Yhdistyksen vastaus HUS Psykiatrian toimialajohtaja Jesper Ekelundille

Rakkaat ystävä ❤️


Tässä on kommenttini HUS Psykiatrian toimialajohtaja Jesper Ekelundin Helsingin Sanomien haastatteluun. Se julkaistiin HS:n nettiversiossa 23.9.2025. Aiheena oli puheenvuoro vakavasti ja pysyvästi mieleltään sairaiden puolesta.

Mielestäni tässä lähdetään väärään suuntaan jo aivan alussa. Helsingin Sanomien olisi mielestäni pitänyt myös haastatella jotakin skitsofreniasta tai muista vakavista mielenterveysongelmista kärsivää, jotta ryhmä jolta puuttuu oma ääni, saa oman äänensä kuuluviin.


Itse tiedän useampia skitsofreenikoita, jotka aivan mielellään tulevat omalla naamallaan kertomaan skitsofreniasta ja siitä, millaista tukea skitsofreenikko tarvitsee arjessa ja mitä hän toisaalta taas ei tarvitse.


Itse olen ollut skitsofreniadiagnoosilla jo varmaan 20 vuotta, ja olen niin tottunut siihen, ettei se herätä positiivisia tai negatiivisia tunteita.


Lyhyesti sanottuna : Avointa dialogia ensipsykoosin hoitokeinona käytettäessä sen seurauksena on sairaalapäivien määrä pudonnut seitsemäsosaan verrattuna niihin, joita on hoidettu aluksi jollain muulla hoitomenetelmällä. Tässä on kyse niin suuresta rahan ja ihmisresurssien säästämisestä, että jopa valtiontalouden tason poliitikkojen kannattaisi haistaa mahdollisuus säästää.


Tilastojen mukaan Länsi-Pohjassa, jossa avointa dialogia aikoinaan kehitettiin, itsemurhakuolleisuus oli muuta maata korkeampaa. Kun asiaa tutkittiin tarkemmin, niin todettiin, että myös avoimen dialogin hoitoalueella eli Länsi-Pohjassa kaikki itsemurhan tehneet potilaat olivat saaneet psykoosilääkityksen. Eli siis he olivat psykoosilääkkeiden hirmuvallassa siinä mielessä, että toiselle jokin lääke on hyvä ja toiselle täsmälleen sama lääke on huono.


Olen sitä mieltä, että ennen kuin on järkevää tehdä yhtään mitään, on syytä iskeä pahimpaan yleisesti tunnustettuun, yhteiseen viholliseen. Se on mielisairaaloissa tapahtuvat tolkuton tupakointi. Mielisairaaloiden tulisi käynnistää suunnitelmia tupakoimattomuuden edistämiseksi ja asettaa selkeitä päivämääriä, milloin on aika tumpata tupakka viimeisen kerran. Mielisairaaloista poistettaisiin tupakkahuoneet ja tupakkapaikat ja lopulta entisten tupakoitsijoiden elimistö kiittäisi koko loppuelämän paremmalla elämänlaadulla.


Esimerkiksi voisi olla hyvä, jos koko maahan tulisi yhtenäinen sääntö, että tupakkatuotteita ei saa myydä kenellekään, joka on syntynyt vuoden 2008 jälkeen.


Myös kahvinjuonti pitäisi tiukasti pitää kurissa tarjoamalla kaksi kuppia päivässä. Lisäksi ruokailuiden ruokamääriä voisi rajoittaa siten, että ylipainokriisi potilaiden osalta saataisiin hallintaan.


Myös potilaan, jolla on huono lääkitys, voi olla mahdotonta parantua nimenomaan huonon lääkityksen vuoksi. Lääkitys voi aiheuttaa vaikkapa silmänvääntöjä tai heikottavaa tunnetta ja on selvää että näillä oireilla ei voi tehdä mitään työtä, koska ne vievät kaiken ajattelutilan aivoista.


Mielenkiintoisten asioiden opiskelu ja mielenkiintoinen työ ovat oikeastaan parhaat asiat, jotka mielenterveyskuntoutuja voi saavuttaa. Mielenterveyskuntoutujalla saattaa olla takanaan traumaattisia työsuhteita ja sen vuoksi voisikin olla erittäin tärkeää, että vaikkapa ensimmäinen kunnon työsuhde syntyisi mielisairaalassa tai palvelukodilla vaikkapa puutöissä, ulkotöissä, ruoanlaitossa, siivouksessa ja ruokatarvikkeiden ostosta.


Aivan kuten Jesper Ekelund, myös minä suhtaudun erittäin positiivisesti lyhytterapioihin. Lyhytterapia voi olla ikään kuin elämän suunnan selkeyttäjä ja
kompassi, jonka avulla asiakas voi jatkaa hyvän elämän tavoittelua. Itse toivon, että lyhytterapiaa pystyttäisiin käyttämään maksimaalisesti suhteessa sitä haluavien potentiaalisten asiakkaiden määrään.


Olen samaa mieltä Ekelundin kanssa siitä, että ei ole hyvä jos vaihtoehtoina on vain ei mitään tai kahden vuoden psykoterapia. Itselleni yllättävää on, että Husin akuuttiosastoilla keskimääräinen hoitojakso on 4 päivää ja nuorisopsykiatrisessa vain 2 päivää. Toisaalta tämän voi nähdä myös positiivisesti, koska lyhyet hoitojaksot ehkäisevät laitostumista. Toisaalta myös lyhyillä hoitojaksoilla tulisi olla sairaalan tarjoamaa mielenkiintoista työtä tai opiskeltavaa.


Lämpimin terveisin kaikille lukijoille ☺️


Antti Pigg
Hallituksen puheenjohtaja
Nouseva mieli – Suomen
skitsofreniayhdistys ry


Liminka 1.10.2025

Jesper Ekelundin haastattelu (maksullinen):

Helsingin Sanomat (23.9.2025) Äänettömien puolestapuhuja. Viitattu 1.10.2025. https://www.hs.fi/feature/art-2000011488079.html

Vastaa