Yhdistyksen vastaus HUS Psykiatrian toimialajohtaja Jesper Ekelundille

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:1 lokakuun, 2025

Rakkaat ystävä ❤️ Tässä on kommenttini HUS Psykiatrian toimialajohtaja Jesper Ekelundin Helsingin Sanomien haastatteluun. Se julkaistiin HS:n nettiversiossa 23.9.2025. Aiheena oli puheenvuoro vakavasti ja pysyvästi mieleltään sairaiden puolesta. Mielestäni tässä lähdetään väärään suuntaan jo aivan alussa. Helsingin Sanomien olisi mielestäni pitänyt myös haastatella jotakin skitsofreniasta tai muista vakavista mielenterveysongelmista kärsivää, jotta ryhmä jolta puuttuu oma ääni, saa oman äänensä kuuluviin. Itse tiedän useampia skitsofreenikoita, jotka aivan mielellään tulevat omalla naamallaan kertomaan skitsofreniasta ja siitä, millaista tukea skitsofreenikko tarvitsee arjessa ja mitä hän toisaalta taas ei tarvitse. Itse olen ollut skitsofreniadiagnoosilla jo varmaan 20 vuotta, ja olen niin tottunut siihen, ettei se herätä positiivisia tai negatiivisia tunteita. Lyhyesti sanottuna : Avointa dialogia ensipsykoosin hoitokeinona käytettäessä sen seurauksena on sairaalapäivien määrä pudonnut seitsemäsosaan verrattuna niihin, joita on hoidettu aluksi jollain muulla hoitomenetelmällä. Tässä on kyse niin suuresta rahan ja ihmisresurssien säästämisestä, että jopa valtiontalouden tason poliitikkojen kannattaisi haistaa mahdollisuus säästää. Tilastojen mukaan Länsi-Pohjassa, jossa avointa dialogia aikoinaan kehitettiin, itsemurhakuolleisuus oli muuta maata korkeampaa. Kun asiaa tutkittiin tarkemmin, niin todettiin, että myös avoimen dialogin hoitoalueella eli Länsi-Pohjassa kaikki itsemurhan tehneet potilaat olivat saaneet psykoosilääkityksen. Eli siis he olivat psykoosilääkkeiden hirmuvallassa siinä mielessä, että toiselle jokin lääke on hyvä ja toiselle täsmälleen sama lääke on huono. Olen sitä mieltä, että ennen kuin on järkevää tehdä yhtään mitään, on syytä iskeä pahimpaan yleisesti tunnustettuun, yhteiseen viholliseen. Se on mielisairaaloissa tapahtuvat tolkuton tupakointi. Mielisairaaloiden tulisi käynnistää suunnitelmia tupakoimattomuuden edistämiseksi ja asettaa selkeitä päivämääriä, milloin on aika tumpata tupakka viimeisen kerran. Mielisairaaloista poistettaisiin tupakkahuoneet ja tupakkapaikat ja lopulta entisten tupakoitsijoiden elimistö kiittäisi koko loppuelämän paremmalla elämänlaadulla. Esimerkiksi voisi olla hyvä, jos koko maahan tulisi yhtenäinen sääntö, että tupakkatuotteita ei saa myydä kenellekään, joka on syntynyt vuoden 2008 jälkeen. Myös kahvinjuonti pitäisi tiukasti pitää kurissa tarjoamalla kaksi kuppia päivässä. Lisäksi ruokailuiden ruokamääriä voisi rajoittaa siten, että ylipainokriisi potilaiden osalta saataisiin hallintaan. Myös potilaan, jolla on huono lääkitys, voi olla mahdotonta parantua nimenomaan huonon lääkityksen vuoksi. Lääkitys voi aiheuttaa vaikkapa silmänvääntöjä tai heikottavaa tunnetta ja on selvää että näillä oireilla ei voi tehdä mitään työtä, koska ne vievät kaiken ajattelutilan aivoista. Mielenkiintoisten asioiden opiskelu ja mielenkiintoinen työ ovat oikeastaan parhaat asiat, jotka mielenterveyskuntoutuja voi saavuttaa. Mielenterveyskuntoutujalla saattaa olla takanaan traumaattisia työsuhteita ja sen vuoksi voisikin olla erittäin tärkeää, että vaikkapa ensimmäinen kunnon työsuhde syntyisi mielisairaalassa tai palvelukodilla vaikkapa puutöissä, ulkotöissä, ruoanlaitossa, siivouksessa ja ruokatarvikkeiden ostosta. Aivan kuten Jesper Ekelund, myös minä suhtaudun erittäin positiivisesti lyhytterapioihin. Lyhytterapia voi olla ikään kuin elämän suunnan selkeyttäjä jakompassi, jonka avulla asiakas voi jatkaa hyvän elämän tavoittelua. Itse toivon, että lyhytterapiaa pystyttäisiin käyttämään maksimaalisesti suhteessa sitä haluavien potentiaalisten asiakkaiden määrään. Olen samaa mieltä Ekelundin kanssa siitä, että ei ole hyvä jos vaihtoehtoina on vain ei mitään tai kahden vuoden psykoterapia. Itselleni yllättävää on, että Husin akuuttiosastoilla keskimääräinen hoitojakso on 4 päivää ja nuorisopsykiatrisessa vain 2 päivää. Toisaalta tämän voi nähdä myös positiivisesti, koska lyhyet hoitojaksot ehkäisevät laitostumista. Toisaalta myös lyhyillä hoitojaksoilla tulisi olla sairaalan tarjoamaa mielenkiintoista työtä tai opiskeltavaa. Lämpimin terveisin kaikille lukijoille ☺️ Antti PiggHallituksen puheenjohtajaNouseva mieli - Suomenskitsofreniayhdistys ry Liminka 1.10.2025 Jesper…

Jatka lukemistaYhdistyksen vastaus HUS Psykiatrian toimialajohtaja Jesper Ekelundille

Koalition muodostusta ja kriiseihin vastaamista

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia
  • Artikkelia viimeksi muokattu:2 heinäkuun, 2025

Vaikuttamisessa tärkeää on koalition muodostus. Koalitio muodostuu toimijoista, joiden kanssa ilmiöitä merkityksellistetään. Esimerkiksi mielenterveyspalvelujärjestelmän kehittämisessä yliopistollisten hyvinvointialueiden mielenterveyspalveluiden johtajilta on saatu kansallinen suositus, jonka mukaan "terapiatakuun onnistuminen edellyttää yhtenäisiä hoitokäytäntöjä". Lasten ja nuorten terapiatakuu on toimeenpantu esikuvanaan NHS talking therapies -järjestelmä, jota Suomen oloihin on soveltanut HUS. Yliopistollisten hyvinvointialueiden ja HUS Psykiatrian koalitioon Terapiatakuu-lobbauksellaan liittyvät mielenterveysalan järjestöt Mielenterveyspoolin kautta. Keskeisten toimijoiden rintamaa täydentää Psykologiliitto, ja kaikilla on porrasteinen hoitomalli ollut tavoitteena. Tätä on edistänyt myös sosiaali- ja terveysministeriö, joka on esittänyt yliopistollisten hyvinvointialuiden ja HUSin vallan kasvattamista niin sanotun keskittämisasetuksen muuttamisen yhteydessä. Psykologiliitto on tätä vastustanut kritisoiden potentiaalista hyvinvointialueiden itsehallinnon laitonta kaventumista sekä psykososiaalisten hoitomenetelmien monimuotoisuuden häviämistä. NHS:n terapiajärjestelmää on jo vuonna 2018 pitänyt erityisen tarpeellisena ennen eläköitymistään MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kehitysjohtajana toiminut psykiatri Kristian Wahlbeck. Intervention perusterveydenhuollossa korkeintaan keskivaikeisiin ongelmiin takaavan terapiatakuun ja porrasteisen hoitomallin kelkassa ovat olleet käytännössä kaikki Suomen keskeiset toimijat. Psykiatriyhdistys ja psykiatrit professiona ovat tästä pysyneet enemmän taka-alalla ja ilmeisesti vähintäänkin kollegojen kesken keskittyneet enemmän erikoissairaanhoitoon. Koko kansan terapiajärjestelmä ei niinkään koske psykiatreja professiona. Arviolta jo lähes 80% väestöstä saa mielenterveyshäiriön diagnoosin ja psykiatrit, tai edes yleislääkärit, eivät enää voi olla läheskään kaikessa hoitamisessa mukana. Tosin professio voi tarvittaessa käyttää valtaa ja esimerkiksi hyvinvointialueilla mielenterveyspalvelujen vastuualue- tai toimialajohtajat ovat lähtökohtaisesti kaikki psykiatreja. Valtavirta keskittyy "mielenterveyskriisin ratkaisemiseen" kehittämällä siis perusterveydenhuollon terapiajärjestelmää lievästi oireileville kansalaisille, jotka eivät ainakaan lähtökohtaisesti tarvitse kriisipalveluja eivätkä myöskään erikoissairaanhoitoa. Puhutaan ns. elektiivisistä, suunnitelluista tai valinnaisista hoidoista. Yhdenvertaisuus taas tarkoittaa tässä sitä, että interventio on määrämuotoinen ja määrämittainen sekä riippuu muistakin tilannetekijöistä mahdollisimman vähän. Terveyserojen kaventamista yhdenvertaisuus ei valtavirran mielestä ainakaan näytä tarkoittavan. Valtavirran vankkurit kuitenkin altistavat toiminnan hyväksyttävyydelle eli legitimiteetille. On melkein samaa porukkaa itsekin kuin korkein valtionhallinto, yliopistollisten hyvinvointialueiden mielenterveyspalvelujen johtajat ja muut varteenotettavat toimijat. Kun jotain tehdään, sataa se omaan tai organisaation laariin, ja se varmasti on kuin karkkia söisi. Uusien latujen avaaminen taas on kovaa kuokkimista. Ben Furmanin ja Pekka Aarninsalon mukaan Käynti kerrallaan -toimintamalli olisi tutkimusnäyttöön perustuva toimiva vaihtoehto pitkille psykoterapioille. Terapiatakuussa taas hoitokertojen lukumäärä pitäisi jo etukäteen tietää. Tämä todennäköisesti johtaa terveiden ylihoitamiseen ja enemmän tarvitsevien pyröovi-ilmiöön, mutta Terapiatakuun laajentamista aikuisväestöön toivotaan yleisesti. Valtavirakoalitio ei ole huomannut, että NHS Talking therapies ei ole tuottanut haluttuja tuloksia, vaan arviolta alle 20% palveluun ohjatuista käy intervention loppuun ja toipuu. Englantilaisen terapiatakuun aikana masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt ja mielenterveysongelmat lisääntyneet, eli on käynyt päin vastoin kuin Suomessa nyt toivotaan. Nouseva koalitio: nopea, tehokas ja kestävä vastaus kriiseihin Samaan aikaan Englannista nousee uudenlainen ajattelutapa: vastataan kriiseihin välittömästi, asiakaslähtöisesti ja hoidon jatkuvuus turvaten saman työryhmän kantaessa vastuun joustavan mittaisesta hoitoepisodista alusta loppuun. Ison-Britannian hallinto myönsi euroiksi muutettuna yli kolme miljoonaa kriisipalvelujen implementointiin ja tutkimukseen Englannissa. Satunnaistetun kokeen tarkoitus oli selvittää avoimen dialogin hoitokäytännön vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta suhteessa standardihoitoon. Tutkimukseen rekrytoidut potilaat oli ohjattu kriisipalveluun, jossa kriisiin, kuten psykoosiin tai nopeasti kehittyvään mielialaoireiluun tai itsetuhoisuuteen, tarvittiin nopea tai erittäin nopea vastaus. Interventioryhmä sai avoimen dialogin hoitokäytännön mukaista palvelua ja vertailuryhmä sai tavallista hoitoa. Englannissa toimii kriisiryhmiä, joiden keskeiseksi ongelmaksi nähdään toimintokohtainen palvelu, eli työryhmien keskittyminen vain kriiseihin. Tutkimustulokset ovat valmiit ja ne…

Jatka lukemistaKoalition muodostusta ja kriiseihin vastaamista