Sosiaali- ja terveysministeriön (STM:n) vastaukset saatu 12.12.2025 ja päivitetty artikkeliin 14.12.2025.
1) Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa yleissopimusta valvova komitea tulkitsee, että tahdosta riippumatoman lääketieteellisen hoidon mahdollistava lainsäädäntö tulisi lakkauttaa mielenterveyspotilailla. Suomi ei ole selkeästi linjannut, miten aikoo toimia asian suhteen. Nyt edes THL:n kehittämä psykoosien hoidon laaturekisteri ei seuraa pakon käyttöä lainkaan, vaikka psykoosipotilaat ovat populaatio, jota asia ennen kaikkea koskee. Sotkanet-indikaattorit raportoivat pakon käytöstä ylätasolla. Mielenterveysstrategiassa mainitaan yhdeksi seurantamittariksi Pakkotoimet psykiatrisessa sairaalahoidossa (% psykiatrian laitoshoidon potilaista). Mitään tavoitearvoja ei anneta.
Kysymys 1: mitkä ovat Suomen kansalliset tavoitteet pakon käytön osalta psykiatrisessa hoidossa ja miten tavoitetta ohjataan?
Kysymys 2: millaista ohjausta sosiaali- ja terveysministeriö on antanut THL:n psykoosien hoidon laaturekisterin toimeenpanoon osana laajempaa palvelujen järjestämisen strategiaa?
2) Vaikuttavuusseura ry palkitsi avoimen dialogin hoitomallin 4.12.2025 kunniamaininnalla Vuoden vaikuttavuusteko -kilpailussa, perustellen valintaa muun muassa poikkeuksellisella vaikuttavuudella psykoosien hoidossa sekä kehittämisen kansainvälisillä vaikutuksilla. Kohorttitutkimuksissa avoimen dialogin hoitomallin vaikuttavuus on ollut tiedossa 1990-luvulta lähtien. Tutkimusmetodologiaa on kritisoitu, mutta ei ole kuitenkaan otettu missään vaiheessa selvää, että mistä muusta poikkeuksellisen hyvä vaikuttavuus mahdollisesti johtuisi kuin Länsi-Pohjan alueella järjestetetyistä mielenterveyspalveluista.
Kysymys 3: mitkä ovat kansalliset vaikuttavuustavoitteet psykoosien hoidolle?
Kysymys 4: mitä valtionhallinto aikoo tehdä selvittääkseen, millä keinoilla mielenterveyspalvelut kokonaisuudessaan tulisi järjestää ja mikä on avoimen dialogin hoitomallin mahdollinen rooli tässä kokonaisuudessa?
STM:n vastaukset, VN/37519/2025-SAAP-1 – Avoimia kysymyksiä mielenterveyspalvelujen ohjauksesta viranomaisille:
Kysymys 1. Mielenterveyslaki ohjaa psykiatrista tahdosta riippumatonta hoitoa ja rajoitusten käyttöä tahdosta riippumattoman hoidon ja mielentilatutkimuksen aikana. Tavoitteet vuosille 2020–2030 sisältyvät kansallisen mielenterveysstrategian mielenterveysoikeuksia koskeviin linjauksiin.
Kysymys 2. STM on antanut THL:n laaturekistereistä asetuksen, jossa luetellaan THL:n vastuulla olevat rekisterit. STM ei ole antanut ohjausta laaturekisterien toimeenpanoon osana laajempaa palvelujen järjestämisen strategiaa.
Kysymys 3) Suomessa ei toistaiseksi ole sairaus-, hoitomuoto- tai palvelukohtaisia vaikuttavuusmittareita tai -tavoitteita. Tavoitteena kuitenkin on palveluiden vaikuttavuuden arviointi ja seuranta.
Kysymys 4) Mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö on palveluja koskien uudistettu vuonna 2023. Terveydenhuoltolaki ohjaa mielenterveyden hoidon järjestämistä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa ja sosiaalihuoltolaki ohjaa sosiaalihuollon mielenterveystyön palveluja. Osaltaan palveluja ohjaavat myös työterveyshuoltolaki ja Kelaa koskeva lainsäädäntö.
STM ei ohjaa palvelujen toteuttamistapaa, mutta STM:n yhteydessä toimiva Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto antaa suosituksia julkisin varoin rahoitettavista terveydenhuollon palveluista. Käypä hoito -suositukset kokoavat hoitoa koskevan tutkimusnäytön. Suosituksia päivitetään säännöllisesti uuden tutkimustiedon perusteella.
Avoimen dialogin mallista on toistaiseksi ollut vasta havainnoivia tutkimuksia, mutta tulossa on satunnaistettuun, kontrolloituun asetelmaan perustuvaa tietoa mallista akuuttien kriisien hoidossa.
