näkemys mielen vakavasta sairastumisesta on yhdistetty koviin asenteisiin, myönteiseen tulkintaan lääkehoidon vaikuttavuudesta sekä negatiiviseen käsitykseen toipumismahdollisuuksista. Psykiatriset diagnoosit taas eivät varsinaisesti kuvaa sairauksia, vaan kyse on oireklustereista, jotka sisältävät huomattavasti päällekkäisyyttä ja sisäistä vaihtelua. Psykiatrinen diagnostiikka ei ole koskaan ottanut kuvattujen oireiden syihin kantaa, mutta virheellinen käsitys syytekijöiltään tunnetuista sairauksista siinä missä muutkin sairaudet, on alkanut elää omaa elämäänsä lääketieteessä, lääketeollisuudessa ja sitten koko kulttuurissa. Lääkehoidoista voi olla ainakin tilapäisesti hyötyä oireisiin, mutta oletettuja sairauksia ne eivät paranna ja psyykenlääkkeiden haittoja on aliarvioitu. Onkin ehdotettu siirtymistä hankalien elämäntilanteiden hahmottamiseen sairauksien sijaan, koska kyseinen lähestymistapa on hyvin perusteltu ja yhdistynyt ihmisten elämässä hyviin lopputulemiin. Mielenterveyspooli ei ole toistaiseksi kuitenkaan edistänyt tätä näkökulmaa. Kaiken kaikkiaan konkreettiset teot ovat jääneet hyvin vähiin, mutta edistämme asiaa parhaamme mukaan. Sen sijaan monelle tärkeän järjestötoiminnan rahoitusta Mielenterveyspooli on viime aikoina pitänyt hyvin esillä. Kyse on myös priorisoinnista, koska poliittisesti suosittujen perusterveydenhuollon määrämittaisten lyhytterapioiden edistämisessä Mielenterveyspooli on pystynyt tulokselliseen vaikuttamiseen. Näen Mielenterveyspoolin kaiken kaikkiaan hyvin potentiaalisena yhteenliittymänä. Mikä psykoosi sitten on? En tiedä, mutta siihen on joitakin näkökulmia esitetty. Erilaiset tavallisesta poikkeavat kokemukset ovat väestössä yleisiä ja uskon, että psykoosi on mahdollinen kaikille. On olemassa käsitteellinen jäsennys siitä, että kyseessä olisi selviytymiskeino ja näin vertautuisi kuumeeseen ja olisi jollakin tavalla hyödyllinen kokemusten symbolisen läpi elämisen keino. On myös ajateltu, että kyse olisi kulissin purkautumisesta ja sanojen hakemisesta, jolloin sanojen löytämisessä pitäisi auttaa. Toisaalta psykoosi saattaa laueta esimerkiksi huumeiden käytön yhteydessä. Psykoosilla ja unella on paljon yhteyttä toisiinsa. Toisaalta psykoosia voidaan pitää myös poikkeamana ajassa ja paikassa normaalina pidetystä ajattelusta. Kiitos! Artikkelia päivitetty viimeisen vastauksen osalta 22.9.2025.

Jatka lukemistaJäsenenä Mielenterveyspoolissa – miltä toiminta näyttää?

Peruttu: Toiminnan suunnittelutilaisuus

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:12 syyskuun, 2025

Tilaisuus on peruttu, koska sille ei saatu tällä vastuuhenkilöä. Kannustamme kiinnostuneita matalalla kynnyksellä pitämään ryhmiä. Hallitus ohjeistaa siihen mielellään. Hallitus tiedottaa tässä kuussa loppuvuoden toiminnasta.a Tilaisuus yhdistyksen tulevaisuuden toiminnan suunnittelemiseksi järjestetään perjantaina 12.9. klo 18 alkaen. Toimintaa suunnitellaan erityisesti vertaisten kesken, ja hallitus tarkistaa myöhemmin suunnitelmat puuttumatta niihin tarpeettomasti. Tervetulleita ovat kaikki, riippumatta siitä kokeeko sairastavansa skitsofreniaa, kärsivänsä hankalasta elämäntilanteesta, haluaako edistää läheisensä ja koko verkoston etua vai jotakin muuta. Liittymislinkki tulee viimeistään samana päivänä klo 14 mennessä. Kyseessä on pilotti, jossa yhdistys kartoittaa tulevaisuuden strategisia valintojaan. Tilaisuuden toteutuminen edellyttää vastuuhenkilön löytymistä, mitä kartoitellaan. Muussa tapauksessa hallitus ilmoittaa loppuvuoden toiminnasta syyskuun aikana.

Jatka lukemistaPeruttu: Toiminnan suunnittelutilaisuus

Yhdistysuudistuksella kohti tarvelähtöistä toimintaa?

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:3 syyskuun, 2025

Nouseva mieli on perinteikäs järjestö, joka on perustettu Suomen skitsofreniayhdistys ry:n nimellä, ja sittemmin laajentanut edistämään psykoosin kokeneiden etua kokonaisvaltaisemminkin. Jäseniä on noin 80. Yhdistyksen tulot koostuvat yleensä jäsenmaksuista, joita ei saada kaikilta jäseniltä vuosittain sekä Mielenterveyden keskusliiton järjestöavustuksista, joita yhdistys sai tänä vuonna yhteensä 2000 euroa. Yhdistyksen hallintoon kohdistuu laista ja rahoittajalta vaatimuksia, jotka on täytettävä. On arvioitu, että alle 10% skitsofreniadiagnoosin saaneista olisi Suomessa kokopäiväisesti työkykyisiä, ja kuntoutuneilla ei juurikaan ole aina kannustinta jäädä potilasjärjestötoimintaan. Monella eturyhmässä arjessa selviytyminen vie voimat. Hallituksessa on ollut asiantuntijajäseniä, mutta asiantuntijoita taas ei kiinnosta aina käyttää rajallista aikaansa hallinnointiin, vaan kiinnostus kohdistuu enemmän varsinaiseen toimintaan ja sen visiointiin. Niin sanottua keskiluokkaa usein kiinnostavat muut harrastukset, ja enemmän heidän kokemaansa vertaisuuteen perustuva järjestötoiminta. Sote-ammattilaiset taas järjestäytyvät luontevimmin kollegoidensa kanssa. Poikkeuksia toki on, ainakin silloin tällöin, mutta poikkeuksien lukumäärä ei tahdo riittää. Yhdistyksen hallinto kyllä vaatii tekemistä, vaikka minkäänlaista varsinaista toimintaa ei olisikaan. Varsinaiseen toimintaan yhdistys on sitoutunut rahoituksensa osalta, mutta lehden ohella se jää usein varsin pienimuotoiseksi ja pistemäiseksi. Nyt toiveita ja visioita olisi, mutta vapaaehtoinen hallinnointi ei tahdo pystyä vastaamaan varsinaisen toiminnan kaikkiin visioihin. Tavoitteiden ja kyvykkyyksien välinen epäsuhta tulee siis hallinnointikyvykkyyden puolelta, eikä ketään voi vaatia omistamaan vapaa-aikaansa yhdistykselle. Lisäksi pienimuotoinen toiminta estää skaalaedut, joissa pystyttäisiin tekemään keskitettyjä ICT-hankintoja tai ylipäätään minkäänlaisia hankintoja. Päällekkäisestä tekemisestä on turha edes puhua, kun tavoite on tehdä kaikki tarpeellinen yhteen kertaan. Leveämpiä hartioita voisi lähteä hakemaan esimerkiksi purkamalla yhdistys ja perustamalla uusi kaksoisdiagnoosipotilaiden edun edistäjien kanssa. Oma etujärjestö puuttuu kansalaisilta, jotka tarvitsevat samanaikaista hoitoa mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Sellaisia on psykoosipotilaiden joukossa ainakin puolet, ja monimuotoinen palvelutarve yhdistää näitä väestöryhmiä. Nousevan mielen identiteetin jatkuvuutta voitaisiin edistää psykoosijaoistolla, joka jatkaisi ainakin alkuun Nousevalle mielelle erityisiä toimintoja. Käytännössä tämä tarkoittaisi siis yhdistyksen purkamista ja uuden perustamista myöhemmin eri nimellä ja eri säännöillä. Kyseessä on yksi ehdotus ja vaihtoehto, jota ei olla välttämättä panemassa toimeen, mutta tuodaan tässä itse kullekin pohdittavaksi. Samalla on hyvä korostaa, että tilanteessa ei pysty näkemään ihmisten epäonnistumista. Ihmiset mielellään pidetään, mutta olosuhteita pyritään muokkaamaan. Yleensä organisaatioiden haasteet eivät johdu yksilöistä, vaan järjestelmästä, ja niin on tässäkin tapauksessa. Muutama ihminen ei pysty ratkaisemaan kaikkia mahdollisia ja mahdottomia asioita vapaa-ajallaan. Suotuisat olosuhteet varsinaiselle toiminnalle ovat tavoitteena. Mitä mieltä sinä olet? Ota kantaa kommentoimalla somen kautta tai ottamalla luottamushenkilöihin yhteyttä.

Jatka lukemistaYhdistysuudistuksella kohti tarvelähtöistä toimintaa?